Veneretki kesäyössä

Nuorena mentiin nukkumaan auringonnousun aikoihin... Nykyään samaan aikaan voi jo herätä. Viime torstaina neljältä aurinko oli vasta nousemaisillaan.

Keskiviikkona puodin inventaari oli tehty ja asiakkaalle luvattu tilauskin saatu viimein hoidettua. Siispä ajattelin ihan hyvällä omatunnolla pitää pari päivää oikeaa saikkua ennen perjantaista kipsinpoistoa. Sen jälkeenhän mä olisin kunnossa ja verkkokauppavastaava Ida-Marian vihdoinkin aika päästä lomaa viettämään.

Mietittiin et tänä kesänä kaikki oikeasti kivat asiat on jääny väliin. Niinku aamukahvit Airistolla. Samassa tuli mieleen vilkaista Marine Trafficista missä meidän yhteinen suosikkibloggarimme Troolari Huovarin Seppo ja Jussi mahtaakaan troolailla kera Rokkiallin (=Rockall)... Monesti ollaan juteltu, et olis tosi kivaa nähdä Troolari Huovari ihan livenä. Ja Huovarin Sepon viimeaikaiset upeat kuvat öisestä Airistosta saivat meidät - mukavuudenhaluiset mökkihöperöt - laittamaan kellon soimaan aamuneljältä! varsinkin kun tiedettiin pyyntikauden olevan päättymäisillään ja marraskuussa me ei todellakaan lähdettäis veneretkelle...

Kipsikinttu ei paljon muuta voi tehdä mu istua pyllyllään neulomassa, mutta jos se saadaan veneeseen niin sielläpähän pysyy! Siispä mökkivillapaidat niskaan ja matkaan! Niin tohkeissani olin, että lähdin kerrankin reissuun ILMAN matkakäsityötä!

Jos se lankakauppiaan elo ei niin ruusuista olekaan niin ammattikalastajalla se vast työ onkin! Sitä ollaan säiden armoilla ja mentävä on oli keli mika tahansa. Ja mistä sen saaliinkin aina saa ja kun se hyvä saalis tulee niin kuka sen ostaa ku venäläisetkään enää ei... Ja kun olis hyvä apaja niin varmaan trooli menee solmuun tai jotain... Joku vielä pitää moista toiveammattinaan!

Auriko teki nousuaan oikealla kinttaalla:

Vasemmalla kinttaalla täysikuu teki laskuaan (on se siellä, pilven takana, vaikkei näy):

Suoraan läpi Airiston mennä posotettiin. Kerrankin oli tyyntä eikä monien veneilijöiden aiheuttamasta ristiaallokosta tietoakaan.

Punainen Huovari näkyi aamuaurigossa jo kaukaa. Lähemmäs päästyä vähän jänskätti - muistan kyllä hyvin lukeneeni miten idioottihuviveneilijät voivat häriköidä ammattikalastajien työtä...

Tuolla parin sadan metrin päässä on troolin toinen pää ja Rokkialli. Välissä trooli ja toivottavasti hyvä silakkasaalis!

Huutoetäisuudellekin uskaltauduttiin ja itte Kapteeni Seppo sieltä kertoi, että puolen tunnin kuluttua olisi ollut silakkaa tarjolla...

Ehkäpä me ei sit kauheasti sittenkään häiriköity Seppoa ja Jussia kesken työpäivän... Jätettiin pojat jatkamaan töitään ja palattiin samaa tietä kotirannalle. Äidiltä kyllä sain myöhemmin haukut ku ei niitä silakoita jääty odottelemaan (ja Tassulle ei kerrottu).

Pitkään ei reissumme kestänyt, kotiterassilla istuttiin hetki ja ihailtiin alkavaa päivää. Sen jälkeen vedettiin peitot korviin ja aamukahvit juotiin auringon ollessa jo korkealla!

Ilman Troolari Huovarin blogia olisi tämäkn upea aamurekti jäänyt meiltä kokematta. Hyvää lomaa teille!