Kesälomareissulla jossain päin Suomea...Eli matka Lappiin vol 1

Kuka vielä muistaa kun radiossa kuulutettiin kesäisin? Se oli sitä lankapuhelinaikaa. Ei tarvinnut olla "oolveis onlain..." Nuorena tyttönä Lapissa tuli käytyä usein parikin kertaa vuodessa. Hiihtämässä, laskettelmassa ja rippileirikin oli vaellus Muotkatunturin maisemissa. Pari viikkoa sitten lähdettiin muistelemaan menneitä Kakslauttasen maisemiin.

Äiti ja isä lähtivät jo perjantaina ja yöpyivät kerran matkalla. Me lähdettiin matkaan sunnuntaiaamuna. Pikkasen jännitti, miten Tassun kanssa matkustaminen sujuisi. Edellisellä reissulla se karjui täyttä kurkkua ensimmäiset 130 kilsaa... Vaan herraskaisesti me matkustettiin takapenkillä. Minä neuloen ja Tassu hattuhyllyllä valjaissa ja turvavöissä. Oliskohan autoon ennen reissua suihkitulla Feliwayllä ollut osuutta asiaan, mut matka meni hienosti - suunnilleen 1200 kilsaa neljällä pikaisella pisutauolla...

Iltamyöhällä oltiin perillä. Siellä odotteli isä ja äiti ja ruoka. Ja nukkumatti.

Kovin hyviä ilmoja ei meille lupailtu. Ekana lomapäivänä satoi kaatamalla. Sehän ei haitannut. Ainakaan mua ja äitiä... vaikka me ollaan tosi makeita tyyppejä, niin ei sentään sokerista!

Lähdettiin lenkille Vähäojaa myöten kohti Kakslauttasta. Soitettiin sitten "pojat" hakemaan autolla ku oltin perillä ja läpimärkiä... Tämähän toistui joka päivä koko loman ajan. Ku me lähdettiin lenkille, niin aina satoi. Oli muuten tekemistä pysyä äitin perässä sillä iltalenkillä kun kerran kuului ukkosen jyrähdys 😂

Koska sää ei nyt ollut ruskaretkeilöille ihan suosiollinen niin täytettiinpä palju ja lämmitettiin sauna. Siis et pitää ajaa 1200 kilsaa päästäkseens ekan kerran elämässään paljuun... 

Uittamaan kumiankkoja. Olishan siinä vieressä ollut se purokin, mutta tuskin siinä sentään pulahtamaan olis päässyt. Kokemus tämäkin. Nyt ei enää ole kauheeta poltetta, et pitäis oma palju saada. sauna ja pulahdus meressä on etelän työlle kuitenkin parasta!

Tarina jatkuu... Tunturin valloituksella!