Sukkia. Ettei totuus unohtuis :)

Joku roti olla pitää! Sude meinas, et ku annoin virkkuulle pikkusormen, ni koko Susu menee samantien. No ei ny sentäs! Puikoilla pitää ain olla sukat. Taiks kahdet tai kolmetkin...

Suvun isokenkäisin täytti pyöreitä kesäkuun alussa. Oon joskus jostain rivien välistä todennut, et mun tekemät ohkaset villasukat ei ol ihan huonot. Mut oikeesti! Kuka jaksaa tikuttaa neljäkuutosia 2,5 mm puikoilla? Mä, koska tyyppi on kiva.

Lankana Fortissima Cotton Stretch. puikot 2½ mm KnitPro Zingit ja menekki 96 g... Huh! Kerästä sais polvarit normikokoiseen tassuun...

Bambusukkalanka Hot Socks Rubin on ollut tosi suosittu jo monta vuotta. Melkein iski paniikki, kun kuulin ettei sitä enää saisi. Ihanan pehmeä merinovilla ja siloinen bambu yhdistettynä vahvikkeeseen. Kiva neuloa, ei kutita saajan tassuja ja imee kosteutta. Sain vielä kaikkia värejä kilon ja varasin heti ittelleni sen ainoan värin, josta en vielä ole tikutellut. Karvisen mielestä väri on nimeltään koiran oksennus, mut omasta mielestäni kiva. Karvisen mielestä varmaan ainoa oikea väri on rohkea peessi ryyditettynä iloisenharmaalla... Menekki näihin oli 62 g.

Sitte vielä yhdet. Hurvittelin isoilla eli 3½ Prymin Ergonomisilla sukkiksilla ja teeteen raita- Sallalla. Hirmuisen nopiasti tuli valmista!

Pikkasen kolmatta kerää meni kokoon 42-43 20 cm varrella.

Kaikki nää langat löytyy myös ens maanataista alkaen puodin lisäksi myös kesäisestä popup-puodistamme Mathildedahlista Kankirautavarastosta 6.7.- 1.8.

Mökillä olen kuulostellut ääniä metsästä. Sehän on ihan tuttu asia et "Susu kuulee ääniä". Joskus äänet on ihan todellisia ja joskus taas... No viime lauantai-iltana just ennen nukkumaanmenoa selvisi, ettei metsän kahahdukset olleet pelkästään korvienvälissä:

Takapihalla oli ihan oikea metsäkauris! Sarvet ja kaikki. Tulkattiin se kauriiksi, koska sillä ei ollut pilkkuja niinku bambilla eikä valkoista peppua niinku peuralla. Ihan rauhassa se popsi jotain. Mulle on kerrottu, että peura haukkuu niinkuin koira. Jos en tietäis, ni olisin yöllä vähän pelästynyt. Aika hurjalta verikoiralta kuulostaa peuran haukku.

Eikä tässä vielä kaikki! Helteessä minä tein asumuseron. Otin vuoteeni (=peittoni), kissan ja muutin pömpeliin. Siellä ei ole yhtään niin kuumaa nukkua. Karvis oli kuin kanaemo huolissaan miten mä pärjään ja pitääkö mun ottaa mukaan joku otuksienhäätökeppi... Siis oikeesti! Minähän olen nukkunut sielä jotain viisvuotiaasta lähtien, joten mikä hätä olis viiskymppisenä? No aika söpöä kuiteski.

Anyway... Keskellä yötä kuului ääni (Susu kuulee ääniä taas) et nukunks mä? En nukkunu ku oli kuuma, hyvä dekkari ja kehräävä kissa. Oli sit se mäyräkin näyttäytyny! Eli meillä saaressa on eläimellinen meno.

Maanataiaamuna istuin vielä ennen töihinlähtöä  hörppäämässä kupillisen kahvia mökin rappusilla ja näin sen mäyrän minäkin. Viiden metrin päässä mustikkapuskien ja vuorenkilpien välissä sellainen raitanaama. Taisi olla pentu, kun ei oikeastaan pelänny. Tassu ei oo moksiskaan. Mutta tarkkana seuraa liikehdintää metsän suunnassa:

Uusi vesiliikennelakikin on pikkuisen herättänyt kysymyksiä ja epätietoisuutta. Kaikkein hassuin omasta mielestäni on, et soutuveneessä EI tarvita pelastusliivejä, mutta merkinantoväline pitää olla. Puhkuin ja puhalsin kaikki kukkopillit. Tämä pikkuruinen oli kaikkein tehokkain. Ens kerralla, kun verkonlaskuun lähdetään niin kukkopilli mukaan...

Tämmösii tällä kertaa. Taidan ens kerralla taas virkkailla jotain höpöhöpöä.