Pöllömpiä pipoja ja päättäreitä

Johan ne lankaiset tuli ja joskus kesäkuun ekana päivänä niitä tilailin. Aina vaan laitan syyn jalassa olleen kipsin ja särkylääkkeiden piikkiin… Mut onhan pöllöt edelleen muotia ja onhan tää pipo aikas hauska!

Lankapakettien mukana tuli ohje neulottuun ja virkattuun pipoon. Jostain kumman syystä mä valitsin sen neulotun ohjeen…

Ihan mainoskuvien mukaista ei piposta tullut. Korvaläppien ohjeesta varmaan puuttui muutama kerros (kuten myös alkuperäisestä Katian sivuilla olevasta ohjeesta). Ja kerta kaikkiaan raivarin meinasin saada, kun kuvissa näkyi pääväristä poikkeavan värinen reunus eikä lankaa missään! Mut olihan sekin:

 

Hyvin piilotettuna lankavyötteen alle.

Tässä kuvassa pöllöilee Ida-Maria, mutta koko on lapselle mut mahtuu  ihan hyvin myös minulle. Olen tässä muutamana päivänä miettinyt et pitäisiköhän vähän vetää hernettä nenuun, kun moni on kertonut pöllöpipon sopivan mulle erittäin hyvin…

Eineslankapaketiksi tämän nimesin, mutta tosiasiassa tällainen juttu sopii itselleni hienosti. Kyllähän sitä neulois, mutta se viimeistely, joka tekee neuleesta ”sitä jotakin” on työn ja tuskan takana. Paketissa oli valmiina silmät, nenä, tupsut ja kiinnityspiuhat… Senkun vaan ompeli ne paikoilleen ja hassunhauska pipo oli valmis!

Tällä viikolla on vietetty kauden päättäreitä. Tiisataina Kakskertaseuran Neulomakerhossa puhe luisti, herkut ja glögi maistui ja loppujen lopuksi tein sitä, mitä aina ennenkin joka toisen tiistai-illan päätteeksi:

Purku on The Paha Kokemus, mut hyvä seura lievittää kipua…

Tänään vietettiin Kansalaisopiston päättäreitä Piritassa. Ja taas oli maha kipeänä herkuista jo ennen puoltapäivää! Perinteistä…

Syksyn aikana olen aloitellut sitä jos tätäkin. Kortteja, ristipistoa, neuleita jos jonkinmoisia. Mitään merkittävää valmista ei ole syntynyt. Joskus tunnen vähän häpeää kun käyn kurssilla ilman mitään näkyvää tulosta. Tosiasiassa kuitenkin joka kerran jälkeen tuntuu siltä, että pois lähtiessä ”repussa” on monta uutta asiaa. Sitä ”hiljaista tietoa” jota ei kirjoista tai ohjeista opi vaan niitä saa kokeneelta Mirja-opelta ja kurssikavereilta, joiden seurassa tunnen olevani käsitöissä noviisi ja aloittelija (ja taidankin olla koko ryhmän nuorin, vaikka minäkin lähes viisikymppinen ja olevinaan ”ammattilainen”). 

Sentään yhden valmiin pääsin näyttämään tänään. Idean keksi kurssikaverini Helvi kun yhdessä opettelimme perinnetossuja. Pitihän se totuttaa:

Hassu pipo – kun niitä lapasista jääneitä jämäpallaksia on aina vaan jäljellä.

Puikkoina 3 ja 3½ mm Knit Pro (tai Picks) pyöröt. Aika kiva eiks nii?

Koko viikon herkuttelujen jälkeen uippiskassi on pakattuna ja autossa odottamassa huomisaamun seiskalta lähtöä. Aamuinen vesikipittely ennen töihinmenoa on koko viikon mässäilyjen jälkeen enemmän kuin tarpeen!