Elämänpuu - karjalainen kaarrokevillapaita tilaustyönä

 Viime vuoden loppupuolella puotimme sähköpostiin tuli seuraavanlainen viesti:

Hei!

Olin ostavinani tänään Joensuun Taitotalosta villapaidan mutta en lukenut tarkkaan tekstiä, se olikin "Tarvikepaketti Elämänpuu merinovilla".
Oma virhe.
Nyt on tarvikkeet mutta ei villapaitaa.
Heillä ei ole tiedossa kutojaa.

Internetistä löysin yhteystietonne. 

Nyt on miehellä myös se villapaita!

Pikkuisen hassultahan tuo näytti, mutta vastasin tietenkin kyselyyn. Muutaman ees sun taas viestin jälkeen kuitenkin pääsimme yhteisymmärrykseen . Kunhan toimitusaika saisi venyä tammikuulle.

Meillä kyllä tehdään neuleita tilauksesta, mutta vain omista langoistamme. Syynä on ensiksikin se, että jos koko homma menee totaalisesti keturalleen, niin ainahan voi tehdä uuden! Joka tapauksessa lupauduin tähän uhkayritykseen.. Ja tällä viikolla sain kuulla, että nuttu on oikean kokoinen ja kelpo.

Sain postissa langat ja ohjeen. Enhän tietenkään malttanut olla heti olla tikuttelemasta mallitilkkua. Mun käsialalla oikea tiheys syntyi 3,75 mm puikolla. Joulukiireisiiin vedoten aloitin vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Kaksivärinen resori oli työläs ja varsinkin helmassa neulos kipristeli huolestuttavasti ihan väärään suuntaan:

Muutaman kaarrokeneuleen neuloneena näytti (jo ihan ojhetta lukiessani)  myös ihan siltä, että nutun ylpäpäässä oli aikas runsaasti kamaa. Puikoilta pudotessaan valmis nuttu näytti karmealta frillalta!

Koska uhkayritykseen oli ryhdyty, niin tein tapani mukaan "susut" eli tuuppasin valmiin nutun villaohjelmassa koneeseen... Ja koska kuivuminen kesti kaks vuorokautta, niin samaa vauhtia kasvoi mahahaavani... Merinollahan on taipumus venyä kastellessa ja nuttu oli ihan kauhea kun kokeilin sitä ittelleni kosteana. Näinköhän työ menee hukkaan ja pitää keksiä joku paikka, josta tilata uudelt Elli-langat uutta tekelettä varten...

Loppu hyvin ja vesi vanhin voitehista!

Karrokkeen silmukat tasoittuivat kauniisti ja kuvio on mitä karjalaisin. Paketissa oli lankaa riittävästi. Pohjalankaa jäi juuri ja juuri muutama metri, mutta kuviolangoista jäikin. Hyvä niin - näissä neitstäkin tilattavissa tarvikepaketeissa on erityisen tärkeää, että lanka lopu kesken. Asikkaan kanssa sovittiin, että loppulangat menee hyväntekeväisyyteen - esim sytohihoihin tai jopa mysyyihin pehmeä merino on ihan kalpoa. Noutaa saa puodista.

Tässä vielä sovituksessa itteni yllä:

Mut kun uhkiksiin on ryhdytty, niin seuraavana vuorossa toisen - vähän tutumman asiakkaan entraamista vaatinut hieno merkkiponco. Käyttökelvoton, koska kaulus kutittaa, mutta sähkönsäästäjälle ja kotona työtä tekevälle ponco olis ihan oiva työvaate,  Siksakkia koneella, klips klaps saksilla ja uutta kaulusta Peosta tikuttelemaan... Saas nähdä kui käy.. Nyt ei pelota niin kamalasti, koska vaate ei kuitenkaan ole ollut alun perinkään käyttökelpoinen kutittavuutensa vuoksi. Eli jos menee ihan mettään, niin katatstroohvi ei voi olla suurensuuri.  Peukut pystyyn!