keskiviikko 27. heinäkuuta 2022

Vauvan raivohaalari ja heinäkuu

 Heinäkuu on melkein lopuillaan ja valmiina on vaan yksi kässy! Taas sitä miettii, et mihin aika häviää. Aloitetaan siitä vauvan haalarista, niin päästään selityksiin.

Siispä: Mun ollessa etänä Ida ilmoitti et meillä on tilauksessa vauvalle myssy, lapaset, sukat ja haalari. Mulle nakitettiin se haalari. Oli mökillä mukana vajaa kerä, joten pääsin heti aloittelemaan. Ja tulihan se valmiiksikin:

Lanka: teetee Helmi 131 g. Puikkoja ihan hurjasti erilaisia: Lahkeiden resorit Zing sukkapuikoilla 2½, lahkeet Addi CrasyTrio 3,0 mm. Vartalo 3,0 mm KnitPro päillä ja 60 cm kaapelilla. Hihojen resori 2½ mm Zing sukkiksilla ja loput perinteisillä 3,0 mm Addin pitkillä puikoilla. Nappilistat ja pääntien viimeistely 2½ mm 60 cm Zing pyöröillä. Saumat kursin kokoon villaneuloilla. Olipa välineurheilua :)

Ja tulihan haalari. Vaikka ohje oli niin luokattoman huono ettei kovin usein tuu vastaan! Näyttää siltä, että joku on neulonut mallihaalarin, joku toinen hätäpäissään kirjoittanut ohjeen vasemmalla kädellä jonkun vanhan ohjeen päälle, eikä kukaan ole edes oikolukenut saati koeneulonut... En kuitenkaan alkanut purkuhommiin, vaan yritin parhaani mukaan säätää haalarista jotenkin järkevän. Huomatessani kaikki hässäkät, niin olin jo neulonut molemmat lahkeet. Ei ole ihan turha maininta, että "lue koko ohje läpi ennen kuin aloitat"...

Tässä yks mun "säätö":

Keskellä takana olisi varmaan ollut tarkoitus jatkaa mallineuletta 6 o, 2 n... Samaten vaippavaran kohta oli monta senttiä sen jälkeen ku olis pitänyt. Siis jos olisin tehnyt järjestyksessä kuten ohjeessa luki, ni vaippavara oli tullu suunnilleen keskelle selkää. Kaiken lisäksi siellä oli sellaisetkin jutut ku lisää kunnes puikolla on 54 CM!!! Ei 54 S. En yhtään ihmettele, että moni varsinkin aloittelija jättää neulomiset sikseen. Arvostan todella kaikkia suunnittelijoita, jotka pyytävät koeneulojia ennen kuin julkaisevat ohjeensa. Ugh. Tämä tästä.

Kesäkauppamme Mathildedalissa sulkeutui viime viikon keskiviikkona. Kivaa oli ja kiitokset vielä tätäkin kautta kaikkien meidän kahdeksan puolesta. Toivottavasti taas ensi kesänä..

Siinä eka selitys. Vaikka omia puotipuksvuoroja ei kesäkaupassa ollut kolmea enempää. 

Alkukuun helteissä kutsuin itseni karvislandiaan, koska kotona on melkein 30 astetta ja Karvisella ilmalämpöpumppu. Kerran työmatkalla poikkesin aamu-uinnille:

Ihan uskomattoman hieno pieni lampi! Olen tästä ajanut ohi aamuin illoin 20 vuotta. Nähnyt Paimionmäessä pienen mustan kyltin, jossa lukee "Uimapaikka", mutta en koskaan aikaisemmin ole pysähtynyt. Aamulla Hiekkahelmessä sai uiskennella ihan rauhassa.


Tämmöinen merielävä kun olen, niin aamu-uinti järvessä tuntuu melkein siltä, kuin olis ulkomailla! Tämä oli 11. 7. ja paikka Matildanjärvi. Ennen kesäkaupan työvuoroa ja Sypressin aamupalaa. 

En niitä aamu-uinteja omassakaan rannassa ole jättänyt väliin, vaikka välillä ranta on näyttänyt surkealta levämössöltä:

Ihan niin pahaa ei ole kuin Naantalissa unikeonpäivänä. Ja kun tuuli nousee ja veneliikenne vilkastuu, niin mössö ainakin hajoaa.

Vaikka ei edes asuta yhdessä, niin mökillä on kiva kun voi ottaa asumuseron. Minä kärsin kuumuudesta ja Karvis taas ei voi nukkua edes ikkuna auki koska vetää ja linnut alkaa aamuyöllä "karjua". Sain tarpeekseni ja otin vuoteeni ja kävelin:
Pömpelissä nukuin pitkästä aikaa yhdeksän tuntia putkeen! Seuraavana yönä nukuin vaan neljä. Herättyäni auringon noustessa avasin oven, luin kirjaa monta tuntia eikä lintujen karjunta ja oravan katolle heittelemät kävyt haitanneet yhtään!


Alkukesä mökillä oli kuivaa. Vettä lupailtiin, mutta kuurot menivät ohi molemmilta puolilta. Alkoi olla huoli sekä sienistä että mustikoista. Vaan alkoihan niitä ilmestyä. Kasteisten öiden vuoksi vai?

Mustikat kiljuu puskissa ja äänikirjan kanssa sitä kerää vielä yhden mukillisen, kun ei malta lopettaa.

Kesän eka kanttarellisoosikin saatiin viime viikonloppuna! Kyllä tämä tästä... Ja jokunen kuuro on kohdallekin osunut. Tai ainakin naapurisaaren rannassa oli yhtenä lauantai-iltana ruukullinen kultaa:
En sit viittiny lähteä soutaen sitä hakemaan.


Ja viimevuotisten kalojen kera salaattia syötävien kukkien kera:



Loppuun epäviherpeukalon puutarhavinkki:

Älä turhaan kastele!

Hyvää kesänjatkoa!




4 kommenttia:

  1. Kiva postaus kesän muistoista ja hyvältä ja lämpimältä näyttää haalari. Harmillisia virheet ohjeissa. Kun paljon neuloo, osaa onneksi itse säveltää. Kiva tuollainen aitta nukkumapaikkana. Saa parhaat unet.

    VastaaPoista
  2. Oih miten kivoja kesäkuvia taas. Hauska pömpeli, onko sitä ennen näytetykään. Kyllähän siinä nukkuu varmasti mainiosti. Eikä ne linnut karju, Karvinen rauhoittuu nyt vaan. Mahtava uimapaikka se lampi. Juu, en tykkää järvistä enkä varsinkaan lammista ku ne on aina niin synkkiä, mutta tuo näköjään on poikkeus. Mulla on tää kesä menny ihan mönkään. Ei oo tuntunu kesältä lainkaan. Noh, kunhan se kylmempi vuodenaika tulee taas lusittua niin otan kyllä ens kesänä takas kaiken mikä nyt jäi taakse/tekemättä/menemättä.

    VastaaPoista
  3. Piti vielä tuosta haalarista sanomani, että kamalaa tommosen ohjeen päästäminen julki. Ei kyll oo lainkaan ollut kanssaneulojat mielessä, mikä lie ohjeentekijä, pah.

    VastaaPoista
  4. Ihanasti siellä onkin kesä kulunut niin käsitöiden kuin muidenkin touhujen parissa, mutta onneksi sitä on vielä jäljellä. Minäkin olen saanut jo nauttia itsetekemästäni kantarellisoosista ja tänään illalla teen vielä uuden satsin. Oltiin muutamia päiviä mökillä ja oma kantarellipaikkani oli päättänyt ilahduttaa minua melkeinpä ruhtinaallisesti.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!