Marraskuun loppupuolella Tassun kummityttö Kaarina Kepposen äiti kysyi, jotta haluaisinko "suhauttaa" norjalaisen villapaidan lahjaksi Kepposen iskälle... Ensimmäinen ajatus oli että "En todellakaan!" Kirjoneuleet ei oo mun juttu ollenkaan! Eikä iso villapaita todellakaan ole mikään suhautus. Vaan... Tänä aamuna sain kuvia valmiista paidasta "tositoimissa"
Lupa kuvien julkaisuun on saatu tilaajalta ja lahjan saajalta. Kiitos!
Nuttuprojekti oli kirjaimellisesti oikea etätyö! Kaikki kommunikointi tapahtui meseviesteillä. Alkaen siitä, että asiakkaani sanoi, ettei vedä palkokasveja kuonoonsa jos kieltäydyn ja minä puolestani kerroin etten minäkään vedä palkokasveja kuonooni, jos hän ei oikeastaan haluakaan tilata :)
Malli oli löytynyt ja sattumoisin mulla oli ohjekin. Suaq kirjasta Norjalaisia villapaitoja 2. Lanka- ja värivaihtoehdoista laittelin kuvia ja verkkokaupan sivuilta löytyi sopivat. Lanka oli Borgo di Pazzi Cedro (Lopissa ei oo värejä eikä tuu ku jotain joskus. Vanhimmat lopitilaukset on viime vuoden tammikuulta...). Ja kyllähän Cedro on paljon mukavampaa neulottavaa ku lopi eikä yhtään niin kamalan karkeaa.
Seuraavaksi otettiin mittoja. Koska välimatkaa on jotain 160 kilometriä niin etänä. Pyysin mittaamaan jonkun nykyisen sopivan kokoisen villapaidan. Vaikka ei nyt ihan ventovieraita ollakaan - kerran tai kaksi ollaan tavattukin, niin muistelin, ettei paidan saaja ole ihan pikkumies. Ja noissa islantilaisissa ja norjalaisissa ohjeissa muutenkin tuntuu mallit olevan varsin niukkoja.
Leveys 70 cm, pituus 75 cm, hihan pituus ennen kädentietä 49 cm. Ohjeessa suurin koko on XXL jonka ympärys on 124 cm. Siispä mallitilkkua tikuttelemaan ja taskulaskin käteen.
Tein mallitilkkua kahden mallikerran leveydeltä ja valituilla väreillä. Onneksi. Huomasin, että vierekkäin vaalea beessi 38 ja vaalea sininen 47 "söivät" toisensa eikä kuvio erottunut ollenkaan vaikka vierekkäin kerät näyttää ihan hyvältä. Tikuttelin vielä pikkupikkumallitilkun muutamalla omalla väriehdotuksillani ja Tassu lähetti molemmat tilkut Kepposen joulupaketin kyydissä arvioitavaksi.
Lopulta joulun jälkeen aloittelin. Oikeasti vähän jo polttelikin ja melkein jopa innostuin. Paha juttu oli, ettei pohjaväriä 1 ollut tarpeeksi varastossa ja samaa värjäyserää (eikä mitään muutakaan) ei enää ollut saatavilla just nyt!
Siispä päätin tehdä kaikki kirjoneuleosat valmiiksi ja odotella rauhassa miehustaan seuraavaa erää. Ohjeessa on neljä väriä, mutta toiveena oli et tassut ja miehusta olisivat samaa. Cedro on hyvä lanka, mutta värierot eri valmistuserien välillä on tosi suuret! Kuvissa puikko osoittaa vaihtumiskohdan. Miehustalanka on paljon tummempaa ku tassut.
Joskus jopa uneton yö ei haittaa, kun voi nousta aamuviideltä neulomaan ja kuunnella napit korvilla äänikirjaa....
Tassu tietenkin osallistui projektiin antaumuksella. Joskus jopa niin, ettei neulomisesta meinannut tulla mitään!
Hänen mielestään norjalainen villapaita italialaisesta langasta vaatii ehdottomasti norjalaisen metsäkissan karvoja! Samalla meni salainen tervehdys myös kummityttö Kepposelle <3
Kuvittelin, että kunhan tuosta kirjosta päästään, niin loppu on pelkkää pässinlihaa. No sitähän se oli, mutta oikeasti puuduttavan tylsää. Ympäriympäriympäriä loputtomiin. Onneksi oli sentään sopivan sävyinen silmukkamerkki kertomassa et kerros vaihtuu!
Etänähän nyt on kaikki. Me ollaan vuoropäivinä Idan kanssa puodissa ja niin myös kaikki harrastukset on peruttu tai etää. Kakskertaseuran neulomakerhokin oli pari viikkoa sitten etänä kotisohvilla. Kakstuntinen Neulefriikki Piikun kanssa napit korvilla pyöröä tikutellen meni kuin siivillä ja samalla tuli vaihdettua kuulumiset ja "puhdistettua korvienväliä".
Taas yhden unettoman yön jälkeen Nukkumatti lähti, mut Päättelykeiju tuli tilalle ja päätin nousta ylös puoli kuudelta ja päätellä kaikki langanpäät ja niitähän riitti! Yleensä viimeistelen kaikki pikkasen epätasaiset neuleet tuuppaamalla ne 30 asteiseen villaohjelmaan koneessa ja kuivaamalla tasona (ÄLÄ tee tätä itse, jos et ole kokeillut ja langan vyöte kertoo muuta), mutta tällä kerralla lopputulos näytti ihan kelvolta, joten päätin kastella nutun suihkupullolla ja kuivattaa tasona styroxlevyjen päällä talomme toisessa rapussa olevan kuivaushuoneessa märän froteepyyhkeen alla.
Sen verran intona valmiista olin, että mukana oli nuttu, suihkupullo, märkä froteepyyhe ja mittanauha, joka kilisi taskussa... Styrokseja säilytän kellarissa. Just ku ulko-ovi rämähti kiinni niin totesin, et taskussa kilisee mittanauha eikä avaimet! Laukkasin talon ympäri katsomassa olisko jollain naapurilla valot varttia vaille seittemän arkiaamuna... Ensimmäinen ovipuhelimen soitto ei tuottanut tulosta, mutta uudet naapurit pelastivat! Oman kämppäni ulko-oven jätän apposen auki vaikka viedessäni roskiksen, koska tämä ei oo ihan eka kerta kun avaimet jää sisälle, mutta rappiksiin sisälle ei pääse. Pisuhätäkin alkoi olla ja paniikki ja kattelin et näillä huudeilla ei yhtään soveliasta puskapissapuskaa näkösällä...
Lopuksi viimein pikkuinen Hand Made -merkki kiinni ja nuttu postiin. Ja mahahaavaa kasvattamaan. Oliko kelpo ja mieluinen?
Viimein viikolla tuli viesti, että saaja oli ihastukissaan ja tilaaja tyytyväinen. Ja mä kans:
Lanka: Borgo di Pazzi New Cedro.
Väri 31 farkku 12 kerää, (tassukuvioon 2 ja miehustaan 10), Väri 38 peessi 5 kerää (alaosan pääväri) ja kuvioväriä 2 kirkaan sininen (51) 2 kerää.
Olipahan "suhautus" :)
Tänään oli sunnuntai ja ikään kuin vapaapäivä, mutta huomiseks olen varannut jalkahoidon, näöntarkistuksen ja muuta pikkuasiaa. Siispä huomenna lorvin ja tänään olen "tehnyt töitä" eli tuhlannut tilaamalla Kamenaa ja tietenkin lisää Cedroa, koska siitä on kuulemana mukaan alkamassa Taito EP:n Neiti Kevät -KAL 21.2...
Vaikka en edellekään oo kirjoneuleiden fani niin pakostakin hiukan kutkuttelee osallistuminen.
P.S. Mun konmaritus etenee ihan mukavasti - enää 290 turhaketta kämpästä hävitettävänä tänä vuonna. Nyt menossa C-kasettimaratooni. En mitenkään voi hävittää Eaglesia, Anna Hanskia, Dave Lindholmia, Deep Purplea... Mut miten olis Annen Aerobic?
