Susun Silmukat: Bremont

maanantai 21. syyskuuta 2015

Vitamiinisukat

Räsymattosukkia on viime aikoina vilahdellut siellä sun täällä. Ideahan on et kahdesta erivärisestä raitalangasta tikutellaan sukat 2-3 krs/väri. Lankakauppiaanahan jämälankasukat ei kauheesti kiinnosta, mutta jos jämälankapussissa on ihanaa raitalankaa niin nuukuus ja laumasieluisuus vie voiton hyvistäkin periaatteista…

Viikko sitten tiistaina alkoi pukkaamaan räkätautia. Ensin tuli kurkku kipeeks, sitten alkoi aivastelu ja nuhatus. Vitamiiniahan siihen tarvittiin:

Kaksi keränloppua mielettömän ihanaa Bremontin (=B vitamiini) Camino Alpaca (C=vitamiini) –sukkalankaa hyppasi puikoille:

Ja niinhän siinä kävi, ettei jämälangat riittäneet vaikka tein normivartta (=20 cm vähintään) lyhyemmän varren (vaan 17 cm)… Keskenhän se vihreä sit loppui. Kärkikavennuksiin tarvittiin pikkuisen paikkalankaa, joka oli pätkä vihreää Regian Fluormaniaa, jonka nyppäsin yhden keränlopun välistä.

Aurinkoisesta lopputuloksesta päätellen saatiin sukkiin vielä D-vitamiinia jatkoksi. Luut tykkää. Raitasukka on raitasukka vaikka sitä räsymatoksi kutsutaan. Olisi ehkä pitänyt valita selkeästi toisistaan poikkeavat värisävyt (kerällä ne keltainen ja vihreä näyttivät ihan eriltä).

Menekki 56 g ja puikkoina Knit Pics 2½ mm 15 cm sukkapuikkoloiset.

Räkätautia ei parantaneet vitamiinisukat vaan se, että vihdoin ja viimein neljän kuukauden pakollisen tauon jälkeen pääsin ihan itte pikkuveneellä saareen:

Sinne Vapparille jäi räkätauti kun Merkkurin kaasukahva kaakossa lauantai-iltapäivänä hyppelehdin yli aaltojen riemusta kiljuen! Voi sitä iloa, vauhdin hurmaa ja itsenäisen liikkumisen vapautta! Onneksi tähän aikaan vuodesta on aika vähän muuta veneliikennettä… Harmitti vaan kun kukaan ei nähnyt mun TÄYDELLISTÄ rantautumista (Karvis ehti perille omalla veneellään monta minuuttia myöhemmin).

Lauantai-iltana saunan jälkeen jättirankkasade yllätti saarelaiset. Nopeastihan se meni ohi, ja siivestimme naapurien grillivalkeaa iltapalan kypsentämiseen.

Sapuskan jälkeen kotipolku kutsui ja iltapimeällä oli kässäpussin vakiovarusteena oleva otsalamppu jo tarpeellinen.

Peilityyni syysaamu oli upea ja hiukan harmitti ettei illan aallokossa ja sateen pelossa laskettu verkkoja.

Mökin katto on pahasti sammaloitunut ja männynneulaset saa sen sammaloitumaan koko ajan pahemmin. Oon siitä Karviselle vähän vihjaillut (lue: jäkättäny) pitkin kesää et asialle tarttis tehdä jotain ennekuin vesi tulee taas läpi. Alkaahan sitä tapahtua kun projektiin saadaan koneita!