Isot ja pienet sukat sekä kesäjuttuja

Sukkia nyt vaan on niin kivaa tikutella...

Lankana teetee Salla raita. Koko jotain 43, puikot 3½ mm Prymin Ergonomicsit, menekki 113 g.

Langassa on melko pitkä raportti ja piti aika pajon ottaa välistä pois, jotta sain kaksi suunnilleen samanlaista. Yleensä mun mielestä eripariset sukat on vaan hauskoja, mutta nämä meni malliksi Pop up -kesäkauppaamme. Ja ilmeisen kivat on olleet, kun ovat jollekin kelvanneet. Pitänee tehdä uudet ja hukata niihin ne loput jämät.

Helmi-kerässä oli vyöte tärviöllä, joten heitin sen kässäpussiin joskus vuosi sitten tehdäkseni siitä jotain joskus... Nyt se joskus tuli vastaan. KnitPro 15 cm Zingeillä, menekki 26 g.

Eikös olekin hauska yhteispotretti?

Muuta ei tässä lähiaikoina olekaan valmistunut. Lukuunottamatta niitä ötökkäsuojia. Niiden virkkaminen on koukuttavaa puuhaa...

Töissä kohkaan kesäkauppajuttuja. Huomenna torstaina ja perjantaina on oma vuoroni olla Mathildedahlissa. Hirmu kivaa ja vähän jännittävääkin! Vähän yli viikko on jo takana ja siellä on käynyt valtavasti ihmisiä! 

Viikonloppuna taas - viime perjantaina ei edes saunaan malttanu mennä kun mustikat kiljui puskissa. Varsinkin kun lauantaiksi luvattiin sadetta...

Vaan eipä sade haittaa kun on sopivat vaatteet! Toi sadetakki ei tosin pidä vettä ollenkaan, mutta mökkivillapaita sen alla pitää.

Sunnuntaina jäi mustikatkin keräämättä. Uskallettiin viimein polttaa kuusenoksia ja siihn menikin koko päivä. Rosvopaistiakin oli tarkoitus tehdä... Ja teinkin. Ainakin liha oli tarpeeksi pitkään nuotoissa. Meillä oli ruokana saunan jälkeen hiiltä...

Kekäleisen ja varsin niukan aterian jälkeen odoteltiin Tassu iltapiikille. Löytyihän katti. Sillä oli oma saunavuoro jälkilämmössä :)

Kotimaan matkailuahan kovasti suositellaan. Matilda on tietenkin paikkana ihan ehdoton, mut me äidin kanssa harrastettiin viime viikolla yhtenä iltana oikeaa lähimatkailua! Sekin voi olla jännittävä seikkailu - ainakin meillä Turussa. Ensin seilattiin Förillä Turusta Åboon ja sen jälkeen matkustimme Linnankadulta Kakolanmäkeen Funikulaarilla! Ensin mietittiin miten tuon oven saa auki (toi seinässä oleva valkoinen nappula). Sitten ihmeteltiin et tuleeko se vai ei. Päästäänkö sisään vai ei ja päästäänkö ylös asti vai jäädäänkö jumiin kesken matkan.

Ylös päästiin ja tutustuttiin entisen vankilan ympäristöön. Varmaan on vankeja tuolla selleissä aikoinaan ketuttanut katsoa kauas merelle laivoijen tuloa ja menoa... Nykyään taitavat olla asuntoja.

Ja kun uhkarohkeita oltiin niin päätettiin palata maan tasalle samaa reittiä kun tultiin. Ja onnellisesti päättyi seikkailumme! Liikkeelle lähtöjä ja ovien aukenemisia tosin jouduttiin odottelemaan aika pitkään. En tiedä onko tämä turkulainen JUMIKULAARI ihan valtakunnallinenkin naurunaihe, mutta meille paikkakuntalaisille taas kerran surkuhupaisa. Ei se nimittäin montaa päivää ole ollut toiminnassa sen jälkeen kun se alkuvuodesta avautui.

Viime perjantai-iltana maailma oli taas upean värinen. Värit toivat mieleen Rainbow Sockin värin 10, joka on mun mielestä harvinaisen kamala väri! Ehkei tämän jälkeen sittenkään...

Loman tarpeessako?