Mökkikausi loppui

Viime vuosina on ollut tapana päättää mökkikausi pyhäinpäiväviikonloppuna. Sama suunnitelma oli tänäkin vuonna, vaikka yllättäen talvi pukkasi päälle tänne lounaaseenkin ekaan kertaan kahteen vuoteen!
Perjantaina Karvis ehti saareen pari tuntia ennen ja mökissä oli jo mukavasti jo 9 astetta kun minä pääsin perille. Valoisaan aikaan kuitekin, koska olin "aamuvuorossa" ja taivas oli pilvetön. Perjantaina lämmiteltiin, käytiin saunassa ja meressäkin sovittamassa talviturkkeja 4,6 asteessa. Illalla paistettiin ryynärit takassa ja nukkumaan mennessä mökissä oli jo ainakin 20 astetta...

Aamulla ulkolämpö oli miinus 5,6 ja sisällä hulppeat 14,7.Meri "kiehui".

Tuli hellaan, pari kuppia kahvia ja päivän puuhiin. Kovien tuulien ja kuivuuden vuoksi on kesän aikana kertynyt risukasaa jäänyt polttamatta. Nyt oli viimein aika päästää sisäinen pyromaanini valloilleen!

Samassa polttelin vanhoja puodin pankkikorttitositteita (laki vaatii et 7 vuotta pitää säästää). Nuotioon päätyi myös omia kuitteja, tiliotteita ja palkkalaskelmia viime vuosituhannelta. Yhden palkkakuitin säästin vaan siitä ilosta, et oli hauskaa huomata joskus saaneensa ihan oikeata palkkaa. Vieläpä ihan kelvollista jos tämän päivän lukuihin suhteuttaa ;)

Karvisen kokkaaman pekoni-muna-aamiaisen jälkeen lastattiin veneeseen klapikonetta sun muuta kaupunkiin vietävää tavaraa ja lähdettiin viemään niitä mantereelle. Samalla reissulla nähtiin pilkahdus auringosta. Jos tähän aikaan vuodesta paistaa ja jos haluaa auringon nähdä, niin pakko on lähteä merelle...

Hyvä reissu olikin. Toimittiin samalla jäänsärkijöinä, joten toiveissa oli sunnuntaina vähän helpompi rantautuminen ja veneen nosto.

Kotirannassa odotti huurteinen näkymä.

Laitettiin karjalanpaisti ja peruna-sipuli-porkkana-aurajuusto-kaapintyhjennyssuttu hellanuuniin kypsymään ja lämmitettiin sauna. Keräiltiin kaapeista kaikkea kaupunkiin vietävää. Ihanien löylyjen lomassa heitettiin 4-asteisessa meressä talviturkit niskaan. Minä peräti kahteen otteeseen. Villasukat jalassa tietenkin!

Illan pimetessä kävin vielä sytyttämässä Sissikissalle kynttilän:

Ihmisläheisten haudoilla kävin jo torstai-iltana.

Tassulle ei tällä kerralla tarvinnut muistutella kotiintuoajoista. Pikemminkin niin, että katti pyysi itse sisälle. Sängyssä se lepäili, ja välillä unohti mitä oli tekemässä.

Moni varmaan muistaa mun viimevuotisen karmean kässäpussiunohdukseni. Tai ainakin minä muistelen sitä edelleen kitkeränä. Tänä vuonna mulla on ollut mökillä koko ajan hätäväräkässy, eli sukankudin, jota ei kuljeteta ees sun taas vaan se on ja pysyy mökillä. Heinäkuun lopussa vaakan kanssa punnittelin ja jaoin pikkukeriin jämäbambuja ja mustaa steppiä:

Niistä on kesän/syksyn aikana valmistuneet sukat. Mulle, Ihan ittelle. menekki 62 g ja puikot Knit Picks 2,5 mm sukkikset. Päättelin langat lauantai-iltana takkatulen ääressä:

Ja kuvasin sunnuntaina. Pöydällä lumihuurretta... maanantaina oli hauskaa laittaa töihin lähtiessä jalkaan ihkauudet sukat!

Yks meillä asusteleva musta ja karvainen aiheuttaa aina mökiltä lähtiessä pientä päänvaivaa. Jostain se vaistoaa lähdön tunnelman ja katoaa tietämättömiin. Sunnuntaiaamunakin ihan tosissaan pohdittiin "Kissastrategiaa". Vaan ihan turhaan. Tassu kävi aamuasioillaan, tuli sisälle aamupalalle, oli lähtemäsillään jonnekin:

Hetken harkinnan jälkeen päätti et kylmä pakkastuuli ei oo fiksuja kissoja varten, ja palas sisälle:

 Lähtiessä kuitenkin piti raastaa katti häntä-takatassuotteella sängyn alta...

Vielä viimeiset kamat kasaan, merkinnät mökkikirjaan, sähköt poikki ja menoksi. Kauden sademäärä oli alle 300 mm, eli ei yhtään ihme, ettei tänä vuonna ole tarvinnut sienimetsässä tehdä löytöjä. Vielä vuoden viimeinen sielunmaisemakuva ennen lähtöä...

Kotona perinteet jatkuivat. Iso kestokassi lattialla ei voi olla houkuttelematta Tassua...

Kauden jälkeen paino samoissa lukemissa kuin ennenkin. Vähän päälle kahdeksan kiloa:

Nyt sit tiedätte senkin mitä varten meillä on kalavaaka olemassa:)

Oikeasti tuntuu taas mukavalta tämä kaupunkielämäkin. Aikaansa kutakin!