Hyvää Juhannusta!

Tällä hetkellä kaikki valmiit tai tekeillä olevat kässyt ovat tyyppiä "Hys Hys", jotenka täältä tulee vaan sairaskertomuksen jatko-osaa. Kuvittelin jo tiistaina pääseväni kipsistä eroon ja pääsinkin... Hetkeksi. Uusi laitettiin tilalle. Jos nyt ei mitään muuta iloa niin onhan tämä uusi töppönen aika paljon pienempi ja sekin ihan hauskan värinen:

Tällä ja kepeillä sit köpötellään ainakin heinäkuun alkupäiville :( Taitaa jäädä juhannustanssit tanssimatta,..

Kaikesta huolimatta juhannus tulee ja täällä saaressa odottelee vanhoja tuttuja ei kätevä, vaan surkea emäntä... Karvisella oli eilen aikamoinen urakka kuskata mökille mut, Tassu ja lukemattomia kasseja, pusseja ja nyssäköitä. EDIT: Mä kannoin ihan itse kässäkassini, ei sekään ihan kevyt. Hyvä kuitekin, et tultiin eilen - viime sunnuntaina totesin märkien kallioiden ja laiturilankkujen olevan varsin liukkaita keppijumppa-alustoja ja nyt sataa ripsii taas. 

Kaikenlaiset kierrätyskässyt on kuuminta muotia. Itte en tölkkinipsuista piittaa enkä kahvipusseista. Keräilen materiaalia ja ihailen toisten tekemisiä. Joskus pitää kuitenkin kokeilla. Viikon takaisella kahvipussikurssilla sit innostuin minäkin taittelemaan...

Mitäkö opin? Arvostamaan muiden osaamista! Surkea pannunaluseni jäi yhtä riviä vaille kun en kertakaikkiaan saanut tuohon kuudetta riviä mahtumaan. No pysyyhän se koossa jos en ota noita aputikkuja pois... Käykääpä Neulefriikin blogissa katsomassa mitä tuosta piti tulla.

Hilos Omega La Espiga -lanka on suosittua tölkkinipsulankaa. Päätin kokeilla lankaa ihan sellaisenaan ja ihan hauskaltahan se näyttää ilman nipsujakin:

Tällaisia tölkinALUSIA virkkailen Espiga nro 9:stä KnitPro koukulla. Sekä lankaan, että Waves-koukkuihin saatiin täydennystä alkuviikolla.

Viileää on ollut (onneksi) eikä juhannusruusu ole vielä ehtinyt kukkaan. Siispä korvikekukan myötä toivottelen kaikille

Hyvää Juhannusta!

Nyt ku sul on aikaa... Viikko vierähti

Kiitos kaikista ihanista mekkokommenteistanne! Ne ilahduttavat mieltä hurjasti! Varsinkin se laihtumisjuttu :) Koskaan ei oo blogissa ollut noin montaa kommenttia (paitsi jossain arvonnassa ja niit ei lasketa).

Moni on tässä viime päivinä sanonut mulle et "Nyt ku sul on aikaa nii..." Must jotenkin vaan tuntuu, et aikaa on mut se kiitää hurjaa vauhtia!

Viikko sitten olin melkein koko päivän töissä. En voi kehua siellä mitenkään hyödyksi olleeni mut kuitenkin. Vein Arte-mekon lisäksi puotiin toisenkin valmistuneen:

Tällä kertaa vähän paksumpaa lankaa eli Sirdarin Cotton Rich Arania. Pikkutytön jakkuun kului 175 g ja puikoilla nro 5 tikuttelin. Mallineule oli helppo - helmineuletta ja viiden silmukan pitsiraita.

Ohje löytyi Sirdarin lehdestä 481. Muita ohjeita löytyy kevään ja kesän kässylehdistä. Lanka on mukavan pehmoista ja työ edistyi joutuisasti.

Viikonloppuna pääsin taas Äidin ja Isän mökille "päivähoitoon". Molemmilla on synttärit tässä alkukesästä ja kun paikalla oli melkein koko porukka niin juotiin lauantaina yhteiset synttärikahvit. Autolla käytiin kutsumassa porukat kahville. Matkalla pysähdyttiin kuvaamaan pelotonta urospeuraa:

Minä värkkäsin voileipäkakkuja. Lihakakku sai metsästä koristeet:

Maanataina vast kiire olikin! Suihku, roskien vienti, tiskikoneen tyhjennys ja päivä oli puolessa! Käväisin melkein lankakaupassa eli Käsityö-Elisan edessä jalkakäytävällä autolla, Laittelin kirjanpitäjälle paprut ja illalla vielä keittelin raparperimehua ja kello oli ykstoista illalla. Näin se vaan aika kuluu vaikka sitä mukamas on...

Jalkaonnettomuuden alkupäivinä melkein itkin kun huomasin et nyt multa jää se kauan sitten kalenteriin merkitty kesän kohkohta väliin! Kakskertaseuran Kahvipussit kassiksi -kurssi! Ei sillä et olisin mitenkään kiinnostunut kahvipusseista (kuten en oo tölkkinipsuistakaan), mutta kun kurssi pidettiin Kulhon saaressa ja sinne mentiin veneellä!

Pääsin sittenkin mukaan! Voi mikä onnenpäivä!

Karvinen ei etukäteen ollu mun seikkailustani mitenkään riemuissaan. Kysyi et onko sinne lähtemisessä tässä kunnossa mitään järkeä? Pitääks aina kaikessa olla järkeä kysyn mä? Äiti oli Karvisen kanssa samoilla linjoilla, mut totes et reissu vois olla mun korvienvälille hyväks. ja olihan se!

Kiitokset Piikulle etukäteisrohkaisusta ja huolenpidosta reissun aikana ja etenkin Kulhossa asuvalle isäntäväellemme! Heille ei ollut mikään ongelma kuskata saareen keppien kanssa kulkevaa kolmijalkaista. 

Kuvia ja tunnelmia reissustamme voitte käydä katsomassa Kakskertaseuran sivuilla. Siellä me merenneidot (minä, Piiku ja emäntämme Santra) olemme keulakuvina....

Kyllähän minäkin vähän yritin askarrella... aikaansaannosta ei ole, mut osaanpahan nyt arvostaa kahvipusseista tehtyjä juttuja ihan uudella tavalla! Kotiin tultua olin tietty väsynyt ja turvoksissa oleva kinttu pakotti vietävästi, mut innoissani, onnessani ja suu korvissa niinku Naantalin auringolla ja Hangon keksillä yhteensä!

No mikä oli seuraus onnistuneesta reissusta?

Täällä ollaan!

Eilen iltapäivälla tultiin. Venereissu meni hyvin. Kovassa tuulessa heiluvaa ponttoonilaituria en ollut osannut ottaa huomioon etukäteen mielikuvaharjoituksissani ja portaat kuljin osittain kontaten. Vessareissuun menee puoli tuntia mut kyllä me nautitaan!

Arte-mekko

Mä olen NIIN iloinen! Kerrankin voin sanoa, et oon onnistunut! Hip hip hurraa!

Sain pari päivää sitten valmiiksi tämän mekon. Vai onko se tunika?

Heti keväällä innostuin Katian uudesta Arte-nauhalangasta. Se on 100% puuvillaa ja 50g:n kerässä 165 metriä. Katian sivuilla näin kivan mekkokuvan. Pyysin maahantuojalta ohjetta ja sainkin sen ihan suomeksi käännettynä.

Ohjeessa oli yksi koko. Modasin silmukkaluvut sopimaan tähän "vähän" rusaampaan vartalooni. Halusin omaan mekkooni myös pienet hihat ja tosiaan jännitti miten onnistun. Hyvin!

Oon tosi tyytyväinen varsinkin tuohon yläosaan. Aika usein isokokoisille sarjoitetuissa ohjeissa tuo olkapään sauma roikkuu jossain kyynärpään kohdalla ja muuten kiva malli näyttää perunasäkiltä. Tää istuu täydellisesti!

Neule on ollut työn alla jo pitkään. Aloittaessa mulla oli selvä visio, mutta ajan kuluessa ja muiden töiden mennessä ohi se unohtui. Niinpä tein etu- ja takakappaleet kainaloihin asti valmiiksi ennekuin aloin tuota yläosaa suunnittelemaan.

Hihan pituus on tällaiselle isotissiselle just oikea. Raidoitus sen sijaan olis voinu loppua vähän alempana. Mut se on pikkujuttu. Tykkään.

Vaikka lanka tuntuu ohuelta, niin 3½ mm puikoilla sitä tikuttelin menemään. Tiheys oli jotain 24s/10cm. Langan menekki oli 516 g eli kerä kutakin kolmea raitaväriä ja alun kahdeksatta kerää mustaa. 

Ihan harmittaa kun täällä "kotitoimistolla" kolttua ei näe kukaan. Onneksi eilen pääsin äidin synttärikahveille keekoilemaan uudessa mekossani, ja kotiin tullessa Piikukin poikkesi ja näki tän. Molemmilta sain hyväksynnän.

Huomenna vien tämän (ja yhden eilen valmistuneen) puotiin. Samalla pääsen päänkatkaisuun - tuo paplareilla aikaansaatu tätikampaus alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää (vaikei täällä sitäkään ei kukaan näe).

Ida-Marian hoitaessa puotia paikan päällä, niin minä voin ihan rauhassa pitää saikkua täällä kotosalla. Ja onnistuu joidenkin asioiden hoitaminen näin etänäkin. Kotitoimistolta. Maantantaina Katian edustaja kävi täällä esittelemässä syksyn lankoja! Tässä muutama hauska juttu, jota voidaan odotella:

Tähän pöllöpipolajitelmaan sorruin ihan vaan pöllöhullun Ida-Marian iloksi (ja toivottavasti myös muiden).

"Matolankaa" tuubihuiviin. Pitäähän sitä jotain hulluakin olla....

Ja tietenkin muutamia muita :)

Kävelyharjoitukset jatkuu. Se on kummaa, et ensin ei meinaa millään muistaa ettei jalalla saa ollenkaan varata ja nyt kun sais niin ei enää osaa... tarttisin vähän valmentajaa - mika on sopiva määrä kuormaa kintulle? Sen verran et sattuu? Jos ei satu ollenkaan ni onko kuormaa liian vähän?

Pari seuraavaa neuletta on puikoilla. Ja myrskyn jälkeen eilisiltana vastarannalla oli ruukullinen kultaa!

Hellehattu ja jalatin

Täksi viikoksi luvattu helle on peruttu. Onneksi. Inhoan hellettä muutenkin ja kipsi kintussa kuumuus tuntuu vieläkin inhottavammalta.

Hellehatun virkkailin kuitenkin viime viikolla. Lankana on teeteen hilla ja koukku KnitPro Waves nro 3.

Ohje oli Kotiliesi Käsityöt -lehdessä 4/2015. Vaikka olenkin vaan vähän virkkaillut enkä voi sanoa olevani mikään virtuoosi vikkausohjeiden lukemisessa niin silti tuntuu, et lehdessä olleen kuvan ja ohjeen välillä oli aika vähän yhteistä... Mun tekeleeni on kuvan ja ohjeen yhdistelmä. Joskus mietin et koeneulotaanko/koevirkataanko noita ohjeita ollenkaan ennen lehtiin painamista? Tai edes lukeeko niitä kukaan ajatuksella läpi. Joka tapauksessa hatusta tuli ihan kiva. Lankaa kului 54 g.

Eilen sain luvan aloittaa kipsijalalle varaamisen. Aloitin innoissani harkat heti aamusta. Taisin vähän riehaantua ja puolen päivän jälkeen olikin pakko popsia buranaa ja ilta menikin sitten sohvalla kinttu pystyssä. Karvis on ollut huolissaan siitä, ettei mulla ole kipsijalkaan sopivaa sukkaa. Mä en koska mun varpaaat ei palele. Niilläkin on varmaan mummotauti. Mut jotain peittoa siihen piti väsätä kun kävelyharjoitukset alkaa. Karvis vielä tokas ettei kukaan halua nähdä mun varpaita! Mun mielestä varpaissa ei oo mitään vikaa. Ne on mukavan pulleat eikä enää edes yhtään sinertävänkukertavanmustat!

Tällainen ajatus oli... kassitossun mukaelma. Eihän se vauhdissa mukana olis pysynyt. Koska mä ne pura (vaikka isa sitä uskalsi ehdottaa) niin poimin tuosta reunasta silmukat ja tikuttelin (looppasin) jatkoa kavennellen aina välillä.

Ja hyvä tuli:

Vielä vähän liukuestenestettä pohjaan ja menoksi:

Lanka teetee pallas. Vaikka kipsin tassukuvio ei oikein mee langan kanssa sävy sävyyn niin ainakin Sock Stopin väri on kohdillaan! Jalattimen valmistuttua pidettiin tietenkin valmistujaisjuhlat:

Välillä mieli on tosi matalalla ja harmittaa oma tunarointi niin oikeasti mulla on ilonaiheita vaikka kuinka paljon! Karvinen on ollut tosi kiltti ja auttanut kaikessa. Ja vaikka en saareen paasekään niin pääsinpä viikonloppuna äidin ja isän mökille "päivähoitoon". Oma saamattomuus vaan hävettää. Minä kun vaan istun pyllylläni auringossa ja ihailen kaunista pihaa ja muut joutuu tekemään kaiken.

Ruuanlaittoon sentään osallistuin. Wokista tuli kyl vähän tulista...

Illalla pelattiin korttiia niin pitkään, että jokainen oli voitanut yhden pelin. Muistelin lapsuuskesiä Latosaaressa kun saunan jälkeen oli kova kiire grillata, et päästään pelaamaan korttia. Canastaa pelattiin melkein joka ilta pitkälle yöhön.

Sunnuntain kotimatka oli vaiheikas. Valkohäntäpeura loikki tien yli ja pupujussi kökötti keskellä tietä. Lopulta tie sananmukaisesti nousi pystyyn:

Kotona odotteli sanomalehti ja kortti. ihmettelin korttia - eihän viikonloppuna postia jaella!

Kortissa uusi naapurini (jonka olen tavannut kerran aikaisemmin) tarjosi apuaan kuultuaan, että olen loukannut jalkani! Tippa linssissä soitin ovikelloa ja kiittelin. Moni muukin on tarjonnut apua - maailma on ihania ihmisiä täynnä! Kiitoskukkaset kaikille:

Pitsibolero ja ilonaiheita

Viime kesän hittijuttu oli TÄMÄ pitsibolero. Ajatuksissa oli tikutella taas yks kun edelliset on kaikki vaihateet maisemaa. Langat oli mut ohjeessta puuttuikin pari sivua, enkä lauantai-iltana niitä mistään saanut. Siispä vaihtoehto B löytyikin teeteen sivujen ilmaisohjeista.

Takakappale ja hihat syntyivät pikavauhtia. Kaulus-etukappaleetkin vaikka niissä piti jo vähän ajatella!

Lankana Sirdarin Cotton DK, puikot 3½ mm Knit Picks ja langan menekki 367 g kokoon L. 

Neuleen kasaaminen vaati pikkuisen aivojumppaa, mutta onnistuihan se. JOS olisin lukenut ohjeen ennen aloittamista (kuka sellaista tekee?) niin olisin neulonut etukappale/kauluksen yhtenä kappaleena. Ohjeessa kahtena ja keskellä takana on sauma. Jännää tässä oli se, että mallineuletta neulotaan aluksi oikealla puolella ja kaulusosassa nurjalla.

Raglankavennuksissakin tuli vähän pohtimista. Mitä ihmetta tarkoittaa "vuorotellen joka 2. ja joka krs 33 kertaa?" Tein niin, että kavensin kaks kertaa peräkkäisillä kerroksilla ja neuloin yhden välikerroksen. Näyttää olevan ookoo.

Musta tämä on melkein kivempi malli kuin se viimevuotinen. Viime vuoden malli oli hyvä "allinpeitto" kesämekon seuraksi (ja helpompi), mutta tämä on vähän...pukevampi.

Yläkuvissa bolero on kursittu kasaan, mutta pingottaminen on sattuneistä syistä vähän hakalaa just nyt. Siispä pyöräytin nutun koneessa ja kuvatin tasona pyyhkeen päällä (ja kissan alla) saunan lauteilla. 

Tässä viimesitelty versio Ida-Marian päällä. Ja nyt se on livenä nähdävissä puodin ikkunassakin!

Ja niitä ilonaiheita: Mun ei yhtään tarvii murehtia puodista. Kiitos Ida-Marian, joka hoitaa puotia varmasti paremmin ku minä itse. Tylsinä päivinä mä kyllä taidan aiheuttaa hänelle harmaita hiuksia pommittamalla sähköpostiviesteillä pitkin päivää... Kipsikinttu kävi eilen ihan itse puodissa viemässä viikon aikana syntyneet neuleet ja hakemassa vähän lisää lankaa. Reissuni kesti jotain kuus tuntia ja sen jälkeen olin aikas poikki...

Viikon urotyö oli torstaiaamuninen imurointi! Jakkara pyllyn/polvien alla könysin pitkin kämppää ja sain suurimmat villakissat pyydystetyksi. Hommaan kului suunnilleen neljä kertaa enemmän aikaa ku tavallisesti, mutta kyllä olin ylpeä itsestäni (ja hikinen).

Eilen ruukkukukkieni "puhemies" kertoi roikkuvilla lehdillään, et porukalla on jano. Mikä neuvoksi? Kastelukannu ja kepit ei mahdu samoihin käsiin...

Puolentoista litran vissypulloja täyteen vettä, pullot reppuun ja menoksi! Nyt kukat selviää hengissä taas muutaman viikon. Hätä keinot keksii!

Puodissa otimme pienen varaslähdön kesäaikaan. Tästä päivästä elokuun loppuun ollaan taas avoinna maanantaista perjantaihin ja lauantaisin vietetään kesää. VerkkoAnjalin on tietenkin auki koko ajan. Nyt meikäläinen lähtee taas pienelle retkelle ja palaa linjoille vasta maanataina.

Hyvää viikonloppua ja onnittelut kaikille valmistujaisia viettäville ja koulunsa päättäneille!

Bambua pienelle

Ihan ensin kiitokset kaikille kommenteista ja paranemistoivotuksista! Ne lämmittää mieltä hurjasti ja olen ihan varma et hyvä mieli myös parantaa. Lopussa vähän nykytilannetta, mut ensin pikkuruiset kässyt.

Samaan aikaan kun itse kompuroin kinttuni tärviölle tapahtui jotain mukavaakin: Sukuun syntyi pikkuinen poikavauva! Sunnuntaina päästiin Naantaliin katsomaan vauvaa ja koko perhettä! Voi miten pieni ihminen voikaan olla!

Etukäteen en mitään Vauvelille tehnyt, joten pikkuiset ja pikaisesti tikutetut oli viemisetkin. Aikaisemmin oli ollut puhetta kypärämyssystä. Perjantaina Vauvelin äiti esitti toiveen peukalottomista pitkävartisista lapasista - vauvan kynnet on tosi terävät ja ne saa leikata vasta kahden viikon kuluttua. Tietenkään kotona ei ollut vauvalankaa, mut yks teeteen bamboo&co oli viime viikon puotikeikalla heitetty kypärämyssyä varten ikeakassiin.

Myssyn jälkeen tikuttelin ne tumput. Tekstailin vauvelin äidille et taitaa tulla aika mielenkiintoisen väriset... Vastaus oli et ei haittaa - jämälankatumput on parhaita! Kässäkassin tiskirättiosaston jämistä löytyi just ja just sen verran bambujämiä et kelpo lapaset sain aikaseks.

Bambuhan on ihanteellinen kesämateriaali ja sopii vauvalle mainiosti. Se on luonnostaan antibakteerinen, tuntuu lämpimältä kylmällä ja viileältä kuumalla ilmalla, imee kosteutta ja on suloisen pehmeää.

Kypärämyssyn ohjeen otin teeteen verkkolehdestä 1/2015 (ohjeessa teeeteen hilla). Tumput tein omasta päästä/vauvelin äidin ohjeistuksesta. Vahapiikatädillä kun ei ole mitään käsitystä vastasyntynieden kokojutuista! Toiveena oli vähintään 10 cm varsi ja vauvelin käsin n. 5 cm.

Myssyn piuhat virkkasin vaikka ohjeessa oli I-cordia. Puikot 2½ mm Addin pitsipyöröt ja koukku 3 mm Waves. Lankaa kului 29 g.

Kirjoitanpa tähän muistiin raapimisenestotumppujen ohjeen:
Puikot 2½ mm Knit Picks 15 cm sukkapuikot
8 silmukkaa/puikko (yht 32)
12 krs 2 o 2 n, *4 krs n, 4 krs o*. Toistetaan *-* vielä 2X. 4 krs nurin, 6 krs 2 o, 2 n. Lapasosaan sileää oikeaa n. 5 cm ja päättelyt jokaisen puikon lopussa 2 o yht joka kerroksella kunnes jäljellä 4s. Päättele. Lapaslankaa kului  23 g.

Mummi sen sijaan on valmistautunut vauvan tuloon. Jo pari kuukautta sitten valmistui Estelle teeteen primanovasta ja junasukat ja lapaset teeteen helmistä:

Muuten - meillä oli "pikkuisen" vaikeuksia ohjeen kanssa. Minä konsultoin puhelimessa kun äiti ihmetteli tulostamaani pdf-ohjetta. Jotenkin meillä ei ollenkaan ollut sama näkemys. Vasta tuolla kaarrokkeen puolivälissä huomasin, että printatun ohjeen kaaviosta puutui 1 silmukka! Ei ihme et meillä ei oikein meinannut yhteisymmärrystä löytyä kun itse katselin ohjetta tietsikan ruudulta ja siellä oli kaikki ihan ookoo! Nätti nuttu joka tapauksessa tuli ja toivottavasti lämmittää vauvelia. Ainakin sen tekeminen välillä suorastaan kuumensi sekä tekijän että konsultin :)

Minäkin sain "lahjan":

Toivotaan, ettei Vauvelin jalka kasva ihan yhtä suureksi kuin isällänsä...

Eilinen oli mukavien uutisten päivä. Aamulla Tyksin röntenin jälkeen lääkäri sanoi ettei jalkaa tarvii leikata. Mun mielestä ne kuvat oli ihan samanlaiset ku viikko sitten, mutta mulle vakuuteltiin että kyllä se siitä luutuu. Viikko vielä ilman varausta kintulle ja sitten pari viikkoa pienellä opettelulla ja sit uus kuvaus ja kipsinvaihto...

Muitakin kivoja juttuja tapahtui eilen. Äitija isä löysivät mulle sopuhintaiset kipsinmentävät caprit ja toivat parvekekukatkin samalla reissulla. Pienestä se on ilo kiinni - oli se vaan mukavaa lähteä yhtiökokoukseen kun voi laittaa päälleen muutakin ku pyjaman! Illalla Karvinen auttoi istuttamispuuhissa:

Tuolla reunassa se ilkeä rappunekin näkyy - tosin Karvis on sitä vähän jo oikaissut ja yhtiökokuksessa ilmeni et muutenkin pitäisi tämän talon pihajuttuihin tulla viimen korjausta!

Projektipäällikkö Tassu yritti salaa osallistua istutuspuuhiin;

Ekan kerran koskaan nähtiin sen piiloutuvan parvekkeen kiipeilypuun allaolevaan laatikkoon! Kyllä me oltiin ilkeitä kun häädettiin katti sisälle projektin ajaksi.

Tänään on kaikista kivoista jutuista huolimatta ollu vähän mieli matalalla. Parasta lääkettä on tää:

Susukatastrofin selitykset ja Ruutuponcho Malista

Joksus oon ajatellu, et olis tosi kivaa jäädä koko päiväksi kotosalle istumaan soffalle ja neulomaan. Nyt kun se on ollu mahdollista, niin huomaan ettei se niin kivaa olekaan...

Viikko sitten perjantaina olin pikapikaa siivoamassa (ku piti blokata Tuija ja hehkuttaa hullun halpaa lauantaita ja neuloa ja pestä pyykkiä ja vaikka mitä yhden illan aikana). Imuroin ja tapani mukaan heitin pienet matot parvekkeelle puistellakseni ne. Mähän asun ekassa kerroksessa ja parvekkeelta pääsee ulos... Siitä sit hypähdin portaalle, jalka nuljahti nurinniskoin ja siinä sitä sit oltiin. Puistelin kyl matot mut sen jälkeen laiton jalan kylmään ja lopulta vedin tiukan siteen ympärille. Iltayhdeltätoista totesin et ei taida pelkkä venhädys olla... Siinä vaiheessa mietin et jos meen ensiapuun kaikkien känniläisten joukkoon niin sieltä ei ennen aamua selviä töihin! Ihan tavallisen toukokuisena lauantain olis vaikka voinu pitää puodin kiinnikin mut kun olin hehkutellu hulluna hullun halpaa facessa ja ilmoitellu lehdessä ni ei voinu! Aamukuudelta soitin Karviselle saareen et jos saisin hänen autonsa lainaksi – yhdellä jalalla voi ihan hyvin ajaa automaattivaihteista! Töissä oli kunnon hulinat. Kiitos kaikille osallistuneille - toivottavasti teitte hyviä löytöjä!  Töiden jälkeen menin suoraan tyksin ensiapuun. Pirstaleina on jalkapäydässä yks luu ja kinttu oli siinä vaiheessa jo niin turvoksissa ettei ne saaneet sitä kiskottua paikoilleen. Huomenna on uus kuvaus ja sit päätetään et leikataanko.

Tyksin ensiavussa oli hyvä palvelu! Heti kun pääsin istumaan odotustilaan niin työvuorossa ollut Lotta kiikutti mulle jääpussin kinttuani varten. Se tuntui ihananlta.  Kiitos! Suht nopeastikin siellä asiat hoituivat. En ehtinyt neuloa Arte-mekkoani kuin jotain 15 kerrosta kaikkiaan siinä lääkärin, röntgeneitten ja kipsausten välillä...

TIEDÄN - Mun pitäis oppia hidastamaan eikä yrittää saada koko maailmaa valmiiksi samalla hetkellä! Käpälä paloi pari vuotta sitten ihan samanlaisessa tilanteessa ja viime kesänä menin mukkelis makkelis yhtenä sunnuntaiaamuna veneessä kun piti pikapikaa käydä kaupungissa pesemässä pyykkiä ennekuin tulee kamalan kuumaa... Sillä kertaa selvisin pelkillä mustelmilla.

Oikeasti mulla on hienosti asiat. Karvinen on toiminut "omaishoitajana". Tiistaina sain kyydityksen 2X -seuran neulomakerhoon ja keskiviikkona käytiin Salossa hakemassa ikeakassillinen lankaa! Ruokaakin hän on laitellut (koskaan ei pussiperunamuusi ole maistunut yhtä hyvältä) ja jopa imuroinut ja autellut pyykkämisessä! Ida-Maria on hoidellut sekä verkkokaupan, että kivijalan. Välillä viestitellään mut mä tunnen itteni tosi turhaksi. Yritän nyt neuloskella mallitöitä puotiin et edes jotenkin olisin hyödyksi!

Oikeasti en ole istunut koko viikkoa sohvalla neulomassa. Muutaman päivän pohdiskelin syksyn lankatilauksia:

Kaikkeen tekemiseen kuluu tuhottomasi aikaa. Tassu alka jo tottumaan kepeillä kulkevaan äiskään mut äiskä itte ei. Voi kun olis edes parikymmentä kiloa vähemmän keppien varassa raahattavaksi! Tosin voi olla et jos olis kevyempi, niin kinttu ei olis menny näin pahasti...

Sentäs yhden neuleen olen saanut valmiiksi viikon aikana:

Malli oli Kotiliesi Käsityö 3/2015 lehdessä. Lankana Katian Mali, puikot Knit Picks vaihtopääpyöröt nro 6 60 cm kaapelilla. Lankaa kului 487 g. En sattuneista syistä ole pingottanut ponchoa mut ihan kiva se on ilmankin.

Mali on suloisen pehmeää, paksuhkoa puuvillalankaa. Tämäkin iloinen yllätys puuvillaksi! Pikkuisen piti tehdä omaa sävellystä ohjeeseen... Mun ruudut on vähän isompia kuin ohjeessa, joten rivejä on vain kuusi (ohjeessa seitsmän). Puolta numeroa pienemmällä puikolla olis varmaan tullu sopivan kokoiset ruudut... Mikä ihmeen mallitilkku? Ohjeessa lanka olis pitäny katkaista jokaisen palan jälkeen. En ymmärrä miks ihmeessä. Ihan riittävästi pääteltäviä lankoja tässä oli ilmankin! Mulla jokaisen ruudun viimeinen silmukka oli seuraavan eka.

Yleensä en tykkää ruutujen neulomisesta. Hermostuttaa kun koko ajan pitää kääntää ja vääntää ja just kun pääsee vauhtiin ni silmukat loppuu ja taas pitää poimia uudet! Tähän jotenkin koukuttui - yhden ruudun tekemiseen meni 12 minuuttia ja yhdestä lankakerästä tuli vähän yli 5 ruutua. 

Keppien kanssa kulkevalle poncho on mainio riepu! Se ei haittaa kulkemista ja pysyy kyydissä toisin kuin esim huivi.

Tassukin on hoitanut laatupäällikön tehtävänsä ja hyväksynyt tuotoksen:

Muutama aloitettu neulomus lojuu ympäri olkkaria joten kyllä täällä aikansa saa kulumaan. Vitsiniekka Karvis on luvannut, että jos mulla loppuu lanka niin hän käy tuosta lähiässäkaupasta ostamasa mulle peessiä seiskaveikkaa... Toivottavasti niin pahaks tilanne ei pääse! 

Mökkikausi taitaa kuitenkin olla vähäks aikaa ohitte :(