Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sukka-Finlandia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sukka-Finlandia. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. helmikuuta 2019

Lämmittelysukat ja pipokin - ihanaisia aplakkalankoja

Osallistuin Sukka-Finlandiaan... Vaikka olin päättänyt, etten mihinkään mee mukaan tänä vuonna. Kilpailijaksi musta ei ole, mutta ehkäpä saan toisetkin sukat valmiiksi tämän vuoden aikana. Tavoite oli kevätpäiväntasaus (=7 sukkaparia)... Lämmittelysukat: Elämän virta nyt ainakin:
Pitkään arvoin lankavalintaa. Pallas olisi ollut suosituslistallakin, mutta kun ne uudet värit ilmestyi meille vasta eilen niin, viimeisin sukkalankarakkauteni Regian Alpaca Soft vei voiton.
Ei se mikään maailman helpoin malli ollut. Aamuisin ennen töihinlähtöä tikuttein. Jonain päivänä meni puoli iltaa purkuun, kun olin aamulla silmät sikkarassa tehnyt muutaman kerroksen väärän kaavion mukaan...
Kakkossukka jo sujuikin - vähän liiankin vauhdikkaasti! Olin jo ekan sukan valmistuttua todennut, et hiukan pöljältä näyttää kun kuvio loppuu melkein heti kantapään jälkeen. Siispä tein kakkosen valmiiksi ja purkasin ykkösestä kärjen ja jatkoin kuviota yhden toiston verran. Jos mä jotain olen viime vuoden aikana oppinut, niin purkamiskynnys on...madaltunut (ei siis kokonaan poistunut).
Malli: Elämän Virta (Sukka-Finlandia, Tiina Kuu), lanka Regia Premium Alpaca Soft, menekki 66 g, puikot 3 mm Addin Bambusukkikset. Ettei liian mainostamiseks menis, niin paljastan et en koskaan oo käyttänyt minkäänlaisia palmikkopuikkoja! Joskus multa kysytään, et mitä itse käytät - sit vastaan et Mmmh, Mmpph, Noo, Ööh... Mulle paras palmikkoapuri on joko virkkuukoukku tai katkennu sukkapuikko :)

Vime viikonloppu vietettiin Karvislandiassa. Minä olen hihkunut ilosta, kun kerrankin on lunta. Karvinen ei. Varsinkin kun muutama viikko sitten sen autokatos romahti ja rämähti ja ryhtyi entiseksi. Onneks ei ollut auto paikoillaan. Viikonlopun rojektina oli siis autotallin raivausta - kenellä muka autotallissa oikeasti säilytetään autoa? Mun hommana oli aluksi kantaa sisälle puita niin paljon, kun sain mahtumaan. Kukas se olikaan lauteiden alla työnjohdollisissa tehtävissä?
Tämähän oli ihan kakkupalaa sen sijaan, et mihin laitetaan X-kpl rikkinäisiä moottorisahoja, Y-kpl rikkinäisiä painepesureita, Z-kpl rikkinäisiä imureita, ruohonleikkuri, moottoripyörä, klapikone ja sirkkeli ja kaikki venekamat? Puhumattakaan kaikesta muusta roinasta ja siitä, että porakoneen avulla piti järsiä jäätä, jotta tallinovet saatiin auki!

Sunnuntaina oli synttärijuhlat Naantalissa. Luistelijaneidille tikuttelin ruttusäärystimet teeteen Helmestä. Onko oikeesti niin, et kasivuotias on jo teini ja haluu mustaa??? Vanhan tätin oli pakko kuitenkin rikkoa rajoja ja laittaa pikkuisen röyhelöä reunaan:
Puikot 2½ Zingit, menekki 53 g. En tiedä tuleeko koskaan käyttöön... Mut vanhalle on kivaa päästä aina välillä synttäreille - viime vuonna tanssittiin tasajalkaa laavalampun kuplien kanssa ja tänä vuonna roikotettiin slimeä...

"Pieneen taloon Preerialle" palatessa oli juhlallinen hetki, kun se auto viimein pääsi talliin! Jotain kummaa vitinää kuului ja vaikka auto oli jo paikoillaan ja sammuksissa niin outoa sihinää... Ei se talli sit NIIN täydellisen tyhjä ollutkaan - Karvis pääsi renkaanvaihtoon kahdenkymmenen asteen pakkasessa... Minä myötätunnosta sytytin tulen takkaan:
Ja kiroilin, et miks ihmeessä mökillä ei koskaan syty noin helpolla!

Maanantaina töihin mennessä puodissa odotti uusi lanka: Michell Laja... Ei VOI olla mitään noin kevyttä! mallitilkku on mun mielestä langanhukkaa, joten tikuttekin löysäpipon tiistai-illan Neulomakerhossa:
Lankana siis Laja, menekki 29g, puikot 6 mm 60 cm Ergot. Myssy on niin kevyt, et tuntuu ettei päässä ole mitään. Silti teki tupsua mieli. Ku ne nyt tuntuu olevan muotia. Aidot turkistupsut löytyy Salon Turkisateljeesta ja hinta on vain kympin. Hämmästelen tupsun keveyttä!
Ei saa kertoa Tassulle, mut tää on melkein yhtä pehmoinen ku sen turkki...

Maanantai-iltana taas palauduttiin kotikotiin. Muutaman tarkastuskierroksen jälkeen Tassu asettui tyytyväisenä omaan petiinsä mun kässäsoffan viereen. Siinä me sitte tikuteltiin neuletta, vähän kehrättiin ja rapsuteltiin ja harjattiin takkuja.
Borta bra men hemma best!

perjantai 11. tammikuuta 2019

Vuosi alkaa alpakkaisilla ja hyvien päätösten "unohtamisella"

Niin se on täytynyt tinkiä siitäkin mielipiteestä, etten tykkää Regian sukkalangoista! Ihan oon rakastunut Regia Premium Alpaca Softiin. Siispä ei ollut mitenkään vaikeaa tikutella siitä toistakin sukkaparia. Varsinkin, kun Ida nähdessään NÄMÄ ensimmäiset hihkui et "Mä haluun tollaset kans!"

Jolupakettiin ei ehtinyt, mutta synttärilahjaksi sentään. Lankaahan oli edellisistä sukista jälkellä vaikka kuinka. Ekan sukan jälkeen kuitenkin tuli pieni epävarmuus et riittääkö sittenkaan... Ei huolta - mä tiesin, et Ida tykkää eriparisukista!
Tein tavoistani poiketen 1 o, 1 n joustinta varteen ja muutaman kerroksen ennen kantalappua. Oikeat neuloin kiertäen.
Puikot 3 mm, menekki 80 g. Ja kahdesta lankakerästä on kaksien sukkien jälkeen vieläkin jäljellä yli 40 g! Mä NIIN tykkään tästä. Se soljuu, on riittoisaa ja paijattavan pehmeää ja koneessakin voi pestä. NAM!


Gedifran Soffio on meillä uusi tuttavuus. Langassa on villaa, alpakkaa ja silkkiä. Ja tuo vyötekin on aivan suloinen! 25 g:n kerässä on hulppeat 187 metriä. Pitkään pohdin mitä siitä tekisin. Ei ihan huivituttanut mut vähän kuitenkin... Ikisuosikki Salkkaria meillä ei ole ollut puodissa taas pitkiin aikoihin. Joten puikoille!
Mallina salkkari on aina vaan yhtä käytännöllinen. Lankaa tähän kului 36 g eli vajaat kaksi kerää. Ja tuo väri - siitä en sano mitään... Moni on tästäkin tykännyt, vaikka se ei olekaan oma suosikkini. Kurkkaappa ne muut värit KLIKS!

Karvinen valitteli, ettei omista yksiäkään ehjiä villasukkia! Juttu on nyt vaan niin, että mulla on ihan muut sunnitelmat. Komensin hänet tuomaan kaikki risat sukkansa meille ja päätin tutkia, onko mitään tehtävissä... Yhdeksän paria risoja! Minähän en parsi, koska elämäntehtäväni on myydä uutta lankaa uusiin sukkiin. Tällä kertaa piti kuitenkin venyä...
Saa luvan tulla noiden kanssa toimeen muutaman viikon! Loput oli niin risoja et ne täytyy terittää.

Parsinsieni on äidin tuoma tuliainen joltain työreissulta. En ole aikaisemmin joutunut moista tattia käyttämään. Lasivitriinissä se koristeena on ollut vuosikaudet. Hassu juttu - äidin työkaverin tyttärellä on ihan samanlainen - ja yhtä vähällä käytöllä ollut... Luulen, että me molemmat ollaan nuorina oltu yhtä "ilahtuneita" reissutuliaiseista :)

Jaa et suunnitelmia? Just ku olen päättäny, etten mihinkään kimppaneulontoihin (puhumattakaan virkkamisesta) lähde tänä vuonna niin enkös löytänyt itseni Sukka-Finlandian sivuilta! Usein käy niin et kun nukkuu yön yli niin tulee järkiinsä. Mä nukuin yön yli ja ilmoittauduin mukaan! En kilpaile, mut ainakin lämmittelysukat aion neuloa Alpaca Softista ja ykkösetapin Stepistä... Ainut syy, miksi en ole vielä aloittanu on se etten pysty päättämään värejä! Niitä on niin paljon ja kaikki ihania. Elämä on vaikeita päätöksiä täynnänsä...