Työn juhlaa...

Lauantaina päästiin viimeinkin aloittamaan mökkikausi. Tarkemmin ajatellen tässä jutussa ei taida olla mitään kadehdittavaa... Mut jos olet yhtään mökkihöperö niin ymmärrät. Jos et ole niin voit kauhistella! Vaikka ollaan pohjoisrannalla niin pikkuinen sinivuokko oli sinnitellyt kukkaan:

Ihan ensiksi laitettiin tuli hellaan. Ulkolämpötila oli 7 astetta ja sisällä saman verran. Ei siis kovinkaan kylmää. Vein peitteet ulos tuulettumaan/kuivumaan aurinkoon ja tuuleen. Seuraavaksi täyettiin saunan pata kaivovedellä. Lämmintä vettä tarvitaan. Talven jäljiltä vesi oli ruskeaa ja haisi vanhalta kellarilta... Mut ei ollut muutakaan vaihtoehtoa. Merivettä ei pataan voi laittaa eikä enää ollut tarpeeksi lunta sulatettavaksi.

Yksi mökkielämän "ihanuuksista" on se, ettei sisävessaa ole kuin yhdellä:

Tässä tämä yksi bongaa hiirtä, jonka sitten myöhemmin hävitti! Taitaa kissalla olla vähän tekemistä, ennekuin pääsee hiiren makuun. Toinenkin hiiri oli ihan huulilla mut sekin pääsi karkuun!

Lämmön ja lämpimän veden turvaamisen jälkeen oli aika tyhjentää makki... Talven jäljiltä se olisi ollut ihan siedettävä homma jos maa ei olis ollu roudassa... Vasta sen jäkeen uskallettiin syödä matkaevääksi keitetty kanasoppa. Hauskinta tässä on se, et Tassukin keksi ulkohuussin tarkoituksen. Se kävi aamulla huussin takana asioillaan samaan aikaan kun Karvis oli sisäpuolella! Karvis: kauppalistaan huussikuivike sen makkaran lisäks!

Saunan ja mökin lämmetessä käytiin laskemassa verkot veteen. Sen jälkeen olikin sauna lämmin ja oli aika auringon laskiessa heitettää talviturkit! Meriveden lämpöä ei mitattu mut sulaa se oli muttei paljoa yli nollan. Talviturkin heitäminen on ihanan kamalaa  - pitää mennä nopeasti mereen ja tulla vielä nopeammin ylös. Vasta takaisin laiturilla aivot hiffaa kylmyyden ja sit on jo liian myöhäistä!

 

Takkatulen lämmössä uni alkoi hiipiä silmään. Varsinkin ku joku oli kaupassa käydessään unohtanu ne makkarat! Emmää täst enää valita mut... Ja olihan paahtoleipäkin ihan hyvää.

Aamulla sankka sumu peitti vastarannan. Sumun hälvettyä lähdettiin verkonnostoon. Tulihan sitä vappulounaalle ainesta: kolme suurta kuhaa, 4 sopivan kokoista ahventa ja...56 norssia. Norssit olis päätyneet takaisin mereen ilman naapureita, jotka tulivat hämmästelemään saalistamme. Parempiin suihin päätyivät ja saaliin (ja kauden aloituksen) kunniaksi otettiin pienenpienet hömpsyt. Meillähän on omatekoinen sääntö, et hömpsyjä ei saa ottaa ellei ulkolämpötila ole alle 14 astetta. Tällä kertaa ei ollut siitä pelkoa...joskus taas ollaan kytätty digilämpömittaria sillä silmällä et eiks jo olis aika:-)

Polttopuutilanne huolestutti jo viime kesänä. Kyllä ne tämän kesän riittää mut... Meillä tämä "metsänhoito" toimii niin, et puita kaadetaan sen verran ku tarvitaan ja kaadettavat puut valitaan sen perusteella, et miten saadaan pihalle lisää aurinkoa. siispä ensin kaatui tosi iso koivu:

Ja kun se EI (yllättäen) kaatunut sähköjohtojen päälle eikä minkään rakennuksen päälle niin perään vielä iso mänty:

Sen jälkeen sainkin rentoutua pesemällä mökin ikkunat kimppakärherillä. Laitteella on käyttöä tähän aikaan vuodesta muuallakin... Karjalanpaistin kypsyessä hellan uunissa perattiin kalat ja saunottiin. Merivesi ei ollu yhtään niin kylmää ku edellisenä päivänä! Kaikkeen tottuu. Massu täynnä otettiin pikkuruiset 20 min päikkärit...jotka omalta osaltani venyivät kahden tunnin mittaisiksi! Arvatkaapa maisuiko uni yöllä kun mietin onko aamulla sumua, pääsenkö töihin ja varsinkin kun toiselta puolelta kuului ankaraa kuorsausta ja toiseltä ankaraa kehräystä ja kuumakin oli:

No onhan se pienelle kissalle rankkaa kun pitää merkata kaikki puut, tarkistaa tilukset, laskea kalasalis ja vielä toimia projektipäällikkönä kaikissa jutuissa!

Aamulla ei olut sumua ja pääsin töihin. Lepäämään. Toisin oli Karvisen laita:

Päivän aikana Honkamopo oli päristellyt ja koivu muuttunut pölleiksi:

 

Olin kuvitellut saareen palattuani siivoavani saunakamarin ja saunan. Ilta-auringon lämmittäessä terassia. Toisin kävi, sillä rankkasade yllätti. Suloinen sade - viriteltiin heti rännien alle sadevesitynnyrit ja saatiin jo puhdasta huuhteluvettä saunaan! Saunan kuurasin perinteisesti kloritella ja merivedellä. Patavesi vaihdettiin heti aamulla. Illalla vielä avattiin grillikausi. Liekeissä näkyy ihan selvästi enkeli:

Vappuaattona ajattelin lähttää Ilmatieteen Laitokselle meiliä et missä se luvattu kakskyt astetta ja aurinko ovat? Kylmää oli ja sadetta ripsotteli. Haravaoida kopsuttelin ne paikat, joissa kuljetaan. Muuten sisälle kulkeutuu koko ajan kauheesti lehtiä. Vappulolunaalla meillä oli paistettua kuhaa ja perunamuussia. Ruokailuan aikana me nähtiin jotain kummaa meressä:

Suunniteltiin lähettävämme Turkuradioon juttuvinkki: "Venäläinen sukellusvene Vapparilla!" Mut ehkäpä se olikin pelkkä uppotukki...

llalla ilma kirkastui ja saunakamarin kuuaruksen jälkeen taas saunottiin ja saunan jälkeen käytiin laskemassa verkot. Tällä kertaa "varmaan" paikkaan, josta ei tuu muuta kuin kuhaa ja ahventa. Verkonlaskun jälkeen nautittiin vappujuoma - pikkuriikkinen pullo mansikkaskumppaa! Ja taas grilli lämpesi. Tämän illan leikkiteemana oli "Enkeleitä ja demoneja":

Grilliherkkujen jälkeen Karvis viihdytti mua Spotify-jukeboxilla. Itse istuin lepakkotuolissa nauloen muutaman kerroksen uutta mökkivillapaitaani. Siitä tulee joskus oma postaus. Jos tulee... pari vuotta sitten kasvivärjätyt langat yrittää muotoutua uudeksi mökkivillapaidaksi.

Vappuhan on työn juhlaa eikös niin? Meillä ainakin. Verkossa oli 1 kuha ja 11 ahventa. Karvis teki honkamopollaan selvää kaadetusta männystä:

Minä totesin maan olevan ihan liian märkää haravointiin ja tuulen ihan liian kovaa kulottamiseen. Kun kerran mökki oli lämmin ja lämmintä vettäkin oli käytössä niin päätin aloittaa möksän siivouksen. Kaikki matot, petivaatteet ja muu irtoava kama ulos tuuleen ja juuriharjan kanssa lattian kimppuun. Hella/takka/kynttilälämmitysten nokien jälkeen lattian kuuraus oli ihan tarpeen...

Moottorisahan bensa loppui hiukan ennen Karvisen selkää ja Tassukin ilmestyi. Siivousurakkaan ei kuitenkaan olis päivä riittänyt, joten syötiin jätteitä, tyhjennettiin kaivo (jos vaikka vähän parempaa vettä saatais myöhemmin kesällä), tiskattiin, pakattiin kassit, pussit, nyssäkät ja saaliskalat ja lähdettiin kaupunkiin. Katti oli vielä venematkalla äänekkäästi toista mieltä, mutta kun kotiin päästyä alettiin perkaamaan päivän saalista niin kyllä kelpas kuormasta syödä:

Koska toi kalan perkaaminen on aina tosi vastenmielistä hommaa, niin kävinpä tänään töiden jälkeen ihan pirruuksissani tarkistamassa kuhafileen kilohinnan Hirvensalon Kookaupassa, Sen mukaan me ollaan muutamam päivän aikana tienattu jotain kuuskyt euroa. Ehkä jaksan perata kaloja jatkossakin... Nyt mä kyl menen hakemaan käsivoidetta - affenien jälkeen käsien nahka on aika lailla tärviöllä!