Näytetään tekstit, joissa on tunniste villalanka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste villalanka. Näytä kaikki tekstit

torstai 20. huhtikuuta 2023

Hildur - islantilainen villapaita

Viime kesänä klapikoneen vieressä kuuntelin napit korvissa Satu Rämön Hilduria. Kirja vei mukanaan niin, että tavoitteena olleen neljän kottikärryllisen jälkeen en malttanut aina lopettaa. Jos vielä kuuntelisin yhden luvun... ja klapeja syntyi!

Islantilaisesta villalangasta en ole aikaisemmin suoranaisesti ollut innoissani. Ainakaan tätä ennen. Yhden nutun neuloin muutama vuosi sitten ja siihen se jäi. Myynnissä on (tällä hetkellä varasto pursuaa), koska sitä kysytään ja viimeinkin on saatavilla lähes kaikki värejä. Mutta mutta...

Hildur koukutti ja jäin odottamaan seuraavaa osaa, joka ilmeistyi muutama viikko sitten. Välissä kuuntelin kirjat Islantilainen voittaa aina (aivan hulvaton) ja Talon maailman reunalla. Tuli matkakuume. Ja ehkä pikkuisen lämpenin myös Lettlopille.

Minähän EN olis tarvinnu yhtään uutta islantilaisneulekirjaa! Kirjassa on tosi hyvät ohjeet, ihanat kuvat ja järkeviä käytännön ohjeita. Lisäksi kerrotaan islannin lampaan villasta ja myös islantilaisesta kulttuurista. En ole vielä lukenut kaikkea, mutta Hildur oli pakko saada puikoille!

Puodissa asiakkaiden kaikkest vaikein asia tuntuu olevan värien valinta. Siihen voi käyttää tunteja ja jopa päiviä! Siispä päätin itse mennä niillä, mitä ohjeessa oli. Paitsi pohjaväri oli beessin sijaan harmaa. Koska sitä aitoa ei sillä hetkellä ollut ja oli kova polte aloittamaan. 

Ohje on tosi selkeä ja helppo. Tosin pikkuisen tylsää oli tikutella hihat ja helma. Kauhea kiire oli päästä kaarrokeeseen.


Nyt se on valmis ja eka esiintyminen Karvislandiassa haravan varressa! 

Lanka siis Lettlopi, puikot resoreissa 3½ mm sukkikset tai KnitPro vaihtopääpyöröt. Hihat tikuttelin Addin CraSy Trioilla ja miehustan KnitPro 4½ mm 80 cm Zingeillä. Ja vaikka en tunnustaudukaan välineurheilijaksi, niin Cloverin leputtajat oli aika mainiot kainalosilmukoiden jemmailuun!

Neuloin toiseksi suurimman koon eli XL. Hämmästelen edelleen langan keveyttä! Islantilaisessa villassa on pakko olla joku taika, sillä koko iso nuttu painoi vaan vähän alle 700 grammaa! Pohjaväriä kului ohjeen mukaisesti n. 9 kerää ja kuvioväreihin (6 kpl) riitti kerät ja ylikin jäi.


Ankarana ohjepoliisina mun on vaikeaa keksiä mallista mitään moitittavaa. Selkeä ja täsmällinen ilman virheitä. Pikkuisen laskutaitoa tosin vaati tavanomaisista islantilaiskaavioista poikkeavat kavennukset, jotka oli kirjotettu kaavion selityksiin eikä piirroksiin. Kiva juttu oli, että kavennukset tehtiin aina kerroksella, jossa oli vain yksi väri. Ja takaosan muotoilu lyhennetyin kerroksinkin kolahti mulle

Malli oli tosi kiva ja helppo. Suosittelisin ehdottomasti ekaa kaarrokepaitaa harkitsevalle. Oma (niinkuin monen muunkin) kuvitelma "helposta" mallista oli aikoinaan Strömsö. Siinä on vaan kaksi väriä... Malli on kyllä ihan nätti, mutta  pitkät lankajuoksut on kenkkuja. Hildurissa on maksimissaan kaksi lankaa kerrallan ja lankajuoksut enintään kolmen silmukan verran.

Ja muuta... Äkskymmenen vuoden jälkeen olen kaivanut esiin ompelukoneen. Kaksi mekkoa on jo valmiina. Toista olen jo parin päivän ajan käyttänyt töissäkin. Palautetta en ole kovasti saanut, joten mietin et onko nuttu niin kauhea, ettei kukaan sano mitään vai onko ihan ookoo? Joka tapauksessa seuraavassa koltussani taidan olla avaruusolento tai joku eilieni, sillä kankaan nimi on Galaxy...

Mökkikausikin korkattiin. Viikko sitten laskettiin vene ja käytiin saaressa. Kaikki näytti olevan kunnossa. Lauantaina avattiin kausi. Peepönttö tyhjennettiin, lämmitettiin, syötiin perinteinen kanakeitto ja heitettiin talviturkit. Merivesi 3,3 asteista. Sen jälkeen maistui uni.

Kevät tulee luontoon kovaa vauhtia. Leskenlehdet, sinivuokot ja tänään myös valkovuokot!











sunnuntai 6. helmikuuta 2022

Jääkukka - kaarrokeneule ylhäältä alas

 Jälleen kerran jotain jota en tykkää tehdä ja tein silti. Lopputulos:

Susukiellellä: Ei paskempi. Malli on Niina Kaakkurivaaran suunnittelema Jääkukka. Pyysin Niinaa lähettämään mulle "paidallisen" lankaa kokeeksi... Itte sai valita värit. Saattaapa olla, että seuraava teksti olisi pikkuisen postiivisemman sävyinen ellei värit olis omasta mielestäni kerta kaikkiaan kamalat!

Kun nyt noita kaarrokepaitoja vaan edelleen tehdään ja paksumpaakin lankaa kaivataan, niin tässäpä koe Alafosslopin korvaajaksi. Lanka siis Schoeller&Stahlin Zilzi. Lankahan passaa mainiosti huovutukseen, mutta yksisäikeisenä paksuna ja pehmeänä myös neuleisiin.

Tein taas mallitilkun. Ohjeessa 6 mm puikoilla 13s/10 cm. Mulla oli 11 silmukkaa. Siispä pienempää puikkoa kehiin. Resorit 4½ mm ja kaarrokkeen kirjoneule 5 mm KnitPro puikoilla. Taas kerran kiittelin eri mittaisia kaapeleita, joita voi vaihdella lennossa!

Viikko sitten sunnuntaina tikuttelin alaosan. Illalla mittasin leveyden... Ja purkuun meni! Yleensä kirjoneule on tiukempaa ja sileä löysempää, mut mulla kävi päinvastoin! Siispä maanantaiaamuna (ennekuin heräsin) neuloin takaperin koko nutun kainaloista alaspäin ja tikuttelin myöhemmin uudelleen 5½ mm puikoilla.

Nykyisin tuntuu olevan muotia luupata sukkia ja neuloa nutut "väärinpäin" eli ylhäältä alas. Minä ei-niin-nuori-kapinallinen en tykkää yhtään. Mut moni muu kyllä... JA JOS vielä joskus neuloin ylhäältä alas, niin ainakin tikuttelen hihat ennen miehustaa.

Tälläkään kertaa en uskaltanut edes villaohjelmaan tuupata valmista nuttua vaan kastelin läpikotaisin, puristelin ylimääräiset vedet pois ja kuivasin tasona. Kuivaus kesti kaks päivää, mutta tällä kertaa pidin tarkkaan huolen siitä, että aina kun kävin nuttua naapuriportaassa tervehtimässä, niin avaimet oli taskussa!

Speksit: Lanka: Filzi, Menekki kokoon M pohjaväriä 14 kerää, vaaleampaa peessiä 2 ja valkoista ja punaista 1 kerä. Edelleen en osaa päättää onko tämä meidän puodin lanka vai ei... Ehkäpä vaan tilauksesta ja ehkäpä vasta ens syksynä (sopii ehdottaa värejä) . On kamalan vaikeaa miettiä mitä muut tykkää jos lanka on itselle inhokki... Se on pehmeää, nättiä, kutittamatonta mut vaan liian paksua omaan makuun...

Ystävänpäiväkin lähestyy, mutta tänä vuonna kuulosti siltä, että sytomyssyjä olisikin ihan tarpeeksi. Sitten sainkin viestin, että Hematologian osastolla olis tarvetta ja polillakin. Siispä Faceryhmään viestiä ja yksi puikoille itellekin.

Lankana tässä joku tuntematon näytekerä, mutta voisi olla Austermannin Merino Cotton. Samat metrit ja suhteet, mutta MC on luomua. Menekki 29 g. Puikot 2½ ja 3mm.

Mulle tuli Kotilieden näytenumero. Siinä oli ihan asiallinen juttu:

Toisaalta perjantaina telkussa sanottiin, että multitaskaaminen voi olla vaarallista. No miltä näyttää?

Paksulankajääkukan jälkeen oli vaan pakko pistää aluille ihan vaan rentoutuksen vuoksi muutama muu... Ollaanko vaaravyöhykkeellä?

Tosin myös lemmikkien terveysvaikutuksista puhutaan... Assari ainakin osaa ottaa rennosti!

Yks per päivä konmarituksessa ollaan hyvässä vauhdissa numerolla 95. Tosin olisin jo 105 kohdassa, ellei tämä olis tarttuvampi tauti ku korona... Vaikka etäisyyttä on jotain 160 kilometriä, niin ystävään tarttui sama "tauti" ja mun on ihan  pakko pelastaa häneltä 10 ceedeelevyä... Tosin omista C-kaseteista meni tänään roskiin ainakin A.Allon Rytmiorkesteri ja Frööbelin palikat. Koska samat mahdottoman tärkeät tallenteet löytyi ceedeelevyinä😂