Pitsiä ja pyörylää ja kieltä

Olis varmaan pare olla uhoamatta et ”Mun puotiin ei koskaan…” ja et ”Saa olla viimeinen röyhelöhuivi…”

Ku niitä tulee aina vaan uusia ja uusia ja jotkut on aika kivojakin ja aina kun joku uus tulee ni niit kysellään. Siis röyhelöhuivilankoja:

 teeteeltä tuli uusi pitsi. Kiroilin ja tilasin. Sit kyseltiin mallihuivia. Kiroilin ja neuloin. Ja jos ihan totta puhun niin mun mielestäni tämä on aika kivan näköinen…

 Lanka teetee pitsi. Menekki 1 kerä. puikot Addilinos lastenpuikot nro 4½. Kuus silmukkaa joka toisesta yläreunan lenkistä neuloen. Ohjeessa oli jokaisesta lenkistä, mut sillä tavalla ei tullu röyhelöä. Asiasta informoitu langan toimittajaa tänään. En taida olla niiden lempiasiakas...

Hiukan haasteellista oli ottaa kuvaa huivista omassa kaulassa…

Jukrat et nyt mä käytin inhokkisanaa itte! Miten voinkaan inhota tuota ”haasteellista”! Kuulin sanan ensimmäistä kertaa (tässä tarkoituksessa) parikyt vuotta sitten jonkun kauppatieteiden opiskelijan suusta ja inhosin sitä hetipaikalla! Haasteellinen? Miten joku vaikea, veemäinen, hankala tai mahdoton  asia muuttuu helpommaksi jos sitä kutsutaan haasteelliseksi? Miten muka joku ongelma muuttuu muuksi jos sen nimi muutetaan haasteeksi?  Ei kuulu blogin asioihin ollenkaan mut suotakoon tämä purkaus mulle näin Suomen kielen päivän jälkeisenä päivänä. Haaste. PAH ja PÖH! Käräjille haastetaan tai kaksintaisteluun. Tai mun nuoruudessa Nuorten Sävellahjaan… Haaste = Sävis ja Terkut. Siis et oli VAIKEAA kuvata huivia omassa kaulassa. Sen pituinen se.

Tänäänkin piti vähän tehdä kässyjä mut ei voinu ku nysse viime viikolla tilaamani ikkunanpesuvehje tuli:

Kristiinan blogissa oli linkki ja siin kerrottiin et tarjouksessa oli. Heti menin Giganttiin mut ne oli tietenkin loppu koko maasta. Tais olla hyvä tarjous… Kokeilin jo vähän mut illalla oli liian pimeää joten teidän tulokset vasta aamulla kun valkenee. Ku mä olen olevinas joku käsityöihminen, ni ennen tällaisen koneen hankintaa piti tietenkin vähän pitää palaveria. Mä juttelin mun kanssa et on ikkunat ennenkin käsin pesty… mut on se sentäs tarjouksessa…ja jos ikkunat pestään about kaks kertaa vuodessa niin ei siitä kauheesti hyötyä ole…mut jos mä käytän sitä ja sit isä ja äiti ja parhaas tapaukses Karviskin vois pestä ikkunansa jos sillä olis kone… ni se tekis vaan kakskymppiä per talous… Sain perusteltua itselleni et tuohan on ihan pakko hankkia!

Kässäpussi pursuaa yli äyräiden. Keskeneräisiä kulkee mukana taas vähän liian kanssa. Esim yks isompi työ Sirdarin Ellasta. Sekään ei ole mennyt ihan käsikirjoituken mukaan mut siitä sit myöhemmin.

Viime viikonlopun tiskirättilangoista aloin vielä jämälankakukkaa ja tietenkin jämät loppui kesken. Onneks äidiltä löytyi pieni nöttönen tuota vihreää ja valkoinen riittikin. Addilinos lastenpuikoilla tikuttelin ja menekki Blend Bamboota oli 32g. Mun oli pakko tehdä tää valmiiks et saan aloittaa yhden uuden. Virkkauksen! 

Heippa! Menen nyt etsimään kuumemittaria. jos mä haluan virkata ni en taida olla ihan kunnossa...