Blogikirjoittelun uudelleenkäynnistys ei oikein ota tuulta purjeisiin. ei sitten millään. Toisaalta - ei ole pahemmin raportoitavaakaan. Kiitos kaikille rohkaisusta - kai se tästä taas alkaa. Puikoilla on jotain koko ajan ja jotain sentään valmistuikin. Vilautan tässä jotain, joka näyttää ihan tutulta, mutta on kuitenkin jotain ihan muuta:
Lankana teeteen lumi lamé (väri on oikeasti valkoinen ja siinä on pieniä hopeahippuja), menekki 6 metriä vaille neljä kerää eli n. 100g ja puikot 5mm Knit Pro Symphonie Wood pyöröt.
Tykkään ihan mahdottomasti pitsineuleesta. Koko huivin esittelen kunhan saan luvan. Malli julkaistaan jossain suomalaisessa lehdessä jossain vaiheessa syksyä ja mallin suunnittelijana on Lankakauppa Heinin Pia Kaukinen.
Puikoilla on kaikenlaista kokeilua ja ihan oikeaakin neuletta. Ja jos totta puhun niin pari virkkaustakin on opettelun alla. Hauskin neuleaihe on varmaan Biltema:
Opettelin viikonloppuna Modassa ollutta kaksiväristä patenttia ja heti Karvinen päätti sen olevan nimeltään Biltema-huivi. Kävi vielä hakemassa ruuvimeisselin todisteeksi. Modassa tään neuleen nimi oli joku ihan muu…
Viime viikon mukavin ilta oli torstai, jolloin saatiin viimeinkin viettää ystäväni Piikun kanssa saari-iltaa neuleiden ja tyttöjen kesken.
Alkuillan sateen jälkeen ilma oli samettinen, sauna ja uiminen maistui kummallekin ja saunan jälkeen grillipöperöt. Kai se ruoka maistuu kun mulla on periaatteena pitää vieraita nälässä niin kauan, että pienet kivetkin maistuisivat hyvältä!
Ilta kului liian nopeasti. Niin aina kun on hyvää seuraa. Tällä kerralla ihmeekseni Tassukin oli seurallinen. Odottikohan saavansa Caran koirankarkkeja vai mitä?
Illan mukavin uutinen oli että Piikun ensimmäinen oma malli on nyt myytävänä Ravelryssä. Minä sain aikoinaan olla rannekkeiden koeneulojana… Linkittäisin kuvan jos tämä pahuksen vuodatus ei olisi tärvännyt sitä (ja omalta koneeltani en sitä löydä). Mut Neulefriikin omasta blogista voi käydä kurkkimassa (KLIK)ja ohje löytyy klikkaamalla tästä.
Viikonloppuna yritin hankkia lapselleni ruokaa. Karvis oli hankkinut mulle ihan oikean teleskooppionkivavan ja pakkohan sitä oli kokeilla:
Tuon sintin päästin vähin äänin kasvamaan. Jos Tassu oli nähny sen niin se olis kuollu nauruun. Lauantaiaamuna saalis oli mahtavat 15 särkeä. Nekin heitin kaikki takaisin mereen odotellessani sitä ”oikeaa” kalaa… Joka tulikin sitten illalla – hauki uistimella. Ei kiva.
Kiva ei ollut sekään, että monen vuoden jälkeen tontilla oli käärme! En jäänyt tutkimaan oliko kyy vai tarhuri. Tein sadan metrin juoksuennätyksen karkuun kauhusta kamalasti kiljuen. Eläimellistä menoa tuntuu saaressa olevan muutenkin – kuulemma ainakin kaksi minkkiä. Mahtaakohan ne asua meidän laiturin alla vai mikä saa kissan vapaaehtoisesti laiturille?
Sunnuntaiaamuna oli aikainen herätys kun lähdettiin äidin kanssa kohti pääkaupunkia. Otettiin kunnon annos lankaterapiaa ja tehtiinpä muutama hankintakin. Niistä kuulette vielä…
Kaupungissakin miellä on uusia naapureita.
Tämä kaksikko oli aamupalalla tänä aamuna makkarin ikkunan edessä.
Puputi puputi teillekki!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!