sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Tyks Ystävänpäivän Sytomyssykamppiksen päätös



Perjantai ja 13. päivä. Puoli yhdeksältä aamulla meillä oli Piikun kanssa ilo käydä luovuttamassa keräyksen tuotto Tyksin Syöpäpolille. Rullakko tarvittiin avuksi.
Kerrosta alempana aoh Paula Halonen otti meidät vastaan. Myssyjä ja sukkia laitettiin heti kauniisti esille ja niitä ihasteltiin. 
Tippa tuli linssiin kun Paula kiitteli ja kertoi miten hyvä mieli heille hoitajillekin tulee kun saavat antaa myssyn tai sukat potilaille. 
Myssyjen ja sukkien lisäksi salolainen Maija-Liisa oli tehnyt 14 pitkää ”käsisäärystintä”, jotka ilahduttivat myös kovasti. Paula kertoi, että kaikki syöpähoidot eivät suinkaan aiheuta hiustenlähtöä. 
Suolistosyöpien hoidossa käytettävä oksaaliplatinahoito annetaan käsivarteen ja sen seurauksena kädestä tulee tosi kipeä ja kylmänarka. Silloin tällainen ”irtohiha” helpottaa potilaan oloa.
Myös huivihattu sai ihan uuden käyttökohteen kaulanlämmittimenä. Siis näitäkin tarvitaan! 

Jos joku innostuu hihoista ja kaulanlämmittimistä, niin materiaaleihin pätee samat ohjeet kuin myssyihinkin: puuvillaa, bambua, merinoa eli materiaali ei mitenkään saa pistellä tai kutittaa herkkää ihoa (varsinkaan huiveissa). Hiha saa olla pitkä – senhän voi aina kääriä sopivan mittaiseksi.

Paula kiitteli myös sitä, että kerrankin järjestetään keräys, jossa muistetaan myös aikuiset!

Paljastanpa tässä miten me Piikun kanssa edellisenä iltana puhuttiin puhelimessa ja sovittiin treffejä ja päätettiin et tää viides Ystiskeräys saa sit olla viimeinen! Aamulla kun silmät kosteina ja hyvillä mielin noustiin hissillä takaisin sisäänkäyntikerrokseen katsoimme toisiamme ja todettiin: ”Ens vuonna taas!” Voi miten toivonkaan, että voisin perjantaiaamun tunnelmat välittää teille kaikille keräykseen osallistuneille!

Tämä ilahduttamiskampanja oli nimensä veroinen. Kiitos teille kaikille, jotka olitte mukana!

Ai niin – lukemat tietenkin kiinnostaa:
Myssyjä 233 kpl (yks enemmän kun esim facen tiedoissa, koska mä sain vielä aamulla pääteltyä tuon keskeneräisen, punainen on meidän äidin neuloma)
Jalattimia eli sukkia ja tossuja 139 paria
Ranteenlämmittimiä ja käsivarsisäärystimiä 27 paria.

Näissä luvuissa on vaan Salossa Anjalinille ja Turussa Käsityö-Elisaan tuodut. Todellinen määrä on paljon suurempi, sillä moni on vienyt tai lähettänyt myssyjä suoraan Tyksiin eri syöpähoitoja antaville osastoille.

Ja muistattehan – vaikka tämä kampanja on tällä erää ohi niin sytomyssyjä, sukkia käsisäärystimiä ja huiveja voi tehdä ja toimittaa perille ympäri vuoden!

Jos sytomyssyasia on sinulle uusi, niin kattavaa tietoa sytomyssyistä, hyviä ohjeita ja tietoa koko maan keräyksistä löydät myssykeräysten ”äidin” Matleenan Lankapirtistä. Vilkutus ja hali sinne Oulun suuntaan!

8 kommenttia:

  1. Komea satsi hyvää mieltä tuottamaan. Ootte ihania ku jaksatte kannaustaa ihmiset näitä neulomaan. Hienoa.

    VastaaPoista
  2. Hieno saavutus ♥ Nolo myöntää, että en ole neulonut ensimmäistäkään sytomyssyä. Puolustaudun sillä, että asun vanhuksille tarkoitetulla alueella ja noita villasukkia tarvitsevia vanhoja pappoja asuu tässä ihan ympäristössä. Eipä mene postimaksuja kun kiikutan välillä suoraan papoille.

    VastaaPoista
  3. neuloo mopsien kanssa15. helmikuuta 2015 klo 13.30

    Kiitos teille, Susu ja Piiku, primus motoreina toimimisesta ja innostamisesta ja sen esille tuomisesta, että kenenkään keräykseen tekemä myssy tai muu ei ole toista parempi tai huonompi. Yksi myssy tai sata, yhtä tarpeen ja tärkeitä molemmat.
    Sydämellinen kiitos osastonhoitajalta lämmittää mieltä, hän ei ehkä uskonut tuliaisia olevan näin runsaasti ja yllättyi iloisesti.
    Ja kyllä innostajana toimi tälläkin kertaa Matleena, jonka blogista sai vinkkejä päivittäin. Tunnustan : oli kädessä kunnon puikot ja kerä (kauppiaan lahjoittamaa) ihanaa lankaa. Tuli fiilis - emmä viitti, ei huvita just nyt. Jostain kumman syystä klikkasin itseni Matleenan blogiin ja siellä oli taas kiva myssy ja vaikken mallia ottanutkaan, niin sain sysäyksen, että taidan kumminkin viitsiä ja se bucamyssy onnistui oikein hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle, neuloo mopsien kanssa! Olen oikein otettu ja iloinen kuullessani, että olen blogini välityksellä pystynyt antamaan sinulle onnistumisen kokeuksen. :)

      Poista
  4. Kyllä se tunnelma välittyi tänne, hyvin onnistuit. Tunteet vähän turskahtivat silmistä ja valuivat poskea pitkin.
    Ens vuonna minäkin, ihan varmasti. Langatkin täytyy hankkia varta vasten, kun miulla on vaan pistelevää villalankaa. Saanpahan valita kivoja värejä, kenenkään ei tarvi tyytyä mun vanhoihin jämiin.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Susu vilkutuksista ja halista, ihan tippoja helmeili silmistäni! :) Koin melkein olleeni mukana myssyjen luovutuksessa ja sieluni silmin näin, miten myssyt otettiin ilolla vastaan. Ne tilanteet ovat aina niin herkkiä, ihania. Saitte myös hyvin vinkkejä jatkolle, joka on siis kai jo sovittu.

    VastaaPoista
  6. Hei Susu ja Piiku, antamisen ilo on paras ilo, eikö.
    Mulle kävi sama juttu, ajattelin, että tämä on viimeinen vuosi kun touhuan myssyjen kanssa, kun siinä on kuitenkin oma hommansa. Ja porukan mukaaninnostaminen ei sujunut tänävuonna oikein hyvin;( Kun vein myssyt LKS:ään, niin Arjan kiitollisuus liikutti jotakin sisälläni ja päätin, että vaikka ei kukaan muu niin ainakin minä. Joten ensivuonna uudestaan;)

    VastaaPoista
  7. Tuntuu hyvältä kuulla, että myssyjä oikeasti käytetään. Joskus tehdessä tulee tunne, että haluaako kukaan tällaista käyttääkään.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!