Rowan Felted Tweed CAL 2017 valmis!

Vihdoinkin!

Tein uudenvuodenlupauksen, että tämä syyskuussa aloittamani peitto tulee valmiiksi tänä vuonna. Itselleni lupasin, että tammikuun aikana, mutta en uskaltanut sanoa sitä ääneen...

Tässä sitä tuuletellaan kotirannassa ihan voittajafiiliksellä. Ja ilmakin oli eilen tuuletteluun mitä mahtavin!

Rowanin sivuilla julkaistiin syksyllä Lisa Richardsonin CAL 2017. Lankana mahtava Felted Tweed. Minä innostuin heti vaikka se virkkaaminen ei tunnetusti ole mulle sopivaista puuhaa. Mutta koska lanka on aina vaan suosikkini niin jopa koukkuun tarttuminen tuntui innostavalta! Ensimmäisiä peitonpaloja esittelin ylpeänä täällä sekä täällä ja "nerokasta" pingotussysteemiäni täällä. Palojen yhdistäminenkin sujui alkuvaikeuksien jälkeen ja tässä postauksessa voi jo nähdä, että työ edistyi. Projektipäällikkö Tassun suosiollisella avustuksella, kuinkas muuten.

Syksyn pimetessä alkuinnostus hyytyi ja projektipussukkani keräsi pölyä sohvan nurkassa monta viikkoa, kunnes joulusiivouksen alta keräsin kaikki tulostamani ohjesivut, puolivalmiin peiton ja vajaat lankakerät säkkiin ja kätkin vaatehuoneen pimeimpään nurkkaan. Vuodenvaihteessa Tassu sai jälleen toimia laaduntarkastajana - työ edistyi!

Ohjeet voi tulostaa itselleen Rowanin sivuilta. Sisäänkirjautumisen se vaatii ja pikkuisen kielitaitoa. Tai sitten virkkauskokemusta, jota mulla ei ollu. Oli varsin opettavaista (meinasin sanoa, et haasteellista, mutta se on mun ihnokkisanani, joten en sano) virkata lontooksi tai ameriikaksi. Todellakin - virkkauslyhenteiden selitykset oli ohjeessa molemmilla kielillä! Tosin harvoin virkanneena en kaikkea ymmärtänyt, mutta yritin sitten kuvista tulkata mistä on kysymys.

Esim. tämän palan ohjeesta en ensin ymmärtänyt hölkäsen pöläystä, mutta kuvasta päättelin, että sen täytyy olla varrasvirkkausta... Seuraava olikin taas helpompaa.

Felted Tweed on monella tavalla upea lanka. Se on kokonaan luonnonkuitua - villaa, alpakkaa ja viskoosia. Väriskaala on laaja ja ihan kaikki värit sopivat keskenään. Ehkä vaikeinta on värien valinta... Tässä CALissa oli värit suunniteltu jo valmiiksi, jotan säästyin siltä pähkäilyltä. 12 väriä, kaksi kerää per väri. Lanka on ihanan tuntuista, kevyttä ja riittoisaa - 50 g:n kerässä 175 metriä.

Tässä kuvassa näkyy rakkauteni lankaan... Päälläni muutama vuosi sitten tikuttelemani "räsymattopaita". Rakastuttuani lankaan en mitenkään löytänyt sitä "maailmankaikkeuden täydellisintä mallia" tai osannut päättää väriä. Siispä heitin kassiin 10 eriväristä kerää ja tikuttelin perusvillapaidan. Edelleen paras villikseni. Ei kutita paljaallakaan iholla, ei liian kuuma, mutta sopivan lämmin ja muuten ihan tavis. Paras.

Muutama pikku vinkki teille ja itselleni, jos vielä tällaiseen ryhdyn. Kannattaa tehdä itselleen heti alussa värikartta. Ensin ajattelin, et kyllä ne vyötteet langassa pysyy, mutta alun jälkeen langat ja vyötteet oli iloisesti sekaisin. Mun onneksi puodissa oli vielä viime vuoden FT lankakartta jäljellä, joten pysyin kerieni kanssa jotenkin järjestyksessä.

Toisekseen kannattaa oikeasti noudattaa ohjeiden silmukkalukuja ja pingottaa peittoa myös jokaisen yhdistämisvaiheen jälkeen. Alun innostuksen jälkeen en viitsinyt pingotella ja seurauksena oli joka suuntaan pikkuisen vimpula riepu...

Ja kuten ohjeessa neuvotaan - kannattaa merkitä jokaisen vinkin palat ja kappaleet kunnolla. Itse käytin tarralappuja. Arvatkaapa oliko niitä tallessa siinä vaiheessa kun peiton kokoaminen alkoi? Joopa joo - puodin pöydillä, kotisohvalla ja kässäpussissa matkanneista paloista laput tipahtelivat matkan varrella, joten oman peittoni palajärjestys ei ihan taida vastata alkuperäistä. Lopulta menin ihan fiiliksellä, eli ei kahta samanlaista palaa vieretysten eikä ihan saman värisiä.

Siinä se! Koko komeudessaan. Koko n. 140*170 cm, lankaa kului 890 g, koukulla Waves 3 mm. Saavutus, josta olen ylpeä ja josta tykkään. Eihän mulla tällaiselle mitään käyttöä ole, joten varsin järjetön projekti. Hintaakin rievulle tuli yli kakssataa euroa. Mutta pääasia kässyissä on matka eli se, että tekeminen on hauskaa ja tämähän oli! Tuhat kertaa mielummin maksan summan käsityön ilosta, kuin muodikkaista yhden illan peitoista, joita neulotaan käsivarret puikkoina ja jotka nöyhtääntyvät jo tehdessä. Puhumattakaan kissankestävyydestä!

Tää peitto on MUN!

 t. Laatu/projektipäällikkö Herra Hassu Tassu Kissanen

P.S. Mulla on jämälankoja vielä yli 200 g. Ihanaa suunnitella mitä kivaa niistä NEULON, sillä vuoden virkkuut tais olla tässä ;)