Luksusta sukkiin

Just nyt meikäläinen on aika tohkeissaan. Omat sukat on ihan oikean käsityölehden sivulla kuvan ja ohjeen kera! Ja sopivasti Suuri Käsityölehti ilmestyi ennen teeteenNeuleviikon loppua…

 (Lehden kuvassa olevat sukat on mun neulomat ja livesukat Ida-Marian testisukat, jotka on puodissa esillä)

Sain alkukesästä ennakkoon makusteltavaksi pari kerää teeteen uutta tundra-alpakkasukkalankaa.  Herkuttelin langalla kesäkuun ekana lauantaina – lauantaivapaiden kunniaksi. Tai siks et sinä aamuna satoi. Tai siks et venekässyksi tarvittiin jotain pientä ja yksinkertaista.

Tiedättehän tunteen et joillain langoilla on ihan oma tahto? Pitsisukka oli ajatuksissa, mutta tundra ilmoitti heti puikoille päästyään haluavansa palmikolle! Ei siinä sit muu auttanut ku totella…

Lanka neuloitui ihan itsestään. Ihanan pehmeää, sileää ja suloista lankaa ei melkein malttanu jättää käsistään. Jos ihan totta puhun niin teinhän sentään pienen kaavion:

Hehkuttelin lankaihastustani teeteen Sirpalle ja lähetin kuvankin. Tais olla jo seuraavana päivän kun tuli komento tehdä ohje ja lähettää valmiit sukat pikapikaa eteenpäin. Suuri Kässylehtikin oli tykänny.

Aikas kivalta tuntui tänään kun lehti ilmestyi ja näin omat sukkani sivulla 33. Ja ohjeen lopussa vielä oman puodin nimi ja mun. Aika pienistä jutuista sitä voi tulla kamalan iloiseksi!

Malli on tosi yksinkertainen ja siksi juuri oikea ylelliselle tundralle. Kun lanka itsessään on upea niin se ei kovin ihmeellistä mallia tarvii. Yksinkertainen on kaunista. Näiden sukkien terkemmat speksit löytyy heinäkuisesta bloggauksestani. Toivottovasti muutkin tykkää tästä mallista!

Tällaisena ohjepoliisina on aika korkea kynnys yrittää itse kirjoittaa selkokielinen ohje. Ida-Maria on koeneulonut ohjeen eikä siinä pitäisi olla mitään fataalivirheitä.

Näiden sukkien neulomisen aikana tuli pieni modausidea kantapäähän, mutta en ehtinyt uusia tikuttelemaan kun lehden kuvaukset oli jo meneillään. Luulenpa kokeilevani sitä seuraavaksi punaisesta tundrasta. jos vaikka ehtis vielä Sukkasadon aikana valmiiksi.

Jos nyt jo malttaisin istahtaa alas, rapsuttaa kissaa ja katsoa uuden lehden muutkin ohjeet ;)

Tundra-alpakkasukat ja neuleviikko

Kylläpä aika kuluu nopeesti! Sukkasadonkorjuuaika on jo yli puolen välin. Kannoin äsken Heinälatoon tämän viikon sukkaset. Paalini onkin vähän fiinimpää heinää. Teeteen tundra on ihanan pehmeää alpakkasukkalankaa:

Puikot 3 ja 3,25 mm Knit Picksit, langan menekki oli 82 g. Lanka on herkkuneulottavaa. Itse olen pidempien varsien kannalla, mutta yritin kerrankin tehdä ohjeen mukaan. Tosin unohdin ohjeen lukemisen kiilakavennuksissa ja kärkikavennukset oli omasta mielestäni paremmat "omalla tavalla"... 

Ohje näihin löytyy teeteen sukkalehdestä Socks on the rocks:

Lehdessä on pesussukan ohje ja silmukkaluvut kaikille teeteen sukkalangoille, joita on 4 erilaista.Lisäksi ohjeita jokaiselle langalle erikseen. Ensi viikolla meidän puodissa ja kaikissa muissakin teetee-myymälöissä ympäri maata vietetään teetee neuleviikkoa sukkateemalla. Neuleviikolla kaikki teeteelangat on teeteemyymälöissä miinus 20%? Ale on voimassa myös VerkkoAnjalinlla.

Sukkateemaan meillä on valmistauduttu...

Perjantaina meillä oli puodissa oikea "Hei hulinaa" -päivä! Tuntui siltä, että lankaa tuli ovista ja ikkuinoista niin ettei sekaan meinannut mahtua. Kyllähän kaikki lopulta paikkansa löysivät, mutta pitkälle iltaan siinä meni. Itse olen tällä hetkellä innoissani haltista:

Toinen houkutteleva on Bremontin Camino multicolor.

Kolmet jalattimet on puikoilla, mutta nyt kutsuu syksyinen sienimetsä. Aurinkoista sunnuntaipäivää!

Mamma Mia mitkä tossut tuli!

Joku ihan pikkuisen vähemmän mökkihöperö olis perjantain myrskyssä jääny kaupunkiin. En ees uskaltanu pikkuterhillä kaahata täydellä kaasulla saareen ja välillä meinas jopa vähän pelko kouraista massua ku pikku paatti sukelteli aaltojen välissä ja tuntui et tuuli keikauttaa koko veneen ympäri. Olenks mä tulos vanhaks? Mut mikäs mökkihöperöä estäis kun tiedossa oli lauantaivapaa ja viikonloppu hyvässä seurassa eli mun itteni kans. Mökil ei myrskystä ollut tietoakaan – tuulen suunta oli kerrankin joku muu kuin luode.

Syyspäiväntasaus on viime viikolla menny ihan huomaamatta. Luantaiaamuna auringonnousua odotellessa huomasin et päivä on jo lyhyempi kuin yö. Auringonnousun voi nähdä jos menee laiturinnokkaan:

Auringon laskua ei tähän aikaan vuodesta näe edes sieltä.

Tuonne aaltoihin lähetin Karvisen lauantaiaamuna. Poikatten kalareissulle Airiston toispuol. Vähän olin huolissani mut sen vene on sentäs paljon merikelpoisempi ja Karvinen paljon varovaisempi veneilijä ku meikäläinen. Itte lähdin sienimetsään. Suppiksia on tulossa mut vielä ovat niin pieniä, etten viittiny kerätä. Viime viikon sateita ennen saares on tullu vettä viimeeks elokuun lopussa.

Takas tultua tein viikonlopuksi suunnittelemani ”pakolliset”. Naputtelin pikkukirveellä satavuotiaan viimeiset oksat vedenlämmityspuiksi ja viimeistelin kesäisen ”etätyöprojektini”:

Jossain vaiheessa oon miettiny et ”Ei kesää ilman ryijyä”. Tämä oli ainakin neljäs kesäinen nukitusprojektini. Matto tai keinutuolinmatto. Tylsää ku mikä ja oikean käden etusormessa on varmaan känsä vielä ensi kesänäkin. Nukkia tasoittelin kunnollisilla teräväkärkisillä käsityösaksilla. Tuli siinä sivussa leikattua ihan komea palkeenkieli myös vasempaan etusormeen… viime vuonna palanut vasen käsi taitaa olla mun akilleenkantapää. En nyt kerro miten kävi puita pilkkoessa mut mustelmalla päästään ja piroxini auttaa.  Ei haittaa neulomista.

Näiden kommellusten jälkeen kiipesin katolle lakaisemaan neulasia ja vähän raaputtelin sammaleitakin. Ylläripylläri: En pudonnut enkä telonut itteäni mitenkään! Myöhemmin vähän haravoin – lehtiä ei vielä mut kuivan kesän jälkeen männynneulasista oli matto mökin ympärillä.

Kaiken ”pakollisen” jälkeen päivä oli vasta puolessa! Kukkakaalilaatikko uuniin ja saunan lämmitykseen. Enhän mä ihan ypöyksin saaressa ollut:

Päiväsauna meni pitkän kaavan mukaan. Oli virkistävää kasvonaamiota ja elvyttävää hiusnaamiota. Välillä pulahdin mereen, joka on vielä lämmintä. Tunnin päikkäreiden jälkeen sytytin takkatulen:

Telkussa oli liian paljon katsottavaa. Lopulta päädyin Mamma Miaan vaikka se on jo nähty tsiljoona kertaa. Se nyt vaan ON niin ihana ja Meryli paras näyttelijä. Elokuvaneuleena oli simppeli tossu. Ohjeen luin jo torstaina ja luulin muistavani… Ohje oli  mukanakin, mutta kun kerran muistin puikot, silmukat ja sentit… Ja ympärillä oli kässäpussi, kaks kaukosäädintä, lonkerotölkki ja puhelin… Niin miks ihmeessä olis pitäny kammeta ahterinsa ylös lepakkotuolista? Aika kummalliset tossut tuli. Eikä yhtään niin kivat ku piti.

Suorastaan aika rumat. Ajattelin et jos se on siit ku lanka on eri… Lanka on muuten Katia Atzeca (ihanaa neulottavaaa) ja puikot Knit Picks 3½ ja 4½ ja menekki 90g.

Vasta aamulla räjähdin nauruun ku huomasin mikä vika näis on. Ehkäpä teen oikean ohjeen mukaiset vielä ennen sukkasadon päättymistä. Kaikesta huolimatta kiikutin nämäkin Heinälatoon. Onhan ne kuitenkin jalattimet vaikka Mamma Mia miten rumat!

Musta ja karvainen "herätyskello" soi vähän yli kuus. Aamutuimaan laitoin heti mökin lähtökuntoon. Siivosin, tiskasin, sulatin jääkaapin, kannoin vedet ja puut ja tyhjensin tuhkatkin pesistä. Ajattelin ettei Tassu huomaa kotiinlähdön tunnelmaa… Onnistuin! Kerrankin olin kotosalla jo iltapäivällä. Oli aikaa imuroida ja pestä kolme koneellista pyykkiä. Aamupalareissulla vangittu Tassu tosin oli kiukkuinen kuin turkinpippuri ja lauloi koko venematkan kovaan ääneen biisiä, jonka nimi on ”Äiskä on paska”. Mä lauloin sille takaisin et ”Vain elämää ei sen enempää on kaikki tää koita ymmärtää…”

Eihan se pitkävihainen oo vaan nyt on koko illan vetänyt sikeitä omassa pedissään:

Tänään katson Vain elämää –uusinnan neloselta. En tehny tossua vaan ihan vaan oikeeta ja nurjaa pyörönä. Ei voi mennä pieleen!

Eikä poikatten kalareissult tullu Tassulle affenia. Pitäisikö sen opetella uus biisi?

Viikon töppöset ja...

Heinälato on tälläkin viikolla saanut yhden paalin Susulta:

Äiti sai ystävältään kivan näköiset tossut ja piti minunkin kokeilla josko osaisin. Mielestäni tuli aika kivat. Onko kellään tietoa löytyykö näille ohje jostain?

Lankana teeteen salla, puikot ainaoikeinosuudessa metalliset pitkät 3½ mm (jotka tuntui yllättävän kivoilta pitkästä aikaa) ja kärjessä Knit Picksin 3½ mm sukkapuikot. Lankaa kului vähän toista kerää.

Ku en yleens tost harmaasta kauheesti tykkää mut tää uus sallan vaaleanharmaa on oikeasti nätti. Tätä voi jo kutsua "iloisen harmaaksi".

Joku voi ajatella et eiks toi mitään muuta keksi tehdä:

Mut ku näit Salkkareit tilataan... Tällä kertaa lankana Austeman Kid Silk. Menekki huimat 32 grammaa... Kamalan suuret puikot ja seitinohut (kaiken lisäks musta) lanka tuotti aluksi vähän hankaluuksia mut kaikkeen tottuu. Puikot Knit Picks vaihtopääpyöröt 5 mm ja 7 mm.

Näiden iloisenharmaiden ja -mustien jälkeen tällä hetkellä puikoilla on lämmintä punaista!

Hyvää viikonloppua t. Susu ja The Laatupäällikkö

Huopatöppöset

Sukkasatotavoitteena mulla on ollu kokeilla muutamia juttuja. Heinälatoon kiikutan tällä viikolla huopatöppöskokeilun:

Tossuosan lanka teetee saga ja varressa teetee sallan uusi raitaväri. Sagaa neuloin kuutosen Knit Picks pyöröpuikoilla ja varren 3½ mm sukkapuikoilla. Sagaa kului 151 g ja sallaa 36g.

Tätä systeemiä olen jo pitkään suunnitellut kokeilevani. Onneksi on tämä Sukkasato - muuten tämäkin olisi jäänyt vaan suunnitelmaksi! Ensin neuloin tossuosan. Varren neuloin jälkikäteen. Aika koomisen näköiset ennen huovutusta.

Hankolainen hauska asiakkaamme paljasti oman huopatossumallinsa aloitussysteemin ja sitähän piti kokeilla ennen kuin unohtuu.

Huovutus on aina jännää puuhaa. Uutta lankaa kun kokeilee niin koskaan ei tiedä mitä sieltä pesukoneesta parin tunnin kieputuksen jälkeen putkahtaa ulos. Sagaa kokeilin viime keväänä ja tuloksena oli peltilapaset... Tällä kertaa aloitin varovaisemmin. Pesu neljän kympin heinopesuohjelmassa kaks kertaa ja hyvät tuli.

Ehkä vähän kehittelyä vielä vaatii, mutta mielestäni kokeiluni oli ihan onnistunut! Muistan taas miks teen aina sukkiin 2o, 2n varren. Toi 1o, 1n venahtaa käytössä ja puikkojen vaihtumiskohtaan mulla jää aina kauhea rako. Onkohan muilla samoja kokemuksia?

Tähän aikaan vuodesta ei viikonloppuisin kerkii neulomaan ollenkaan! Mökkikausi lähentelee loppuaan ja tuntuu et on kamala kiire tehdä kaikkia syksyjuttuja. Sienestää, kalastaa, tehdä puuhommia... Viime viikonlopun saaliit oli aikas hyvät:

Tassun kanssa käytiin sienimetsässä ja saatiin mukavasti karvalaukkuja. Enemmänkin olis ollu mut ämpärit tuli täyteen. Verkossakin oli hyvä saalis. Karvinen perkasi ja Tassu sai syödä kuormasta:

Illansuussa käytiin vielä vähän pilkillä. Mä sain kolme ahventa!

Aamukasteessa luonnon taidokkaat kudelmat näkyi hienosti. Karvinen pohtii miten paljon enemmän minäkin saisin kudelmia aikaseks jos mulla olis kahdeksan kättä!

Samoissa merkeissä menee tämäkin sunnuntai. Sienimetsä ja verkonnosto odottaa!

Junasukkia Heinälatoon

Teinpä tässä viikolla pienenpienen vauvalankavertailun. Tuloksena syntyi kaksi paria junasukkia:

Vasemmanpuoleiset Dalen Baby Ull –lankaa ja oikeanpuoleiset teetee helmi –vauvalankaa. Molemmat neuloin KnitPron 15 cm 2½ mm Symphonie Wood –sukkiksilla. Molempia lankoja kului 29 g.

Jaa et miks kahdet ihan samanlaiset? Puodin hyllystä löytyy teetee helmi ja lehdissä on viime aikoina ollut paljon ohjeita Baby Ullista. Pohdiskelin, että voiko toisen korvata toisella… Kun pienessä lankapuodissa on jo yli 100 lankasorttia niin onko järkevää/tarpeellista pitää hyllyssä kahta ihan samanlaista lankaa? Lankavyötteissä tiedot on sen verran ristiriitaisia, et oli pakko testata käytännössä.

Helmissä on metrejä 200/50 g ja tiheys 28s. Dalessa metrejä 165 ja tiheys 32s. Molemmat hienoa merinovillaa ja molemmat voi pestä koneessa neljän kympin hienopesussa. Sukat näyttää tismalleen samanlaisilta eikä neulomisominaisuuksissakaan tuntunut olevan eroa. Ehkä Dalessa on vähän löysempi kierre ja lanka meni helpommin sääpuoleen. Dale on pikkuisen hintavampi (ja vyöte aneemisen näköinen, mut sillä ei kai ole merkitystä langan LAADUN kannalta). Dalessa on upea värikartta – tosin helmissäkin on nykyään jo 14 eri värivaihtoehtoa… Tällaisia pohtiessa pikkuisen lankapuodin omistaja voi hyvinkin kehitellä itselleen unettomia öitä ja mahahaavan alkua ;)

Ekat sukat päätyvät Salon Sairaalan lopettamisuhan alla olevalle synnytysosastolle. Siellä jokainen tänä vuonna maailmaan tullut pikkinen saa mukaansa sukat tai tossut.

Toiset jäävät mallikappaleeksi puotiin. Hyväntekeväisyyssukkaset nämäkin, sillä jokaisesta tänä vuonna myydystä teetee helmi -lankakerästä menee 10 senttiä Uusi Lastensairaala 2017 -keräykseen. Tekstiiliteollisuuden helmi-kamppiksesta voit lukea lisää klikkaamalla ylläolevaa logoa.

No oliko ”testistä” hyötyä? Eipä juuri, mutta junasukkia oli hauskaa tikutella Heinäladon täytteeksi ;)

P.S. Inhoan sanavahvistuksia, mut nyt oli pakko ottaa se käyttöön täälläkin. Viime yönä olin saanut "ilahduttavat" 22 roskakommenttia...

Syksyn (sukka)satoa

Sukka on täl kerral suluissa, koska tämän viikkoinen heinäpaali oli vähän niin kuin vahinko. Yks päivä se viikon varsinainen kutimus unohtui töihin. Mut eipä mitään hätää – kässäpussissa on aina jokunen sukkalankakerä kulkemassa ees ja taas. Varmuuden vuoks. Tällä kertaa myös iloiselta asiakkaalta jo keväällä saadut hassut mallitossukat. 

Teetee pallaksesta aloitin. Lanka oli ohuempaa kuin alkuperäisessä mallissa, joten mittailin ja vertailin siinä tehdessäni. Tällaiset palat syntyi kolmosen KnitPro puikoilla ja 60 cm Knit Picks kaapelilla (tosi kivaa kun näitä kahta merkkiä voi yhdistellä keskenään). 

Sit pikkuisen ompeluhommia ja blogikissan tarkistus:

Ja sovitus omaan tassuun:

Aika kivat (vaikkakin itselle vähän pinkeät).

Lanka siis teetee pallas (80% villaa, 20% polyamidia, 50g=130m). Digivaaka kertoi langanmenekiksi  51 g (mulla oli kolme jämäkerää samaa väriä). Ohjetta ei ollu kun oli se mallitossu, mutta oletan tämän(kin) töppösen ohjeen löytyvän jostain netin syövereistä.

Lisää syksyn satoa viime viikonlopulta:

Ens kesää ja jatkotoimenpiteitä odottamassa. Vielä pitäisi sahailla kuvan oikeassa reunassa lojuvat oksat. Ei niitäkään ihan vähän oo.

Sieniäkin vähäsen. Kanttareja löytyy jokunen sieltä sun täältä, tatteja on vaikka kuinka, mutta luulen niiden olevan matoisia. Muutama täydellinen voitatti kuitenkin löytyi ihan omalta pihalta:

Latosaaren myöhäisperunat istutettiin 4.6. ja viime viikonloppuna oli perunannostotalkoot:

Tässä mahtava satomme:

Lajike oli ”Keltaisen Pirkan Poika.” Hyvältä maistuivat. Jokainen 30 pikku pottua.

Vaikka kesäkelit jatkuu aina vaan (en tykkää) niin aamuisin sielunmaisema näyttää tältä:

Nyt ei enää lähdetä maanataiaamuisin töihin saaresta. Vähän oli huono mieli kun katti piti vangita ja puolilta päivin sunnuntaina. Toinen vaihtoehto olis ollu et yömyöhällä oltais ehkä päästy mantereen puolelle… Vähän kissua harmitti, mutta kotona se löysi itselleen parhaan nukkumapaikan:

 Melkein vuoden kadoksissa ollut hieno ranskalainen torikassini on löytynyt ja mikä olisikaan rauhallisempi nukkumapaikka vaatehuoneen rauhassa rankan viikonlopun jälkeen! Vielä kiikutan tossukkani Heinälatoon ja siirryn takaisin viikon varsinaisen tavoitteen pariin.