Neulevuosi alkoi...

...sublimen (=suurenmoinen, täydellinen) langan parissa. Loppuvuoden tiskirättisulkeisten jälkeen hemmottelin itseäni keveällä merinon ja nylonin sekoituksella eli himmeäkiiltoisella Lussukalla. Olisikohan Piikun harmaahype tarttuva tauti, kun valitsin kahdeksasta väristä juuri harmaan?

Ihan ongelmitta ei tämäkään yksinkertaisitakin yksinkertaisin neule valmistunut. Ohjeessa ei ollut mitään vikaa, mutta tämä onneton unohti ensin koko neuleen töihin ja toisella kertaa mukana oli runsaasti lankaa, muttei ohjetta... No eilisiltana viimein kaikki oli mukana ja neule valmistui:

Ilman ohjettakin tällainen olisi syntynyt - sileää neuletta yli metri. Tylsäähän se olisi ollut tikutella ellei lanka olisi ollut nimensä mukaista - sublimea! Lauantai-iltana tämä huvitteli ottamalla aikaa miten monta minuutti menee kun neuloo nelosen bambuilla 95 metriä sileää. Eipä ole kalliit huvit meikäläisellä...

Lanka siis Sublime Lustrous erxtrafine merino dk, puikot 4 mm suorat bambut, lehdyköissä 3mm Knit Pron pyöröt, menekki 176g.

Tänään ilmestyneessä Modalehdessä on tämän ja muutaman muun Lussukkaneuleen ohje, teeteen verkkolehdestä 3/12 löytyy lisää ja puodistani vieläkin enemmän. Ja lanka on tarjouksessakin...lisätietoa esim. Anjalinin Facebookista (Klik).

Joulustressinhallinta kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Siihen apua tarjosi naapurini Askartelupuoti Mulperi viime viikolla. Jo perinteiseksi muodostuneeseen tapaan Minna järjesti vuoden ensimmäisen JOULUKORTTIKURSSIN! Ja minä (myös perinteiseen tapaan) olin mukana. Yllättävän moni muukin oli joulukorttiaskartelemassa ja Mulperin kurssit on niin kivoja, et osallistujista muutama tuli tosi pitkän matkan takaa!

Kanssa-askartelijat tekivät hienoja kortteja ja minä valitin, ruikutin ja lopulta sain aikaiseksi pari aika vaatimatonta, mutta ihan omin pikku kätösin askarreltua:

Illan parasta antia oli hyvän seuran lisäksi ensi vuoden joulukorttiajatus, josta Minna varmaan jalostaa meille oikean kortti-idean ja -prototyypin... Sen perusteella sit ensi joulun kortit askarrellaan omin pikku kätösin. Jos ei niin lahjotaan Minnaa runsaalla määrällä lankaa...

Postauksen lopuksi pitää vielä antaa tilaa blogin päähenkilölle, joka kehräten kiittää kaikista onnitteluista ja synttärimuistamisista. Synttärit tosissaan jatkuivat koko viikon. Katkarapuja sulateltiin tiskikaapissa ja minä melkein unohdin ne. Tassu piti huolen siitä, etten unohda mitä tiskikaapissa on:

Eikä lahjatkaan vielä loppuneet:

Ihkujännittävä ZhuZhu-rotta on ihan mieletön! Opel-kissa perheineen antoi sen Tassulle lahjaksi sanoen et tää on "Joka Kissan Must". Ja onhan se...vähän pelottavakain. Ääniä kuuluu ja se kulkee itsekseen pitkin lattioita. Kun se pysähtyy niin Tassu uskaltautuu sitä vähän läppäsemään...ja juoksee pakoon kun ääni alkaa uudelleen. Hui sentäs! Tästä tykkäs myös äiskä...Esim. alkuillasta kun laittelin kirjanpitäjälle papruja...kerrankin "apulainen" pysyi poissa papereiden päältä vaaniessaan The Rottaa!

Eilen vielä Mummi ja Pappa kävivät iltapalalla...mukana tietenkin omat karkit, joita kädestä pitäen syötettiin. Olen melkein luopunut "isovanhempien" kasvattamisesta, mutta jossain se raja meilläkin kulkee - kala-ateria syödään lattialla eikä pöydällä vaikka Tassu kovasti yrittää komentaa mummia pöydälletarjoiluun!

Synttärit!

Taas on koko maailma juhlinut ja on syytäkin. Minä - Blogikissa Herra Hassu Tassu Kissanen täytän tänään kokonaiset kuusi vuotta! Blogikuvaaja Karvinen otti eilen virallisen kuusvuotispotretin:

 Enkös mä olekki komea?

Me vietettiin mun synttäreiden aattoa täällä Karvislandiassa kun tää paikka on vähän niinku maalla eikä täällä mun synttäreiden vuoks paukutella raketteja niin paljon kun kaupungis. Kai  jossain vähän paukkui mut en mä mitään kuullu ku porukat kuunteli melkeen koko päivän Radio Aallon 365-listaa ja välillä oli nappulat kaakossa. Mut kyl me leikittiinki.

 Sain Mummilta ja Pappalta joululahjaks kaks tollast perhost ja toinen on täällä ja toinen kotikotona. Sitä on mukava halailla ja paijata. Ja sit täälläkin on sellainen valo, jolla me Karvisen kanssa leikitään. Jonain päivänä mä saan sen kiinni – ihan varmasti!

Ulos en viitsiny mennä ollenkaan ku siellä on ihan märkää ja ällöä. Mut mä olen ahkerasti sisäillyt. Ikkunasta toiseen katsomaan naapurien kissoja ja välillä lintuja. Ja täällä on kiva kiipeilysysteemi – ensin hyppään kaiuttimen päälle, siitä takan päälle ja siitä lautaa pitkin kirjahyllyyn.

Yläilmoista on hyvä vahtia kaikkea, mitä ympärillä tapahtuu.

Sitku vuosi vaihtui ni me valettiin kaikille tinat saunassa. Mun tina oli ihme möykky, mut mun mielestä se ennusti täks vuodeks entistä enemmän ahvenfileitä ja paljon hiiriä. Synttäriaterian sain jo yöllä – katkarapuja tietenkin!

Porukat on taas tehneet jotain uudenvuodelupauksia. Aamulla ne hyppeli vaakalle ja pois ja siirteli sitä vaakaa paikast toiseen et lukemat näyttäis paremmalt. On ne vähän pöljiä – kyl sen ny peilikin kertoo et paksuja ne on. Ei ollenkaan näin sutjakkaassa ja sopusuhtaisessa kunnossa kuin minä:

No kävi ne sit tunnin lenkillä ja sillä aikaa mä vähän huolsin turkkia ja otin kauneusunet. Sen jälkeen sainkin taas katkiksia. Synttärit vois olla vaiks vähän useammin!

Niinku te kaikki näette ni mä olen varsin hyvän näköinen ja komea katti. Sen on huomannu myös kissataitelija Tuovi Hyttinen. Moni on varmaan nähnyt Tuovin kissakortteja ja tyynyliinoja erilaisissa myyjäisissä ja käsityötapahtumissa, mut nyt me saatiin Tuovilta joululahjaksi jotain ihan ennennäkemättömän hienoa:

Ei varmaan jää kenellekään epäselväksi kuka on istunut mallina… Minä olen komea ja Tuovi on taitava! 

 Olen hyvin tyytyväinen - varsinkin häntäni on oikein edukseen Tuovin ikuistamana!

Susu tos meitti et mä olen koht kouluikäinen mut Karvis sanoi et mä olen 42 vuotias… Kouluun en kyl mee mut synttäreitä voitais viettää seittemän kertaa vuodes. Katkarapuja…NAM!

Vuoden lopun tiskisulkeiset

Vuosi vaihtuu parin tunnin kuluttua ja oma kässyvuoteni päättyi pari tuntia sitten. Vuoden lopuksi tarjoilen teille tiskikukkakakkua:

Taisin epähuomiossa ja heikkona hetkenä ennen Joulua luvata tikuttaa ystävälle kymmenen tiskikukkaa… Pari olen tehnyt ja aikaisemmin ja loput tämän viikonlopun aikana. 

Lanka: Blend Bamboo, puikot 3,5mm bambusukkisia 2 kpl. Menekki näihin 162g. Kahdesta kerästä tulee suunnilleen kolme kun vähän modaa mallia suuntaan ja toiseen niin, et lanka riittää.

Eilen alkoi vähän turnauskestävyys olla koetuksella, mut ku olin päättänyt tämän vuoden puolella saada nää tehdyks niin:

 Lankana Panda Bamboo ja menekki 118g. Puikot samat 3,5 mm.

Sain illalla viestin Piikulta, et häneltä liikenis projektiin yks rätti. Tosi ystävä – viimeistä rättiä ei olis pakko ollu tehdä ollenkaan. Ja ihan hyväähän tämä yhteistyö olisikin ollut – Tiskikukkaystävämme on henkilö, joka meidät joskus monta vuotta sitten esitteli toisillemme!

Ihan tyhmäähän oli tikutella urakalla nää kaikki kun aikataulua ei ollut – muuta kun se oma sisäinen. Anyway – taidan tehdä yhden uudenvuodenlupauksen ja se on et en tee yhtään tiskirättiä. Ainakaan tammikuussa…

Tää vuoden kässyt oli nyt täs. Uutta aloitan ihan hetken kuluttua, mut sen metrit menkööt ensi vuoden tilastoihin. Grammoja en ole laskenut mutta KristiinaS:n pari vuotta sitten vinkkaama metrilaskuri kertoo puolimaratonin menneen rikki tänäkin vuonna! Olen siis tuhonnut lankaa tänä vuonna yhteensä 24409 metriä! Neuloen 21561 metriä ja yllättäen virkattuakin on 2848m!

Nyt ollaan täällä Karvislandiassa vaihtamassa vuotta. Osin siks, et täällä "maalla" ei pauku yhtä paljon kuin kotona Majakkarannassa. Kissulla on varmasti mukavampaa siitä huolimatta, että minä ryökäle istuin neulomassa sen OMASSA tuolissa eilen. Monen minuutin "henkien taistelun" jälkeen Tassu antoi periksi ja meni loukkaantuneena omaan koppaansa… Sitä ennen se oli tuijottanut SYYTTÄVÄSTI monta minuuttia. Olikohan huono omatuntoni vai mikä, mutta huonosti nukuin yön kun en antanut sijaa kissalle... No kissa oli aamulla omalla tuolillaan aika rentona:

 Onhan se jo leppynyt - pari tuntia sitten kävi ihan sylissäkin. Ainakin kolme minuuttia viihtyi.

Mulla oli yks joululahjatoivomus – luonnoharjatiskiharja. En oo ollu kiltti vissiin… Me keski-ikäiset otettiin eilen varaslähtö ensi vuoden kuntoiluun. Kävellä töpöteltiin jäistä pyörätietä lähiaabeeceelle maitokauppaan ja takas. Kun kerran kävelyllä oltiin niin poikettiin samalla 7.taivas – outletpuotiin. Ja siellähän se oli – tiskiharjani! Ihan vähän kehräystä ja hymyä Karviselle ja harja lähti matkaan. Ja vielä aabeeceeltä Tassuheijastin:

Pienistä jutuista sitä tulee tosi hyvälle mielelle. Suu korvissa ja tosi hyvällä mielellä liukastelin takaisin Karvislandiaan.

Tää pitäis muistaa tulevan vuoden jokaisena päivänä. Ilo ja onni syntyy pienistä arkisista asioista!

Onnellista Vuotta 2013!

Kuollut hiiri, jaettua hulluutta ja muita Joulujuttuja

Nyt mulle varmaan tulee syyte, mutta en voi olla kertomatta miten huvittelin pari päivää ennen Joulua. Joku Facebookystiksistä oli julkaissut ihan vastustamattoman videon. Se piti soittaa Tassulle monta monta kertaa! Video löytyy klikkaamalla TÄTÄ linkkiä.

Tassu ihan sekosi kuullessaan kissalauman kaunista joululaulua ja etsiskeli kissaystäviään tietokoneen alta, takaa ja tietenkin päältä… Ja minä soitin biisiä aina vaan uudelleen ja uudelleen ja nauroin vedet silmissä pöljää kissua. Sillä seurauksella et nyt mun tietsikassa on KUOLLUT HIIRI! Se ei siis toimi. Ei ollenkaan. Tassu tais tappaa sen etsiessään bändin kissoja. Jos joku sattumoisin tietää millä näppäinyhdistelmällä se koneessa oleva sormilla ohjattava hiirulainen saadaan takaisin käyttöön niin vinkkejä otetaan vastaan. Onneksi on pari langallista hiirua ja ne vielä toimii. Meillä ei enää soitella kissamusaa netistä…

Aattona käytiin perinteisesti katsomassa Joulurauhanjulistus paikan päällä Suurtorilla Suomen Turussa. Sen jälkeen käväistiin kotona hakemassa Tassu ja lähdettiin saaristoon sukulaisiin. Siellä oli LUNTA:

Heti perille päästyä Tassu lähti kierrokselleen. Yleensä sen kierrokset on aika lyhyitä – varsinkin näin pakkasella. Ihmeteltiin vähän että missä kissa ja vähän jo huudeltiin. Surkea mauku vastasi mut kissa ei näkynyt! Vähän pelästyttiinkin. Viimein alkoi rinteestä kuulumaan voimakkaampaa surkea maukumista ja hännänpää alkoi näkyä. Tassun eteneminen oli hidasta, vaivalloista ja äänekästä. Lunta on niin paljon, ettei tassut ylettyneet maahan eikä pakkaslumesta pitoa löytynyt. Viimein surkea ja umpiluminen kissa pääsi tukevalle maalle. Massukarvat oli täynnä lumipaakkuja, joiden sulattamiseen meni tosi kauan.  Ymmärrätte varmaan ettei siinä tilanteessa tullut ensimmäiseksi mieleen valokuvata…

Kissu jätettiin suosiolla sulattelemaan lunta ja toipumaan lumipesusta kun me muut lähdettiin illan hämärtyessä alamökkiin (vai päätaloon?) veljeni perheen luo. Aattoillallinen oli maittava ja runsas ja sen jälkeen oli lahjojen aika. Yhdestätoista ihmisestä vain yksi oli ollut kiltti! Pikkuinen Eve sai lahjoja vaikka kuinka paljon ja niiden avaamiseen taisi mennä vielä seuraavakin päivä… Tyttö osaa jo ihan hyvin puhua – ainakin hän osaa mainiosti sanoa ”Minun!” Välillä juotiin jälkkärikahvit, jotka paljastuivat tyttelin vanhempien kihlajaiskahveiksi! Onnittelut!

Myöhään illalla palattiin takaisin ylämökkiin Katajakalliolle. Isä laittoi tulen takkaan ja sen lämmössä nautittiin kynttilänvalosta ja jouluillan rauhasta. Poissaollessamme Tassu oli saanut turkkinsa järjestykseen ja joulupukkikin oli käynyt. Olihan suvussa toinenkin kiltti!

Tassu sai monta kivaa lahjaa:

Mummilta ja Pappalta kivat perhoset, joita piti nuolla ja halailla ihan sekopäänä, sekä pallon, joka kilisi ja siinäkin oli jännä  tuoksu. Ja vielä herkkunapuja! Soodi ja Sonffi olivat Mammutin avustuksella lähettäneet kivan lelun, joka tuoksui tosi mielenkiintoiselta. Vielä tuo hassu kynän näköinen juttu – valopiste, jota ei koskaan saa kiinni! En ole ihan varma onko lahja tarkoitettu Tassulle vai Karviselle – ainakin molemmilla ”pojilla” tuntuu olevan yhtä hauskaa sen kanssa…Pappa toi vielä yhden alakerran pikkuihmisen lahjoista vapautuneen ison paffilaatikon, joka oli mieluisa väijymispaikka aina välillä.

Aattoillan hässäkässä kuvaaminen unohtui kaikilta muilta paitsi Pappalta… Ihan kivoja kuvia lapsenlapsenlapsen lahjavuoresta ja Tassunkin lahjoista on ja niitä kuulemma saa käyttää mut lisään kuvat sit joskus myöhemmin. Karvisen kamerassa oli vain muutama kuva enkä nyt viitsi ilahduttaa teitä mun ja äidin aamupuuroeleganssilla…

Joulupäivän aamuna tehtiin äidin kanssa pieni kinkunsulatuslenkki. Sen jälkeen katettiin pöytä ja alettiin odottelemaan alakerran väkeä syömään. Ruuan ja perinteisen korttipelin jälkeen oli taas aika sulatella…

Ihanaa et on joku, jonka kanssa voi aina jakaa hulluutta:

 Kummitytön kanssa ollaan joskus kakskyt vuotta sitten päätetty, et vaikka ikää tulee niin koskaan ei kasveta niin aikuiseks et ei vois tehdä lumienkeleitä kun siltä tuntuu… jaettu hulluus on sitä parasta!

 Meidän suvussa on tuon mökkihöperyyden lisäksi vähän muitakin hulluuksia. Yks on toi kuuhulluus, josta kärsii mun ja äidin lisäks ainakin veljen poika… Viime öinä ei olla paljon nukuttu mut ehkäpä jo ens yönä? Tai ainakin seuraavana.

Tassu oppi lumikävelystä sen verran, että pysyi auratuilla poluilla ja vajan alla. Ja nautti täysillä taas siitä, että kun se sanoi ”MAU” niin aina oli joku avaamassa ovea ulos. Ja taas kun kuuluin ”MAU” niin joku avasi oven sisälle. Juuri kun me oltiin valistettu Mummia siitä, ettei kissa syö kädestä niin Tassuhan popsi joulukinkkua…kädestä! Olisittepa nähneet Mummin muikean ilmeen… Ja arvatkaapa onko mulla taas ankeat ajat kun arjen koittaessa yritän opettaa kattia tavoille? Nyt se on kyllä suunnilleen vuorokauden nukkunut – juhliminen on rankkaa myös pienelle kissalle!

Tänä vuonna en saanut tehtyä ainuttakaan lahjaa. Meillähän oli sopimus ettei aikuisille… Siispä jatkoin myös joulunpyhät turvallisella tiskirätti-jämälankasukkalinjalla. Rätti tuli valmiiksi Tapaninpäivän ensimmäisen aamukaffekupillisen avulla:

Blend Bamboo, 3,5mm puikot, menekki 35g. Seuraava on jo tulossa.

Karvisen joulujämälankasukat valmistuivat tämän vuorokauden puolella – kiitos Midsomerin Murhien. Sovitus oli heti aamulla – langat vielä päättelemättä, mutta ensimmäistä kertaa taisin onnistua tekemään sopivat sukat Karvisen korkeaan ja leveään räpylään! Eihän tätä ole kun kahdeksan vuotta harjoiteltu…

Lankoina kahta eriväristä Steppiä, Fortissima Alpakkasukkalankaa ja Regian Merinosukkalankaa. Kyllä jämälankasukkien kanssakin saa kehitettyä jännitystä elämään. Merinosukkaa jäi lopulta 1,5 m ja Steppiä 40 cm… Puikot 2,5 mm ja menekki yhteensä 76g. Laitan tähän ylös speksit siltä varalta, että nämä ovat hyvät myös käytössä: varsi 60 s, 2o, 2n 20 cm. Resorin jälkeen joka puikolle lisää 1s ja sileää 3 krs. Kantalappu 10,12,10 ja 34 krs vahvistettua. Kantalapusta poimittu 18 s. Kiilakavennukset aina niin et 1 krs lisää kavennusten väliin (tulee tosi hassun mallinen sukka kun kavennukset jatkuu melkein kärkikavennuksiin asti). Nyt on jo langatkin päätelty:

Tapaninpäivän aamuna Peimari oli hiljainen ja jäässä:

Ilo taisi olla lyhytaikainen. Nyt ollaan plussalla, räntä ja rapa lentää ja lumet sulaa silmissä. Yritän olla positiivinen – harmaudesta huolimatta päivä on pidentynyt jo monta minuuttia!

Hyvää Joulua

Toivotamme kaikille lukijoillemme Hyvää Joulua!

 

t. Susu, Blogikuvaaja Karvinen ja Herra Hassu Tassu Kissanen

Vuoden pimein päivä

Koska viimeaikaiset kässyt on kaikki menneet plörinäksi pidin vähän neuvonpitoa itseni kanssa. Yhdessä mun kanssa päätimme, ettei oo pakko. Jos ei kert suju ni miks kiusata itseni kaltaista mukavaa tyyppiä? Mä sovin mun kanssa et loppuvuoden ajan me tehdään pelkästään tiskirättejä ja jämälankasukkia. Ahistus helpotti heti ja puikotkin alkoivat taas sopia käteen.

Tiskikukka Blend Bamboosta. Mallin otin tästä linkistä, mutta lisäsin silmukoita ja muutenkin modasin. Sauma onnistui taas ihan esittelykelpoiseksi.

Lanka Blend Bamboo (70% bambu, 30% puuvilla). Puikot 3,5 mm 40 cm Addin pyöröt ja menekki 33g. Olen aina pitäny 40 senttisiä pyöröjä turhakkeina ja pidän edelleen. Niillä on kamalan vaikeaa neuloa. No miks mä sit neuloin pyöröillä ku ei oo pakko? Ku kaikki muut kolmepuolikkaat oli jossain kadoksissa. Kässäpussiin pitää tehdä joulusiivous!

Jämälankasukatkin tuli just valmiiksi. Mulla on säkillinen noita ohuita sukkalanganjämiä. Näissä on viittä eri lankaa. oikeastaan tuli aikas kivat. Näitä tulee varmaan lisääkin.

 Tummat raidat ja kantapäät Steppiä, oranssi Sukkapuffaa, vihreä Trekking Pro Naturaa ja iloisenvärinen jotain Piikun Tallinnantuliaista, luultavasti Regiaa.

Tein vuorotellen kumpaakin sukkaa. Puikot toisessa Knit Pro 2,5 mm 15 cm Symphonie Wood ja toisessa sukassa sekalainen valikoima samanvahvuisia 20 cm bambu- ja ruusupuupuikkoja. En ole ihan varma kuvittelenko vai miten noi lyhyet puikot tuntui paljon nopeammilta? Menekki yhteensä 73g.

En ole paljoa tehnyt jouluvalmisteluja. Mut jos olen niin innokas apulaiseni auttaa jos ei satu olemaan unessa:

Ensin se rypistää joululiina ykkösen. Sitten tarkistaa onko joululiina kakkonen kunnolla silitetty:

Hah haa - mulla on ainakin yksi puhdas joululiina vielä jemmassa!

Ei sit tullu sitä maailmanloppuakaan tänään. Tai mistä mä tiedän. Jos se on tullu mut mä en vaan huomaa?

Vuoden pimein päiväkin on ny sit ohitte. Ylihuomenna päivä on jo yhden kokonaisen minuutin pidempi.

Ihan koht on Juhannus!