perjantai 16. syyskuuta 2016

Damaskit ja nuttu



Meillä toi edellinen lastenneuleviikko venyi tällekin viikolle. Puikoilla oli hyvissä ajoin, mut ainahan niitä viivästyksiä tulee… Tai joku muu projekti pukkaa päälle. Tai sienireissu tai ystävän synttärit tai jotain...

Uusimmassa teeteen verkkolehdessä 3/2016 oli lapsen villapöksyt. Ida heti tokas et MUN (?) pitäis tehdä sellaiset malliksi puotiin, koska ne on NIIN söpööt!

Tää damaski-nimitys on aika hauska. Mun lapsuudessa damaskit oli sama ku  villahuousut.  Joskus keväällä pyysin Idaa hakemaan netistä aikuisten damaski-ohjieta ohuelle langalle, niin hän esitteli mulle jotain ihme kenkien päälle laitettavia neulottuja systeemejä! Onks tää joku sukupolvien välinen kuilu vai parinkymmenen vuoden välinen kulttuuriero. Mitähän teille muille tulee mieleen sanasta damaskit?

Ittee ei kauheesti houkuttanut, mutta koska villapöksyjen mallia aina välillä puodissa kysellään, niin tartuin puikkoihin ja loin silmukat pienimpään kokoon. Koska istuin yhden sunnuntain kurkkutäplien kera Tyksin päivystyksessä niin hommahan alkoi sujua. Mallineule oli nätti mut ei ihan siitä yksinkertaisimmasta päästä:
Varsinkin ku piti seurata neuletta ja lisäyksiä samaan aikaan ja nehän ei menneet ihan kerros kerrokselta. Jossain vaiheessa otin jopa käyttöön vuoden turhakkeen eli elektronisen kerroslaskurin. 

Kun kert käyttöön otin niin yks ei riittänyt. Yhdellä muistin mallineuleen kerroksen, toisella montaks lisäystä oon tehny ja kolmannella miten monta kerrosta on edellisen lisäyksen jälkeen tehty

Ohjeen mukaan kahdeksan kerroksen välein tehtyjen lisäysten jälkeen lahkeen pituus oli muutaman sentin pidempi, kuin piti. Ei hätää – hyvähän se vaan kun lahkeita voi aina kääntää ja neule kasvaa lapsen kasvun mukaan.

Pikku vinkki – ohjeessa on lahkeen silmukat jaettu neljälle puikolle ja selitetty, miten silmukoita veivataan puikolta toiselle silmukoiden siirtämisten jälkeen. Minä yksinkertaisesti jaoin lahkeiden silmukat kolmelle puikolle siten, että kaikki kuvion silmukat oli yhdellä puikolla.
Vauvoista tai lapsista mulla ei oo mitään käsitystä, mutta mielestäni valmiit pöksyt näyttivät hiukan kummallisilta. Kamalan pitkät lahkeet eikä peppuosaa just ollenkaan (= 80 cem koossa vain 13 cm). En tiedä, mut mun käsityksen mukaan sen mittaiset saattavat vielä pitää vaippoja? Ida sitten neuvoi mua purkamaan päättelyt ja jatkamaan housuosaa vielä ainakin kakskytsenttiseks. ja kun on joustinta niin eiköhän pöksyihin vaippa mahdu ja vyötärölle ylety. Meillä ei ollu livevauvaa pöksyjä täyttämään kuvauksen ajaksi, niin imitoimme jalkoja ja peppua täyttämällä pöksyt muovipusseilla. Saa nauraa – ihan vapaasti vaan!
Puikoilla 2½ ja 3 mm neuloin. Oli sukkapuikkoa, pyöröpuikkoa ja pituuksia vaikka miten (=40, 50 ja 60 cm). Ohjeen 100 g teetee Pallasta ei olisi riittänyt edes siihen alkuperäiseen vaipattomaan mittaan. Näihin kului 120 g. Ohjeesta vielä sen verran, että palmikkoneuleen alussa pyydettiin kaventamaan yksi silmukka. Sitä poistunutta silmukkaa ei kuitenkaan huomioitu silmukkaluvuissa, joten haarakohdasta ylöspäin silmukkaluku heittää kahdella...
Katian suloinen uutuus Baby Aztecakin piti testata. Äkkiä jotain pikkuista ja helppoa puikoille. Ohjetta kurkin jostain vanhasta Sublime-vauvalehdestä, mutta tein kädentielle yhtenä kappaleena enkä päätellyt/poiminut silmukoita kaarroketta varten. Ommeltavaksi jäi vain pienet pätkät raglania ja muutama silmukka kädentien alla.
Uskomattoman riittoisaa lankaa! Nutun koko on 6-12 kk ja lankaa kului huikan toista kerää eli vain 69 g! Puikoilla 3 ja 3½ tikuttelin menemään. Pehmeää ja kauniisti liukuu.
Vielä verkkolehdestä yksi malli, jonka neuloi flunssainen Ida-Maria kotonaan. Kehtaan laittaa sen tänne omaan blogiin, koska minä hoitelin saumojen ompelukset ;)
Ohje edelleen teetee neulelehdestä 3/2016, lankana lenkkialpakka teetee Cacao kaksinkertaisena, puikot 8 mm. Ohjeen menekki oli 300g tähän 100 senttiseen takkiiin, mutta kahdesta 100g:n vyyhdistä jäi vielä ylikin niin paljon, että lopusta saa lehden bootiet ja lakin neulottua.

Nätti vai mita?

6 kommenttia:

  1. Minulle damaskit ovat ne kenkien päälle laitettavat yleensä kumiset suojakengät. Villahousut olivat meillä todellakin villahousut. Villikset ovat todella söpöt ja takit molemmat myös.

    VastaaPoista
  2. Mulle damaskit on pitkät villahousut, jotka ulottuivat kengän päälle. Jalan alla oli kuminauhat. Näin 1940-luvulla.
    Terveisin Irma

    VastaaPoista
  3. Kalossit on kenkien päälle laitettavat kumisuojat, damaskit on Sekä kenkien päälle ulottuvat nilkkasuojat Että pitkät villahousut (tai muutakin materiaalia voivat olla). Ne on siis nilkkaan ulottuvat, nykyiset legginsit voivat olla minkä mittaisia vain.
    On nuo pökät kyll vähän oudon näköiset mutta ehkä oikean babyn päällä ihan ok. Jakut on nätteja paitsi se pinkkihöttö ei oo oikeen kiva.

    VastaaPoista
  4. Damaskit on mulle villahousut tai kuin svillaiset sukkahousut ilman jalkaterää ja usein niissäoli tosiaan kuminauha jalan alle, että eivät nousseet.
    No, olipa välineurheilua, siis noi villahousujen neulominen.

    VastaaPoista
  5. Onko Anjaliinilla keräyspiste veteraani ja juhlavuoden syntyneille sukille.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!