Makrameharjoitukset

Aina silloin tällöin puodissa kuulee kysyttävän Makramesta. Siksipä Salon Seudun Kädentaitajien vuosikokouksessa ehdotin sitä  yhden teematapaamisen aiheeksi. Minä ja minun suuri suuni! En mä tarkoittanut sitä, että itse osaisin vaan lupasin tarjota tilat!

Teemailta lähestyi uhkaavasti ja minä aloin kasvattaa stressiä. Ida-Marialta löytyi ikivanha kirjastosta poistettu Makramekirja, jota iltalukemisiksi aloin kahlata läpi. Silmusolmuja, tasosolmuja, kaksoistasosolmuja, tukilankoja, pohjuslankoja  ja ties vallan mitä! Hyvää unilääkettä se kirja ainakin oli...

Viime viikolla oli sit jo pakko ottaa narut käteen ja kokeilla. Ensimmäisistä solmukokeistani tuli avaimenperiä:

Samalla alkoi tuntua siltä, että tässä hommassa on jotain tuttua… Mulle on ennenkin käynyt niin, että joku hienon niminen asia osoittautuukin joksikin ihan arkiseksi ja tavalliseksi. Siis siinähän tehdään vanhalle partiolaiselle tuttuja merimiessolmuja, ämmänsolmuja ja veneen kiinnitän tolppaan aina siansorkalla, jota kutsutaan makrameessa silmusolmuksi! Näitä solmuja sitten eri tavoin yhdistelemällä saadaan aikaan makrameeta. Taas huomasin, että meikäläinen ei opi lukemalla vaan tekemällä.

Tiistaiaamuna me sitten Tassun kanssa otettiin itseämme niskavilloista kiinni ja alettiin harjoitella:

Pannunalusta väkerrettiin aamuauringossa mökin laiturilla.

 Opettelu vei mukanaan ja homma alkoi tuntua ihan hauskalta!

Lopputuloksen kauneudella en voi ylpeillä mutta solmittu se on ja ihan toimivakin. Langatkin meni jossain vaiheessa sekaisin eikä siitä tullutkaan sillä tavalla raidallista kuin piti… Ja päättelytekniikassakin voisi olla oppimista. 

Kirjoissa kerrotaan et makrametyöt oli suosittuja seitkytluvulla ja muistan, että itsekin pikkulikkana solmin mökillä karvaisesta narusta amppeleita. Niitä sitten vanhemmat velvollisuudesta kehuivat ja minä olin ylpeä ja sain uutta puhtia solmimiseen. Partiossa oli solmuja opeteltu – siellä tätä tekniikkaa kutsuttiin muistaakseni ”latuskaksi”. Kirjojen seinävaatekuvat oli kyl niin kamalia, etten ainakaan omalle seinälleni sellaista tahtois… Mutta vöitä, kasseja ja muitakin käyttöesineitä vois olla kivaa kokeilla kun alkuun on päästy.

 Makrameeiltaa vietettiin Anjalinilla torstaina. Koska minähän en saa mitään aikaiseksi ellei viime tippaa ole, niin keskiviikkoiltana päätin vielä kotona kokeilla amppelin solmimista. Tassulla oli ainakin hauskaa kun kahdeksan viismetristä lankaa vipelsi pitkin kämpän lattiaa! Joku teline naruille olis ollu hyvä… Ja koristuksena olis voinut käyttää helmiä, mut niitä ei tietenkään ollu saatavilla (en raaskinu purkaa vanhaa Aarikan korua). Ihan kelpo roikotin vai mitä?

Lanka näissä harjoituksissa on Schoeller&Stahlin Anya. Omituinen nyörilanka, joka on lojunut puodissa viime kesästä lähtien. Lanka osoittautui varsin hyväksi solmulangaksi ja hetken jo harkitsin et otan vyyhdit pois puodin "ongelmajätenurkasta" ja Verkkopuodin Outletista (jossa ne on myytävänä alle puoleen hintaan) ja nostan hinnan takaisin normaaliksi! No en sentään… Muitakin lankoja kokeilin ja totesin, että pehmeä ja löysäkierteinen lanka ei ainakaan ole paras mahdollinen ja paksuhkolla on helppoa harjoitella.

Torstai-iltana toistakymmentä kädentaitajaa kokoontui puotiin. Mitään suuritöistä ei pienessä ajassa tehty, mutta erilaisia solmuja harjoiteltiin ja taidettiin keksiä muutamia ihan uusiakin:-)  Välillä oli ihan hiljaista ja kuului vaan ähinää ja puhinaa – välillä taas iloinen puheensorina täytti puodin. Uskon, että jokainen ”sai narun päästä kiinni” ja moni teki jo suunnitelmia kasseista ja amppeleista.

Ja taas toteutui se Kädentaitajien alkuperäinen idea – jokainen osaa jotain, mitä voi opettaa toisille:

Tässä Helvi näyttää ystävännauhan solmimista:

Minäkin opin – silmusolmuja lankana Katian Cotton Cord (sekin alelaarista).

Kokeilin solmuja myös röyhelöhuivilangalla. Hyvin onnistui sekin. Pitäisiköhän ottaa nekin langat pois puodin ongelmajätehyllystä ja tehdä kaikista kesän aikana amppeleita? Niistä vois tulla aika kivan värikkäitäkin!

 

P.S. Vaik mä olen päättäny etten koske klipsuihin niin nyt kyllä vähän kutkuttaa ajatus kokeilla miten klipsuja vois yhdistellä solmeilemalla...