Matolääkettä?

Kaarrokeneuleen jälkeen mulla soi mielessä ainakin kaks viikkoa Juicen Norjalainen villapaita. Ei auttanut mikään. Yritin rallatella kaikenlaista ja kuuntelin radiota. Aina vaan se pahuksen villapaita tuli mieleen soimaan. En tiedä miten yleisiä Korvamadot on muilla, mutta itselläni joku biisi soi päässä kaiken aikaa. Eikä aina ollenkaan sellainen biisi, josta tykkäisin… Tosi ärsyttävää.

Pääsin viimein Norjalaisesta villapaidasta eroon Matleenan ansiosta. Hänen blogissaan oli tosi kaunis sytomyssy, jonka nimeksi hän oli antanut Karoliina-myssy… Ja meikäläisen päässä alkoi soida Popedan Kersantti Karoliina! Karmea rallatus ei ollenkaan tee oikeutta  kauniille myssylle, mutta korvamadot vaan tulee ja menee eikä niitä voi itse valita.

Meidän Tassulla on oma Murunen. Se on sama riepu, jonka itse heitän iltaisin pyjaman päälle jos on vähän holotna. Aamulla sängyn petaamisen jälkeen Tassu tarpoo rakasta Murustaan ja kehrää ankarasti. Annas olla, jos unohdan heittää rievun sängyn päälle! Tassu hyppää sängylle ja katsoo syyttävästi ja kurnahtaa: ”Missä Muruseni on?” Arvatkaapa mikä biisi soi päässä useimmin kun ajelen aamuisin töihin?

Tassulla on myös muutama VaraMurunen. Ne ei liity tähän juttuun mitenkään, mutta se sana kuulostaa aika hauskalta. VaraMurunen… Karvis keksi sen viime viikonloppuna. 

Korvamadoilla on myös paha taipumus tarttua. Luulen, ettei Norjalainen Villapaita tarttunut Ida-Marialle, mutta meillä töissä yleisimmin hyräilty biisi on Pekka Töpöhäntä…. Välillä tulkitsen sen väärin ja alan hyräilemään jotain joululaulua (en muista mitä). Pahasta tartuntatudista tuli mieleen et montakohan matoa olen ympäristööni tartuttanut silloin, kun puhelimessani oli soittoäänenä Biolan-mainos?

Nykyisen puhelimen soittoäänenä on pelkkä kissan MIAU! Se herättää hämmennstä ympäristössä ja sillä on taatusti hauskaa kiusata Tassua. Se etsii vierasta kissaa ja ihmettelee missä missä! Korvamadon vikaa siinä äänessä ei sentään ole. Toisin kun esim. silloin kun Karvisen soittaessa soi Hectorin Piironkinjalka. Se ei tosiaan ole mikään lempparibiisi vaikka siinäkin ompeluseura mainitaan.

Karvisellakin soi. Viime viikonloppuna Miljoonasateen Olkinainen ja monesti talvella saman bändin Silmitön talvi.  Tosin tänä talvena harvemmin kun lumilinkoa ei ole tarvinnut käyttää varmaan kertaakaan. Vai onks se niin et nää mun neulomukset on niit rakkauden riepuja, joihin kietoudutaan. Pitää kysyä. Tai en viitti. Jos tää biisi liittyy sittenkin siihen lumilinkoon eikä ollenkaan rakkauteen...

Sen verran kiusallinen vaiva nää korvamadot on, että olen viime aikoina pohtinut olisko niihin jotain lääkettä? Ihan samalla tavalla kun lemmikeille annetaan pari kertaa vuodessa matolääke, niin eikös ihmisillekin voisi antaa pari kertaa vuodessa korvamatolääke? Siitä vaan Axilurit kumpaakin korvaan ja vaiva olisi poissa päiväjärjestyksestä puoleksi vuodeksi! JOS sellainen lääke olisi, niin voisihan käydä jopa niin onnekkaasti, että tähänkin päähän mahtuisi joskus joku ihan järkeväkin ajatus?

Turha toivo…meidän pihalla ei ole yhtään lunta, enkä voi olla varma onko talon edessä oleva meri jäässä vai onko jään päällä vaan sulaa/sadevettä. Yhtään venettä en ole nähnyt, vaikka kuulemma Airistolla voijo kalastaa. Mun päässä soi tällä hetkellä ”On hanget korkeat nietokset…”

Tätä matolääkeajatusta on tullu mietittyä jo monta viikkoa ja tämä lörppähuuli on tullut maininneeksi siitä muutamalle muullekin. Eilen sain hyvän neuvon (en ole vielä kokeillut). Jos laulaa koko biisin sanansta sanaan ja alusta loppuun niin mato lähtee. En oo vielä kokeillut mut lähipäivinä…

Varmaan huomaatte et täällä ei viime päivinä ol pal kässyjä oo valmistunu. Kirjonta ei nappaa ja ennen kotiläksyjen tekoa en saa lupaa neuloa. Töissäkin ikävöin lankoja kun viime päivinä sielläkin on ollut käytössä vaan monta tietsikkaa ja kamera... No siit tuli seuraava mato, joka ei liity juttuun mitenkään mut jos lankojen keskellä elävä ikävöi lankoja niin voiko korvamatona soida muu ku "Olen ystävien kesken yksinäinen"? Ou nou. 

Lankaterapiaa tarvii tää. Oltuani omasta mielestäni suht asiallinen jo monta kuukautta niin päätin viimein päästää myös oman Sisäisen Susuni ääneen... Koittakaa kestää.