Alkuvuoden kuulumisia

Hassua et vaikka koko ajan tikuttaa jotakin niin mitään valmista ei tuu. Tai jos tulee niin tuotokset menee enemmän tai vähemmän pieleen. Kässäpussi se vaan pursuilee yli äyräittensä kun koko ajan pitää aloitella uusia. Ja ku neuloo kerroksen sitä ja toisen tätä niin eihän siitä mitään valmista voikaan tulla! Onneks mulla on paljon kässäpusseja. Joulupukki toi taas muutaman uuden. Kissa-aiheisia <3

Viikko sitten täällä etelässäkin oli hetkisen aikaa lunta. Loppiaisena pääsi kerrankin kunnolla lenkille kun ei ollut liukasta. Yhden naapurin kanssa innostuttiin tekemään lumipalloja kaikkien istutusten juurelle:

Seuraavana iltana näistä ei ollu jäljellä mitään ja nurmi viheriöi. Päivän biisinä soi mielessä ”No onkos tullut kesä”. Nyt on taas vähän lunta mut varmaan jo tiistaina siitä on muisto vain.

Askarteluhan ei tunnetusti oo mun juttu, mutta kun Turun Sanomien Koti-liitteessä oli pari viikkoa sitten vinyylilevyjen kierrätysidea, niin pitihän sitä kokeilla:

Mulle kolahtaa noi hellalla tehtävät askartelujutut. Tällä kertaa uuni oli vaan 120 asteessa ja munakello ilmoitti tarkasti viis minuuttia. En saanut edes savuvahinkoja aikaan.  Ylpeänä esittelin tuotoksiani Mulperin naisille, mut mitään hurraahuutoja ei tullu. Kuulemma vanha juttu. Mut mulle uus. Vaikka levaria ei enää talossa ole niin en sit kuitenkaan naarmuuntuneita ja vimpuloita Hectoreita raaskinut paistaa…  Idan kynttiläkutsuille mennessä täytin yhden noista suklaalla ja paketoin sellofaaniin. Ajattelin et Pelle Miljoona olis sopiva vieminen kahdeksankyt-luvulla syntyneelle. Näistä vanhoista vinyyleistä sain kipinän alkaa kuuntelemaan vanhoja C-kasetteja. Voi niitä kaikkia nuoruusmuistoja mitä niistä tulee mieleen! Osa nauhoista joutais roskikseen mut pakko on kysyä josko niistäkin joku kierrätysidea olis olemassa? Mielellään tietenkin joku paistettava juttu ;)

Aika kuluu ihan kamalan nopeasti. Tänään vietettiin jo suvun pikkuisen prinsessan 4-vee synttäreitä. Äitinsä on oikea kakkutaiteilija ja tytöstä on kovaa vauhtia tulossa samanlainen. Kakun perhoset on tytön omaa käsialaa, muu kakku äitinsä taidonnäyte ja tytön oman tilauksen mukaisesti tehty. 

Prinsessan piti saada lahjaksi Prinsessa-myssy (malli 19, teeteeVerkkolehti  3/2014). Koko eilisen illan neuloin ja virkkailin. Loppujen lopuksi tyttö sai pelkän myssyn (ja pakillisen askarteluroinaa ja hyppynarun). Se paljettilangasta virkattu tiara oli niin typerän näköinen, etten sitten lopuksi kuitenkaan kiinnittänyt sitä pipoon. Onhan se niin että oikeat kuninkaalliset ei tarvii kruunua kun ne on hienoja ilmankin! Ja kun toi virkkaaminen nyt vaan ei oo mun juttu…

Lankana tässä Adriafilin Primula ja puikot Addin 50 cm 3½ pyöröt. Olenkohan muistanut mainita et nää viiskytsenttiset on ihan parhaat myssymittaiset puikot?

Kakun lisäksi kekkereillä saatiin niin paljon herkkuja, että tänään ei muuta tarvitakaan. Ja mä pääsin leikkimään duploilla. Kivaa.

Kivaa on sekin, et alkaa viimeinkin normiarki. Mä taidan olla arki-ihminen. On kamalan vaikeeta asennoitua siihen ku aamulla töihin mennessä on maanantai, iltapäivällä perjantai ja sit taas joku ihme pyhä. Ja taas maanantai… Arki-ihmisen rytmit on ollu kuukauden ihan sekaisin. Ens viikolla alkaa Kansalaisopiston kässyt (oon tehny vähän kotiläksyjä tänäänkin) ja 2X-seuran neulomakerho ja kaikki! 

Sain äsken kuvaviestin et tämmöisiä askarteluroinasta on aurinkokaupungissa illan aikana syntynyt:

Tyttö ja Poika Örrimörrin myötä toivottelen mahtavaa alkavaa arkea !