Sunnuntaina

Tein "kotiläksyjä" miesten viidenkympin hiihdon ajan... Ainakaan vielä en ole onnistunut hurahtamaan kirjontaan. Se on vähän niinkuin imurointi - pitää tehdä pois alta ennenkuin herää...

Hiihdon loputtua meille tuli päättelykeiju:

Onhan se keijukaiseksi aika iso ja musta ja karvainen, mutta kovasti avulias...

Aurinkokin pilkisteli. Aika kova tuulikin oli, vaan lupaus mikä lupaus - Tassun pitää päästä ulkoilemaan aina sunnuntaisin:

Vauhtia oli ja menoa piisasi. Turkki tuulessä hulmuten pitkin rantakiviä mentiin...

Ei koirille...kissoist ei puhuta mitään ja Tassuhan osaa lukea kuvakieltä!

Lenkin jälkeen lähdettiin vähän ajelulle. Mihinkäs mökkihöperöiden tie? Venerantaan teitenkin!

Muutama viikko sitten sitä oli oikein uutisissa miten Ranskassa on muotia tehdä neulegraffitejä ja järjestää neuletapaamisia. Höh - meillähän graffiteja on tehty jo monta vuotta! Tuon viimekesäisen röyhelö"graffitini" otin lastauslaiturilta pois. Teen kyllä ens kesänä jotain uutta... Oikeastaan aika hauskaa huomata, ettei kukaan ole sitä ottanut pois. Eikä toista - vielä vanhempaa parkkipaikan puomista.

Tähän aikaan vuodesta yleensä voi päästä kävellen saareen jäätä pitkin. Nyt pääsis veneellä:

Haaveet sikseen. Kotimatkalla Karvis toteutti lupauksensa ja vei mut "ulos syömään":

JOS mä söisin hampurilaisen joka päivä ni varmaan laihtuisin. Kotiin tullessa olin yhtä nälkäinen ku lähtiessä enkä kovin hyvällä tuulella... Onneksi me keksittiin Tassun kanssa projekti. Tehtiin yhdessä "Räsymatto" -puseroon hihan kaava ja laskettiin vähän silmukoita:

Aika noloa...lankakauppiaalta loppuu lanka. Piti sit kysyä et josko Neulefriikin varastoista löytyis joutilasta jämärowania sopivissa väreissä... Onneks löytyy. Ei sillä ettei sitä olis puodin hyllyssä mut ku parin raidan vuoks ei mitenkään viittis korkata uutta kerää. Ensin myyn lankaa ja sit ostan sen takaisin. Päivän korvamato: Onko järkee vai ei?