keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Täsä sitä ny sit ollaan!



Mihin katoaakaan selkäranka ja kaikki tomerat ja hyvät päätökset? Siis mun puotiinhan ei mitään trikookudetta tule myyntiin…
Mutku noi pallerot on vaan niin kivoja ja iloisen värisiä. Tais siinä pieni osuus olla sulovileniydelläkin… Mallipalleron sain viime viikolla ja tartuin kympin koukkuun. Kun olin jo harjoitellut koria niin ajattelin tehdä saman tien toisen samalla mallilla. Arvatkaapa harmittiko kun köysi loppui lauantaiaamuna kesken! Pakkohan sitä sit oli tilata et sain korini valmiiksi ja samalla kertaa sitä tuli sit vähän enemmänkin. Kuka sitä nyt yhtä kerää ja vaan yhtä väriä?
Tähän koriin meni vähän vajaat kolme palleroa eli 663g. Tällä kertaa virkkailin Jossun ohjeen mukaisesti spiraalina ja merkkasin aina kerroksen ekan silmukan isolla klemmarilla. Kerroksen vaihtumiskohta pysyi hallinnassa eikä siihen tullut tuttua epämääräisen näköistä muurahaisenpolkua. Minähän kehityn!
Joopa joo. Unohdetaan kaikki hyvät päätökset ja nautitaan vaan väreistä!

On se sentään hyvä, et meidän perheessä on yks jäsen, joka pitää kiinni omista tavoistaan:
Kissa on pöydällä vaikka pöytää ei ole edes koottu! Eihän siitä hommasta mitään olis tullut ilman projektipäällikköä (joka muuten pikkukissana hajotti sen edellisen olkkarinpöydän, joka sattui olemaan lasinen). Minä en tunnetusti ole mikään sisustajatyyppi, mut kerrankin joku onnistui menemään sävysävyyn, sillä uutta soffapöytää juhlistettiin viikonloppuna maton sävyyn sopivalla mansikkaskumpalla:
Pöydänkasaamisprojektin päällikkyys oli rankka homma ja vaati kunnon rentoutumisen:
Ja minä palaan puikkojen pariin. Joku roti olla pitää!

9 kommenttia:

  1. Todella hyvänvärisiä kudepalleroita:)

    VastaaPoista
  2. No ei ois uskonu ett sä kudetta myyt. Voi voi, ettei vaan olis kevät laittanut päätä pyörälle. Voithan sä ostaa jostain toisesta kaupasta kudetta jos on tarvis, ei kaikkea omasta kaupasta oo pakko ostaa;)
    Tassulle pääsiäistassutukset Halilta.

    VastaaPoista
  3. No siin se ongelma onkin ku mä en halua virkata enkä ainakaan kudetta enkä halunnu sitä puotiin mut ku se kude halus tulla! Kai noil kuteil on sama taipumus ku oikeilla langoillakin: Niillä on oma tahto eikä niille voi pistää hanttiin...

    VastaaPoista
  4. Hyviä päätöksiä kannattaa tehdä, mutta kannattaa myös aina tarvittaessa muuttaakin niitä. Sinäkin näemmä opit jo sen. :D Varsinkin kun näin ihanan värisiä kuteita tilasit. Aivan houkuttaa tarttumaan koukkuun minuakin, jonka käsi ei kestä virkkaamista noin paksulla koukulla.

    VastaaPoista
  5. neuloo mopsien kanssa27. maaliskuuta 2013 klo 16.26

    Herkut! Aloin heti haluta noista koreja - teeksä mulle ne? Jokaiselle keskeneräiselle kutimelle oma korinsa, siitä vaan ottais päivän tekeleen käsiinsä ja kaikki olisi saatavilla. Tulen huomenna valitsemaan värit.

    Jotkut asiat vaan tulevat luokse eikä vastustaa voi. Kuvittelitko joskus minun käyttävän pinkkiä? En minäkään.

    VastaaPoista
  6. Ihania palleroita. Nuo ovat jo tuollaisenaan niin ihanan näköisiä ettei niistä mitään tarvitse virkatakaan. Tassu on aika poika kokoamaan pöytiä, ei ihme että ramasee tuollaisen urakan jälkeen.

    VastaaPoista
  7. Hyvät värit on palleroissa.
    Mukavaa Pääsiäisenaikaa!

    VastaaPoista
  8. On niin herkullisen värisiä keriä, että ihan tekis mieli omistaa.
    Se on nyt ruvettava juomaan ahkerammin mansikkaskumppaa......ihan vaan sisustuksen takia =D Mahtaa olla hyvää, ainakin näyttää hyvältä. Aiai kun tekis mieli maistaa :)
    Hyvää Pääsiäistä Sinulle !

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!