sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Keltaista ja mustaa

Eilen löytyi kevään ensimmäinen leskenlehti!
Virkkuuni on edelleen niin hidasta, että Adalminan lisäksi muut kässyt ovat jääneet kevään aikana tosi vähälle. Olen onnistunut koukkuilemalla saamaan niskani niin juntturaan, että kuukauden verran päässä on pyöriny ja tämä blogiparkanikin on jäänyt ihan heitteille... Siitä huolimatta yritän virkata joka päivä ainakin muutaman kerroksen. Yksi vaivainen sukkapari vaan on valmistunut:
Lankana teetee Pallas, menekki yhteensä 96 g, puikot Knit Picksin Symphonie Wood 15 cm 3, mm. Ohje on teetee Sukkalehdestä.
Kaikki kirjoneulesukat on nyt tosi pop. Mulle vaan toi kirjoneule ei kolahda. Näitä oli hauskaa tikutella - ohje oli selkeä ja vaikka tuo näyttää kirjolta, niin siinä tehtiin vuorotellen kaksi kerrosta mustalla ja kaksi valkoisella. Ohjeen helppoudesta huolimatta onnistuin jotenkin ryssimään tämänkin ja tekemään kantapään niin, että kerroksen vaihtumiskohta tuli jalan päälle! Hyvä minä... Mut hassua - sitä möhläystä ei valmiista sukasta ollenkaan huomaa!

Pitkäperjantaina käytiin vähän haaveilemassa mökkikaudesta:
Ei ihan vielä... Auringosta voi nauttia vastarannallakin.
Tassukin pääsi nauttimaan aurinkoisesta säästä:
Kaikki paikat piti haistella ja tutkia.
Ja merkata reviiri.
Viime vuonna näihin aikoihin oltiin tosi huolissamme Tassusta. Se vaan nukkui ja liikkui huonosti. Epäiltiin nivelrikkoa. En tiedä mikä ihmeparaneminen on tapahtunut, mutta katti näyttää olevan taas ihan entisellään!

Pääsiäispäivät vietettiin Atussa Tassun mummin ja pappan luona. Minä onneton unohdin lähtökiireessä sekä kameran, että Tassun karkit kotiin! Tassua se ei pahemmin haitannut. Se sai juosta vapaana ulkona ja mummi syötti kädestä possunsuikaleita... Viikolla hyvittelin karkkilakkolaista uusilla nameilla:
Tassu kyllä ihmetteli, et miten muka DOGman voi tehdä kissan karkkeja! Eiks dog ol joku koira? Maistoi silti mun mieliksi muutaman napusen.

Ennen pääsiäistä haaveiltiin kesän ekoista nuotiolla paistetuista makkaroista. Sunnuntaina äidin herkut täytti massun niin, ettei muuta mahtunut. Maanataina taivas paiskoi räntää täyslaidallisen. Sepä ei meitä haitannut ollenkaan. Äidin kanssa saatiin risukasa syttymään kolmella tulitikulla, vaikka miehet väittivät et tarvitaan tohotinta (ja varmaan bensaakin). Tässä voitokkaiden pyromaanien sytytystuuletus:
Ja ne makkarat. Nam!
Kukkasista en niin hirveästi piittaa, mutta keltaiset tulput - niitä pitää olla tähän aikaan vuodesta!
Aurinkoista sunnuntaita!


1 kommentti:

  1. Nyt on Pakko mennä lähimetsään etsimään leskenlehti. Lokkien huuto on jo kevään tuonut mutta kukka vielä niin avot, kyllä se kesä tulee.
    Tottahan toki naisest nuotion saa syttymään, viimeistään kolmannella tikulla. Tohottimet . . . pah.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!