keskiviikko 15. heinäkuuta 2020

Isot ja pienet sukat sekä kesäjuttuja

Sukkia nyt vaan on niin kivaa tikutella...
Lankana teetee Salla raita. Koko jotain 43, puikot 3½ mm Prymin Ergonomicsit, menekki 113 g.

Langassa on melko pitkä raportti ja piti aika pajon ottaa välistä pois, jotta sain kaksi suunnilleen samanlaista. Yleensä mun mielestä eripariset sukat on vaan hauskoja, mutta nämä meni malliksi Pop up -kesäkauppaamme. Ja ilmeisen kivat on olleet, kun ovat jollekin kelvanneet. Pitänee tehdä uudet ja hukata niihin ne loput jämät.
Helmi-kerässä oli vyöte tärviöllä, joten heitin sen kässäpussiin joskus vuosi sitten tehdäkseni siitä jotain joskus... Nyt se joskus tuli vastaan. KnitPro 15 cm Zingeillä, menekki 26 g.
Eikös olekin hauska yhteispotretti?

Muuta ei tässä lähiaikoina olekaan valmistunut. Lukuunottamatta niitä ötökkäsuojia. Niiden virkkaminen on koukuttavaa puuhaa...

Töissä kohkaan kesäkauppajuttuja. Huomenna torstaina ja perjantaina on oma vuoroni olla Mathildedahlissa. Hirmu kivaa ja vähän jännittävääkin! Vähän yli viikko on jo takana ja siellä on käynyt valtavasti ihmisiä! 
Viikonloppuna taas - viime perjantaina ei edes saunaan malttanu mennä kun mustikat kiljui puskissa. Varsinkin kun lauantaiksi luvattiin sadetta...
Vaan eipä sade haittaa kun on sopivat vaatteet! Toi sadetakki ei tosin pidä vettä ollenkaan, mutta mökkivillapaita sen alla pitää.

Sunnuntaina jäi mustikatkin keräämättä. Uskallettiin viimein polttaa kuusenoksia ja siihn menikin koko päivä. Rosvopaistiakin oli tarkoitus tehdä... Ja teinkin. Ainakin liha oli tarpeeksi pitkään nuotoissa. Meillä oli ruokana saunan jälkeen hiiltä...
Kekäleisen ja varsin niukan aterian jälkeen odoteltiin Tassu iltapiikille. Löytyihän katti. Sillä oli oma saunavuoro jälkilämmössä :)
Kotimaan matkailuahan kovasti suositellaan. Matilda on tietenkin paikkana ihan ehdoton, mut me äidin kanssa harrastettiin viime viikolla yhtenä iltana oikeaa lähimatkailua! Sekin voi olla jännittävä seikkailu - ainakin meillä Turussa. Ensin seilattiin Förillä Turusta Åboon ja sen jälkeen matkustimme Linnankadulta Kakolanmäkeen Funikulaarilla! Ensin mietittiin miten tuon oven saa auki (toi seinässä oleva valkoinen nappula). Sitten ihmeteltiin et tuleeko se vai ei. Päästäänkö sisään vai ei ja päästäänkö ylös asti vai jäädäänkö jumiin kesken matkan.
Ylös päästiin ja tutustuttiin entisen vankilan ympäristöön. Varmaan on vankeja tuolla selleissä aikoinaan ketuttanut katsoa kauas merelle laivoijen tuloa ja menoa... Nykyään taitavat olla asuntoja.
Ja kun uhkarohkeita oltiin niin päätettiin palata maan tasalle samaa reittiä kun tultiin. Ja onnellisesti päättyi seikkailumme! Liikkeelle lähtöjä ja ovien aukenemisia tosin jouduttiin odottelemaan aika pitkään. En tiedä onko tämä turkulainen JUMIKULAARI ihan valtakunnallinenkin naurunaihe, mutta meille paikkakuntalaisille taas kerran surkuhupaisa. Ei se nimittäin montaa päivää ole ollut toiminnassa sen jälkeen kun se alkuvuodesta avautui.
Viime perjantai-iltana maailma oli taas upean värinen. Värit toivat mieleen Rainbow Sockin värin 10, joka on mun mielestä harvinaisen kamala väri! Ehkei tämän jälkeen sittenkään...

Loman tarpeessako?

sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Valeampiaispesiä ja kesän ensimmäisiä

Lupasin viime tekstissä taas palata koukkuilemaan. Puotiin tuli hauskoja valeampiaispesäpaketteja, joissa on tarvikkeet ja ohjeet mukana. Ampiaisetkin saa kaupan päälle ja koukun. Pitihään mun... Väitetään, että ampiaiset ovat niin reviiritietoisia, että kun huomaavat katossa valmiin pesän, niin muuttavat muualle rakentamaan omaansa. Saapa nähdä!
Ensimmäinen tietenkin puuvajan kattoon. Siellä on joka kesä pesiä useampikin.
Toinen pömpelin räystään alle. Tuolla räystään sisällä on monena kesänä ollut pesä, joita Karvis on vahvasti suojautuneena (eikä mua naurata yhtään) hävittänyt.
Paketti on aika kivan näköinen (ja hintainen) ja siellä on täytevanua myöten kaikki tarvittava kolmeen valepesään. Näitäkin löytyy myös huomenna avattavasta Pop Up -kesäkaupasta Mathildedahlin vanhasta Kankirautavarastosta. Siellä on myös paljon muuta kivaa. Tänään rakennettiin myymälää kuuden muun salonseutulaisen yrittäjän kanssa yhdessä. Ja vaikka puoti oli ihan keskeneräinen niin ihmisiä kävi mukavasti! Puoti on virallisesti avoinna 6.7. - 1.8. Oma vuoroni on 16. ja 17. päivä. Seudulla on paljon kivaa nähtävää ja Teijon kansallispuiston maisemissa voi kokea hienoja luontoelämyksiä.

Ihanaa, että helteet on takana. Toivottavasti koko kesäksi. Ja ihanaa, että ollaan saatu sadetta! Eilisen päivän aikana saaressa satoi 17 milliä! Luonto kiittää... Ja minä keräsin perjantai-iltana ekat mustikat!
Harvakseltaan on kypsiä, mutta niitä on tulossa ja paljon! Hölmähän niitä oli jo nyt noukkia - yksi sieltä ja toinen täältä, mutta kesän ekat on aina kesän ekat. Sitäpaitsi tuoreessa muistissa on viime kesän helteet, jotka kuivattivat mustikat pieniksi pippureiksi... Ja monta edellistä kesää, jolloin sorsat ja räkätit ovat tehneet selvää koko sadosta. Uusimpina mustikkarosvoina on mäyrät ja seplekyyhkyllekin näyttää maistuvan. Mun on siis pakko pitää puoliani, jos aioin saada edes jotain pakkaseen.

Mustikoista innostuneena kipasin metsään vielä yhteen "varmaan" paikkaan kurkkaamaan kantsutilannetta...
Voi sitä riemua! Lupaavalta näyttää...

Eilen satoi melkein koko päivän ja taas myrskyää ja sataa valillä tosi rankasti. Oikeastaan ihan mukavaa olla välillä sunnuntai-iltaa ihan kotosalla. Tosin sateen jälkeen on aina poutaa. Eilisillan sielunmaisema:

torstai 2. heinäkuuta 2020

Sukkia. Ettei totuus unohtuis :)

Joku roti olla pitää! Sude meinas, et ku annoin virkkuulle pikkusormen, ni koko Susu menee samantien. No ei ny sentäs! Puikoilla pitää ain olla sukat. Taiks kahdet tai kolmetkin...
Suvun isokenkäisin täytti pyöreitä kesäkuun alussa. Oon joskus jostain rivien välistä todennut, et mun tekemät ohkaset villasukat ei ol ihan huonot. Mut oikeesti! Kuka jaksaa tikuttaa neljäkuutosia 2,5 mm puikoilla? Mä, koska tyyppi on kiva.
Lankana Fortissima Cotton Stretch. puikot 2½ mm KnitPro Zingit ja menekki 96 g... Huh! Kerästä sais polvarit normikokoiseen tassuun...
Bambusukkalanka Hot Socks Rubin on ollut tosi suosittu jo monta vuotta. Melkein iski paniikki, kun kuulin ettei sitä enää saisi. Ihanan pehmeä merinovilla ja siloinen bambu yhdistettynä vahvikkeeseen. Kiva neuloa, ei kutita saajan tassuja ja imee kosteutta. Sain vielä kaikkia värejä kilon ja varasin heti ittelleni sen ainoan värin, josta en vielä ole tikutellut. Karvisen mielestä väri on nimeltään koiran oksennus, mut omasta mielestäni kiva. Karvisen mielestä varmaan ainoa oikea väri on rohkea peessi ryyditettynä iloisenharmaalla... Menekki näihin oli 62 g.

Sitte vielä yhdet. Hurvittelin isoilla eli 3½ Prymin Ergonomisilla sukkiksilla ja teeteen raita- Sallalla. Hirmuisen nopiasti tuli valmista!
Pikkasen kolmatta kerää meni kokoon 42-43 20 cm varrella.

Kaikki nää langat löytyy myös ens maanataista alkaen puodin lisäksi myös kesäisestä popup-puodistamme Mathildedahlista Kankirautavarastosta 6.7.- 1.8.

Mökillä olen kuulostellut ääniä metsästä. Sehän on ihan tuttu asia et "Susu kuulee ääniä". Joskus äänet on ihan todellisia ja joskus taas... No viime lauantai-iltana just ennen nukkumaanmenoa selvisi, ettei metsän kahahdukset olleet pelkästään korvienvälissä:
Takapihalla oli ihan oikea metsäkauris! Sarvet ja kaikki. Tulkattiin se kauriiksi, koska sillä ei ollut pilkkuja niinku bambilla eikä valkoista peppua niinku peuralla. Ihan rauhassa se popsi jotain. Mulle on kerrottu, että peura haukkuu niinkuin koira. Jos en tietäis, ni olisin yöllä vähän pelästynyt. Aika hurjalta verikoiralta kuulostaa peuran haukku.

Eikä tässä vielä kaikki! Helteessä minä tein asumuseron. Otin vuoteeni (=peittoni), kissan ja muutin pömpeliin. Siellä ei ole yhtään niin kuumaa nukkua. Karvis oli kuin kanaemo huolissaan miten mä pärjään ja pitääkö mun ottaa mukaan joku otuksienhäätökeppi... Siis oikeesti! Minähän olen nukkunut sielä jotain viisvuotiaasta lähtien, joten mikä hätä olis viiskymppisenä? No aika söpöä kuiteski.

Anyway... Keskellä yötä kuului ääni (Susu kuulee ääniä taas) et nukunks mä? En nukkunu ku oli kuuma, hyvä dekkari ja kehräävä kissa. Oli sit se mäyräkin näyttäytyny! Eli meillä saaressa on eläimellinen meno.

Maanataiaamuna istuin vielä ennen töihinlähtöä  hörppäämässä kupillisen kahvia mökin rappusilla ja näin sen mäyrän minäkin. Viiden metrin päässä mustikkapuskien ja vuorenkilpien välissä sellainen raitanaama. Taisi olla pentu, kun ei oikeastaan pelänny. Tassu ei oo moksiskaan. Mutta tarkkana seuraa liikehdintää metsän suunnassa:
Uusi vesiliikennelakikin on pikkuisen herättänyt kysymyksiä ja epätietoisuutta. Kaikkein hassuin omasta mielestäni on, et soutuveneessä EI tarvita pelastusliivejä, mutta merkinantoväline pitää olla. Puhkuin ja puhalsin kaikki kukkopillit. Tämä pikkuruinen oli kaikkein tehokkain. Ens kerralla, kun verkonlaskuun lähdetään niin kukkopilli mukaan...
Tämmösii tällä kertaa. Taidan ens kerralla taas virkkailla jotain höpöhöpöä.

tiistai 30. kesäkuuta 2020

Ötökkäsuojia tölkeille, lomailua ja kesäkauppa

Näin jossain kuvan tölkille virkatusta ötökkäsuojasta. Siitä se sitten lähti! Ensin pari prototyyppiä ja viimein löytyi se "oikea" malli:
Tänä kesänä pitää pelastaa pörriäisiä, mutta jos hörppää vahingossa pörriäisen, niin se voi käydä kohtaloksi ihmiselle. Muistui mieleen yksi kesäinen retki Airistolle helteisenä päivänä monta vuotta sitten...

Minä, joka en virkkaa, sain oikean virkkuukipinän! Pikkujuttuja on hauska virkata ja ötökkösuojia on syntynyt solkenaan viimeisten parin viikon aikana:
Lankana on säänkestävä Hilo La Campana. Yhdestä rullasta tulee ainakin 8 ötökkäsuojaa tai 5 ötökkäsuojaa ja 5 lasinalusta:
Tässä tervetuliaiskuoharit juhannusvieraille... 

Parvekkeen pöydälle virkkasin pitsiliinan:
Ohje on Lankavan Marketta-matosta. Jonkinlainen Deja vu -tunne oli virkatessa. Sit yhtenä aamuna huomasin miksi: Mökin huussin matto on samalla ohjeella tehty - tosin pinkistä matonkuteesta isolla koukulla. Campanaa virkkaan 3½ mm silikonivartisella koukulla.

Viikko ennen juhannusta oli vielä suht siedettävää säätä ja mulla loma. Tietenkin mökillä. Vain yksi kuusi kaadettiin... Aika kului tosi nopeasti ja virkkailun lisäksi en oikeastaan saanut mitään aikaseks.
Puuöljyllä läträäminen oli hauskaa. Ihanku olis uudet tuolit rannassa!
Juhannusta vietettiin perinteisessä seurassa. Tassukin sai kaveriksi Paten:
Juhannusteemana oli keksiä lauseita, joilla on kaksi (tai enemmän) merkitystä. Vähäraittusseuran kirkastusjuhlissa juttu luisti...

- Kylmääki Turus
- Aiotko juosta Kakskertaa ympäri
- Kupit on kallistunu
- Ota pönttö viiniä
- Milloin kalja on Kustavissa
- Kahvi on kupissa
- Harvassa metsässä näkee kauas
- Musta aurinko nousee
-Ilmankos sua pännii
- Voimaton pois
-Susu oli puikoissa ;)

Tässä aurinko laskee:
Juhannuksena virkkasin vielä yhden tabletin ja vieraillemme omat tölkkisuojukset. Herralle ei tietenkään kelvannut mikään olemassa oleva väri eikä "röyhelöreunakaan" joten unohtuneiden bikinien mukana lähetin tämän postissa juhannuksen jälkeen:
Kesäpäivän seisaus oli juhannuspäivän yönä klo 0.44:
Tästä lähtee päivän lyheneminen.

Juhannuksen jälkeen lomailut oli lomailtu ja maanataiaamuna töihinlähtö edessä:
Töissä odotti ihmeellinen yllätys:
Epäviherpeukalon orkut kukassa! Nämä kukat ovat masokisteja. Kerran kuussa (jos silloinkaan) niillä on uimapäivä ja muuten ne saavat unohtua... Liika hoitaminen on selvästikin pahasta näille.

Tappohelteisen viikon jälkeen takaisin mökille. Oli niin kuumaa, ettei jaksanut tehdä mitään. Edes saunaa ei lämmitetty ettei mökki lämpeä entuudestaan. Merivesi oli yli 24 asteista. Varjossa istuin. Virkkaamassa...
Nyt valmistaudutaan jo perinteeksi tuleeseen Pop up -kesäkauppaan Matildassa! Tänä vuonna puoti on auki peräti neljä viikkoa alkaen viikon kuluttua maanantaina. Mukana taas 7 salonseutulaista yritystä ja tarjolla lankojen lisäksi asusteita, vaatteita lapsille ja aikuisille, sisustustuotteita ja kaikkea kivaa! Oma puotipuksuvuoroni on 16.-17. 7.
 Tervetuloa!



tiistai 23. kesäkuuta 2020

Koronapaita eli kirjoneulepusero Sallasta

Sain kyselyn kirjoneulepuserosta alun perin jo ennen joulua. Oli muutamakin toivemalli, lopulta asiakas ihastui Kalastajan vaimon blogissa näkemäänsä norjalaisneuleeseen. Oli kommervenkkiä ja säätöä vaikka miten, mutta viimein pääsiäislauantaina päästiin ottamaan mittoja ja valitsemaan lankoja.
Ohjetta oli blogissa luvattu, mutta ahkerasta selailusta huolimatta en sitä löytänyt. Olis olllu mukavaa kokeilla lapsuudesta tuttua silmukka- ja kerroslaskinta ja päästä helpolla, koska lanka oli joka tapauksessa ihan muuta kuin mallissa eli teetee Sallaa. Jonkinlainen kirjoneuleen kaavio sentään oli. Siispä mallitilkun tekoon ja silmukkamääriä laskeskelemaan!
Jokaisessa asiassa on jotain hyvää kun vaan oikein kaivelee. Niinku tässä koronassa. Etäpäivinä oli jotain järkevää tekemistä ja jos totta puhutaan - ilman etäpäiviä tämä nuttu ei olisi vieläkään valmis! Enkä ollenkaan väitä, ettei pitkät viikonloput saaressa - tuli räntää tai ei - olisi edistäneet tätä nuttua. Ylläolevassa kuvassa oltiin etänä Kakskertaseuran neulomakerhossa... Siinäkään seurassa ei tavallisesti kannata tehdä mitään ajatusta vaativaa - ellei sitten halua purkaa kahden tunnin työtä heti kotiin palattuaan!  Kädentielle meni ihan sutjakkaasti. Hihaa aloittaessa tuli pikku paniikki - miten ne kuviot sais kohdilleen ja jatkumaan kauniisti kaarrokkeessa?
Ajattelin et se on sen ajan murhe ja loin silmukat ja laskeskelin lisäyksiä. Aika nopeasti totesin sukkapuikkojen olevan hankalat kirjoneuleessa ja pyöröpuikon joko liian lyhyt tai pitkä. Mikään ei ollut hyvä kunnes... Addin CraSy Triot! Aivan mainot. Kuvio pysyi hallinassa eikä sitä typerää puikonvaihtumiskohtaa näy ollenkaan, Joulunahan tein pipoja näillä, mut sen jälkeen olen unohtanut koko puikot!

Olihan niitä etäpäiviä kevään aikana. Kuvio oli sen verran vaikea, etten töissä olisi siihen kuitenkaan pystynyt keskittymään...
Tässä yksi päivä karvislandian pihalla. Trikoot on niin täydellinen esimerkki kissaihmisen tirkoovaatteesta ku vaan voi olla... Saattaa olla, että tuollaissa olen joskus ihan toissäkin näkynyt. Se on yks ainut sopiva kynnennäyttö ja seuraavan pesun jälkeen pöksyissä on komea reikä... Mut kukapa laatupäällikköä voisi moittia?
Viimein tuli valmista! Sovittelin itseni kanssa pitkin matkaa. Asiakas oli pikkuisen pidempi, mutta muuten saman kokoinen. Silti aina vähän jännittää, että onko hyvä ja kelpaako... Tykkäsin niin, että vähän harmittaa, miks itselle ei koskaan tule tehtyä mitään yhtä työlstä.
Vähän ennen juhannusta viimein saatiin treffit aikaan. Pikkusen modausta kaulukseen (piti madaltaa).

Lankana siis teetee Salla, menekki noin kilo eli 20 kerää., Puikkoina 3,5 ja 4 mm KniPro pyäröpuikkokärjet 100 ja 120 cm kaapeleilla. Vaihtelin mittaa aina työvaiheen mukaan. Hihojen resorit tikuttelin Prymin Ergonomics sukkapuikoilla ja kirjoneuleen siis Addin CraSy Trio 30 cm 4 mm bambuisilla.

Kädentien jälkeen vähän jännitin miten ne kavennukset saa istumaan ja kuvion kuitenkin kauniisti jatkumaan, mutta onnistuihan se ihan hienosti.
Pakko myöntää, että olen lopputulokseen tyytyväinen. Parasta kuitenkin se, että myös tilaaja oli. Harmi vaan, että nouto tapahtui viikkoa ennen juhannusta... Eipä ole tainnut nutulle olla vielä tarvetta vaikka veneellä liikkuvatkin! No onpahan sitten syysmyrskyillä lämmintä villa ylle ja uskon, että tästä on lämmikettä vuosiksi eteenpäin.
Ehkäpä tämäkin jännä merisumu olis jääny kokematta yhtenä keväisenä aamuna, jos olisin lähtenyt töihin ennen kukonlaulua...

Koko kevään olen kieltänyt itseltäni uudet aloitukset. Piti tämä nuttu ensin saada alta pois. Sen jälkeen olenkin huvitellut oikein olan takaa kaikilla hassuilla pikkujutuilla. Viime viikolla jopa innostuin virkkaamaan! Pitääkö olla huolissaan?

lauantai 6. kesäkuuta 2020

Säänkestävää kesäterassille

Joskus on vaan ihan pieni asia, joka saa langan toimimaan. Tällä kertaa niinku monesti aikaisemminkin se asia oli vesi! Hilo La Campana ei ole poikkeus...
Virkkasin tabletin maahantuojalta saadun ohjeen mukaan. Halkaisija n. 30 cm, koukku 3½. Pikkuinen lasinalunen on asiakkaamme @lankamatkalla -Miian koukulta. Lanka on vetelää ja lopputulos näytti ruttuiselta kunnes... Kastelu kädenlämpäisessä vedessä ja tasokuivaus!

Hilo La Campana on 100% nylonia ja se kestää sekä aurinkoa että vettä, joten se on mainio kesäterassien tabletteihin sun muihin ulkona pidettäviin tekstiileihin. Yhtäkkiä varastossa pari vuotta seisonut lanka olikin hurjan suosittu. Jopa niin, että langat loppui ihan hetkessä. Ens torstaina ollaan saamassa lisää ja niitä voi tilata verkosta jo nyt tai soittaa/sähköpostittaa varauksen puotiin jo nyt...

Pakko taas paljastaa, että "hän joka ei virkkaa" meinas tehdä yhtenä aamuna hienon Campana-KULHON... Kunnes huomasi jättäneensä ohjeesta yhden kriittisen kerroksen virkkaamatta...
Kesä viimeinkin taitaa olla täällä - monta kuukautta kestäneen marraskuun jälkeen. Viikko sitten oli ekan kerran sellainen ilta, että saunan jälkeen tarkeni terassilla istuskella ilta-auringossa teepaidassa kutiloimassa sukkaa:
Meidän kiltti Tassu The Crocodile Dundee osaa kellon. Kotiintuloaika on on auringonlaskun aikaan...
Niinku katseesta näkyy - pitkä päivä on ollut. Mökkielämä on Tassullekin rankkaa :)

Toisin ku mulle. Minä päätin kerrankin viettää mökkipäivän tekemättä yhtään mitään! Siksipä hakkasin risut pieniksi, haravoin vähäsen, sahattin vähän isompia oksia ja jatketiin "kukkamaata". Koska oli ihan liian kuuma olla tekemättä yhtään mitään niin me Tassun kanssa siivottiin saunakamari:
Tähän mennessä on aina ollut liian kylmä siihan hommaan...
Tassu myös löysi mahtavan paikan lepäilyyn ja samalla saa vahdittua melkein koko tonttia. Saunan lauteilla on hyvä pötkötellä piilossa...

Kässyrintamalla muuten hiljaista. Yhden isomman työn jälkeen ei oikein osaa tarttua mihinkään. Siksipä Karvinen sai yhtenä iltana viestin, et "Mulla on sulle jotain...". Vastaus oli et "Kuulostaa pahalta..."
Eipä tainnut ukkoseni tietää saavansa ihka uudet terät mökkisukkiinsa! Lankana pallaksen jämiä kolmosen puikoilla. Kai noilla tämän kesän tassuttelee.

Puodissa ollaan vuoroteltu Idan kanssa jo 2,5 kk. Oikeastaan siksi, että jos jompikumpi sairastuu, niin toinenkin joutuu karanteeniin ja puoti on pakko laittaa sulki. Onhan puhelin keksitty ja sähköposti mut onhan se tosi tärkeää joskus jutella ihan kasvotusten. Siksipä keskiviikkoaamuna pidettiin "aamupalaveri" ihan nokitusten:
Kyllä oli mukavaa turista ihan vähän työasioita ja paljon muutakin auringossa torikaffella! Niin pistettiin elämä riasaseks, et avattiin puotikin vasta kymmeneltä. Tällaisia kannattais harrastaa ihan normaaliaikanakin!