Kuplia ja hahtuvaa

Lapasviikko oli ja meni. Suunnitelmia oli taas enemmän kuin aikaa, joten meikäläisen viikko venyi kahdeksi.

Kuplalapasiin ja -sukkiin olen viime viikkoina törmännyt vähän siellä sun täällä. Lopulta minunkin oli pakko kokeilla, et tuleeko mun kuplasta pyöreä vai neliskanttinen. Ei kait se nyt niin hankalaa voi olla! Teeteen sara oli vielä kokeilematta ja ohjeen silmukkaluku näytti passaavan ohjeeseen, joten siitä vaan puikoille.

Heti alkuun vähän ihmettelin ohjeessa sitä "pura silmukka" -kohtaa. Ajattelin et purkaantuuhan ne silmukat sitten käytössä ja tökkasin vaan puikon ylemmän harmaan kerroksen silmukkaan ja neuloin silmukan. Omasta mielestäni mun kuplat näyttää ihan kuplilta.

Hauskaa oli, kun langanpäitä päätellessä käänsin lapasen nurin - mun mielestä nurjakin puoli näyttää aika vekkulilta!

Kiva yksityiskohta oli lapasen kärjen päättely silmukoimalla:

Lanka: teetee sara, 100% merinovilla, 50g=85m ja menekki 86g eli 1 kerä molempia värejä riitti. Puikkoina oli 15-senttiset 4 mm Knit Pron Symphonie Wood sukkapuikot. Nämä lyhkäset puikot oli mainiot lapasteluun.

Langasta tykkäsin. Kerällä se ei herättänyt mitään intohimoja ja houkutellut suinpäin silmukoita luomaan, mutta näiden lapasten myötä tykästyin ja voisin tehdä siitä jotain vähän isompaakin. Jälki oli nättiä ja lanka neuloutui vähän kuin itsestään.

Mulla on jokavuotinen viha-rakkaussuhde huovuttamiseen. Yhden epäonnisen huovutuksen jälkeen aina päätän: "Ei enää ikinä!" kunnes...

Äiti on tikutellut läjän pullotonttuja ja viimeisin kaipasi kaverikseen vähän muutakin. Kuka sitä nyt yhtä pientä juttua alkaa huovuttelemaan. Sähköä ja settä kuluu ihan turhaan. Ainakin mun koneessa, jossa kaikki pitää pyöritellä kuudessa kympissä kahteen kertaan ennenkuin mitään tapahtuu!

Pirtin hahtuvasta neuloin kuutosen sukkapuikoilla jättilapaset. Olen melkein koko elämäni tuota hahtuvaa vältellyt kun olen luullut sitä hankalaksi neulottavaksi. Ihan turhaan! Huovutuksen jälkeen lapaset on ihanan pehmetä ja lämpimät ja ihan oikean kokoisetkin! Eikä peukkukaan huopunut umpeen vaiks en sinne mitään muovipussinpaloja laittanutkaan.

Menekki tähän M-kokoon oli vajaat 100g. Hahtuvalapaset on tosi kivat. Ne on lämpimät ja paksut, muttei liian tönköt. Ja mun mielestäni tähän vuodenaikaan tarvitaan VÄRIKKÄITÄ!

Lopuksi vielä "Päivän Tassu" - Oltiin eilen ystävän kanssa Ylioppilasteatterissa ja sen jälkeen yksillä Pankissa ja roskaruualla Hesessä. Muisteltiin ystäväni ensimmäistä (legendaarista) Turku/Mökki/Hesekeikkaa joskus vuonna 1989... Kotona oltiin yhdentoista aikoihin ja vähän oli huono omatunto kun Tassu oli saanut olla yksin koko pitkän päivän... Ei sillä tylsää ole ollut - Taas oli alpakkalangat kaivettu kassista!