Kevät on pelkkää juhlaa. Tai sit ei. Juhlaa on se päivä, kun laitan puodin kiinni viideltä ja aurinko paistaa vielä. Sen jälkeen odottelen sitä päivää, kun kotiin tullessa saan nähdä auringonlaskun. Sen jälkeen alan odottelemaan jäidenlähtöä. Lauantaiaamuna päätin kuvata kevään tuloa joka aamu ennen töihinlähtöä. Juuri mun parvekkeen kohdalla oli Pitkäsalmi avoinna ja iltapäivällä vielä pidemmälle! Käytiin kauppareissulla myös Kakskerrassa venerannassa, mutta siellä oli jäätä ainakin 15 senttiä
Tänä aamuna oli tuokin umpijäässä eikä päivän aikana tapahtunut mitään edistystä.
Aurinko on vaan siitä kurja kaveri, että se muistuttaa joka päivä siitä, että edellisestä ikkunanpesusta on varmaan vuosi aikaa... Kevätsuursiivous on ollut suunnitelmissa jo muutaman viikon, mut se aloitus...
Tänä aamuna herättiin ensin viiden jälkeen Tassun karjahteluun. Vedettiin peittoa korville ja käännettiin kylkeä et jos se vaiks vaikenis ja nukuttiin muutama minuutti. Kuudelta tuli ystävältä tekstari maapallon toiselta laidalta. Käännettiin kylkeä, vedettiin peittoa korviin ja yritettiin nukkua. Seitsemältä karvainen kaverimme veti rallia ympäri kämppää kurvaten välillä myös sänkyyn. Heräsin. Karmea löyhkä. Kissankakkaa!
Ylös ja asiaa tutkimaan. Tassu veteli pepullaan pitkin huushollia. Komeisiin peppukarvoihin oli tarttunut pökäleitä joita sitten yritettiin siivota pois valkoisiin mattoihin, petivaatteisiin ja kaikkialle... Ei auttanut muu, kun laittaa kahvi tippumaan ja ottaa kissa kainaloon ja painella suihkuun! Kokemus oli varmaan molempien mielestä traumaattinen... Katsokaapa meidän komean poikamme "komeaa" häntää:
Saatuaan häntänsä kuivattua Tassu kiskoi kostoksi täsmähypyllä alas olkkarin verhon:
Ja minä jätin kaaoksen taakseni ja lähdin äidin kanssa kässämessuille! Käyttäydyimme omasta mielestämme ihan kunnollisesti, mutta kassajonossa teimme "Sesilet" ja kehittelimme kymmenen hengen ryhmän ventovieraiden ihmisten kanssa. Ei muuten mut kun oli aikaa jutella muiden jonottajien kanssa kun kaikki muut jonot kulki ja meidän ei... Monta tuttua näkyi ja antiikkipuolella me taas "rikastuttiin" kun nähtiin tuttuja esineitä.
Kotona odotti koneellinen pestyjä lakanoita. Lakanat ulos ja kun se makkari nyt oli jo "työn alla" niin ikkunanpesu ja yhden kissanoksun pesu sängyn alta. Karvinen teki sillä välin intialaisittain maustettua possuwokkia ja uunilohkiksia. NAM! Kyl mun kelpaa...
Sapuskan jälkeen taivas meni pilveen ja kun ne ikkunanpesuvehkeet oli jo valmiiksi esillä niin jatkoin keittiöön ja olkkariin... Meidän "pojat" olivat sillä välin ruokalevolla... Hämmästyttää ja kummastuttaa - miten voi olla mahdollista, että vannoutunut omakotiasuja, joka kuulee joka ikisen äänen kerrostalon rappiksessa unen läpi voi kuorsata kovaan ääneen kun sisällä asunnossa pestään ikkunoita (eikä mitenkään hiljaisesti). Pojilla on varmaan ollut rankka päivä... Ja ne nukkuu taas molemmat!
Ja Susu menee vielä sohvalle hetkeks. Ettei päivä olisi ihan silmukaton!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!