sunnuntai 20. helmikuuta 2022

Tuubeja ByTähdenlennolle

Tikuttelin vielä kuusi tuubihuivia edellisten jatkoksi. Koska lankaa oli jäljellä jokaista väriä ja koska ajattelin, ettei olisi haitaksi jos niitä vaikka olisi varastossa uudella yrittäjällä muutama heti alkuun.

Kivaahan oli tikutella vanhasta muistista olympiahiihtoja seuratessa:

Käykääpä kurkkaamassa ByTähdenlennon sivulla. Lukiessani tänään hänen tarinaansa tuli melkein tippa linssiin. Niin tutulta kuulosti - lapsuuden haaveen toteutuminen monien mutkien jälkeen. Toivotan sydämestäni onnea Terhille: Uudelle yrittäjälle ja hienolle idealle!

Varsinkin näinä päivinä muistot valtaavat mielen. Oma lapsuudenhaaveeni omasta pikku lankakaupastani toteutui lähes päivälleen kaksikymmentä vuotta sitten. 

Koska näinä päivinä ei pirskeitä passaa järjestää ja kaffittelu puodissa maskin läpi olis varsin hankalaa ellei peräti mahdotonta, niin tarjoanpa teillekin virtuaaliset maistiaiset kaffekupposista, jotka äidin kanssa nautittiin viikko sitten kuuluisassa BageriÅ:ssa. Oltiin siis "lukemassa tiilenpäitä" Kakolassa.  

Tuubeissa lankana SMC Lovely Mohair. puikot 5 mm KnitPro vaihtopäiset. Yhdestä kerästä kolme tuubia somisteeksi Makemee-mekkoihin.

Pitkästä aikaa ollaankin viikonlopun vietossa Karvislandiassa. Aamulla heräsin aikaisin jäkistä ja hiihtoa katsomaan. Päiväsellä tulikin jo ihan kesäfiilis, kun viriteltiin klapikone ja tehtiin vähän puita. Sen verran, että saunaan päästiin ja varmaan päästään vielä toistekin. Tassukin pääsi pitkästä aikaa ulkoilemaan. Uudet akkamaiset (=pinkit, heijastavat) valjaat saivat sisäänajon, vaikka tassut kastuivat ilkeästi ja naapurissa kiekui kukko!

Taas  on se aika vuodesta, kun Susun tulput alkaa vaeltaa! Eihän niitä nyt heitteille olis voinut jättäää viikonlopuksi vaan ne kulkee kaiken muun tärkeän (=Tassu ja kaks kässäkassia) mukana!


sunnuntai 6. helmikuuta 2022

Jääkukka - kaarrokeneule ylhäältä alas

 Jälleen kerran jotain jota en tykkää tehdä ja tein silti. Lopputulos:

Susukiellellä: Ei paskempi. Malli on Niina Kaakkurivaaran suunnittelema Jääkukka. Pyysin Niinaa lähettämään mulle "paidallisen" lankaa kokeeksi... Itte sai valita värit. Saattaapa olla, että seuraava teksti olisi pikkuisen postiivisemman sävyinen ellei värit olis omasta mielestäni kerta kaikkiaan kamalat!

Kun nyt noita kaarrokepaitoja vaan edelleen tehdään ja paksumpaakin lankaa kaivataan, niin tässäpä koe Alafosslopin korvaajaksi. Lanka siis Schoeller&Stahlin Zilzi. Lankahan passaa mainiosti huovutukseen, mutta yksisäikeisenä paksuna ja pehmeänä myös neuleisiin.

Tein taas mallitilkun. Ohjeessa 6 mm puikoilla 13s/10 cm. Mulla oli 11 silmukkaa. Siispä pienempää puikkoa kehiin. Resorit 4½ mm ja kaarrokkeen kirjoneule 5 mm KnitPro puikoilla. Taas kerran kiittelin eri mittaisia kaapeleita, joita voi vaihdella lennossa!

Viikko sitten sunnuntaina tikuttelin alaosan. Illalla mittasin leveyden... Ja purkuun meni! Yleensä kirjoneule on tiukempaa ja sileä löysempää, mut mulla kävi päinvastoin! Siispä maanantaiaamuna (ennekuin heräsin) neuloin takaperin koko nutun kainaloista alaspäin ja tikuttelin myöhemmin uudelleen 5½ mm puikoilla.

Nykyisin tuntuu olevan muotia luupata sukkia ja neuloa nutut "väärinpäin" eli ylhäältä alas. Minä ei-niin-nuori-kapinallinen en tykkää yhtään. Mut moni muu kyllä... JA JOS vielä joskus neuloin ylhäältä alas, niin ainakin tikuttelen hihat ennen miehustaa.

Tälläkään kertaa en uskaltanut edes villaohjelmaan tuupata valmista nuttua vaan kastelin läpikotaisin, puristelin ylimääräiset vedet pois ja kuivasin tasona. Kuivaus kesti kaks päivää, mutta tällä kertaa pidin tarkkaan huolen siitä, että aina kun kävin nuttua naapuriportaassa tervehtimässä, niin avaimet oli taskussa!

Speksit: Lanka: Filzi, Menekki kokoon M pohjaväriä 14 kerää, vaaleampaa peessiä 2 ja valkoista ja punaista 1 kerä. Edelleen en osaa päättää onko tämä meidän puodin lanka vai ei... Ehkäpä vaan tilauksesta ja ehkäpä vasta ens syksynä (sopii ehdottaa värejä) . On kamalan vaikeaa miettiä mitä muut tykkää jos lanka on itselle inhokki... Se on pehmeää, nättiä, kutittamatonta mut vaan liian paksua omaan makuun...

Ystävänpäiväkin lähestyy, mutta tänä vuonna kuulosti siltä, että sytomyssyjä olisikin ihan tarpeeksi. Sitten sainkin viestin, että Hematologian osastolla olis tarvetta ja polillakin. Siispä Faceryhmään viestiä ja yksi puikoille itellekin.

Lankana tässä joku tuntematon näytekerä, mutta voisi olla Austermannin Merino Cotton. Samat metrit ja suhteet, mutta MC on luomua. Menekki 29 g. Puikot 2½ ja 3mm.

Mulle tuli Kotilieden näytenumero. Siinä oli ihan asiallinen juttu:

Toisaalta perjantaina telkussa sanottiin, että multitaskaaminen voi olla vaarallista. No miltä näyttää?

Paksulankajääkukan jälkeen oli vaan pakko pistää aluille ihan vaan rentoutuksen vuoksi muutama muu... Ollaanko vaaravyöhykkeellä?

Tosin myös lemmikkien terveysvaikutuksista puhutaan... Assari ainakin osaa ottaa rennosti!

Yks per päivä konmarituksessa ollaan hyvässä vauhdissa numerolla 95. Tosin olisin jo 105 kohdassa, ellei tämä olis tarttuvampi tauti ku korona... Vaikka etäisyyttä on jotain 160 kilometriä, niin ystävään tarttui sama "tauti" ja mun on ihan  pakko pelastaa häneltä 10 ceedeelevyä... Tosin omista C-kaseteista meni tänään roskiin ainakin A.Allon Rytmiorkesteri ja Frööbelin palikat. Koska samat mahdottoman tärkeät tallenteet löytyi ceedeelevyinä😂


sunnuntai 30. tammikuuta 2022

Norjalainen villapaita Suaq Cedrosta

Marraskuun loppupuolella Tassun kummityttö Kaarina Kepposen äiti kysyi, jotta haluaisinko "suhauttaa" norjalaisen villapaidan lahjaksi Kepposen iskälle... Ensimmäinen ajatus oli että "En todellakaan!" Kirjoneuleet ei oo mun juttu ollenkaan! Eikä iso villapaita todellakaan ole mikään suhautus. Vaan... Tänä aamuna sain kuvia valmiista paidasta "tositoimissa"

Lupa kuvien julkaisuun on saatu tilaajalta ja lahjan saajalta. Kiitos!

Nuttuprojekti oli kirjaimellisesti oikea etätyö! Kaikki kommunikointi tapahtui meseviesteillä. Alkaen siitä, että asiakkaani sanoi, ettei vedä palkokasveja kuonoonsa jos kieltäydyn ja minä puolestani kerroin etten minäkään vedä palkokasveja kuonooni, jos hän ei oikeastaan haluakaan tilata :) 

Malli oli löytynyt ja sattumoisin mulla oli ohjekin. Suaq kirjasta Norjalaisia villapaitoja 2. Lanka- ja värivaihtoehdoista laittelin kuvia ja verkkokaupan sivuilta löytyi sopivat. Lanka oli Borgo di Pazzi Cedro (Lopissa ei oo värejä eikä tuu ku jotain joskus. Vanhimmat lopitilaukset on viime vuoden tammikuulta...). Ja kyllähän Cedro on paljon mukavampaa neulottavaa ku lopi eikä yhtään niin kamalan karkeaa.

Seuraavaksi otettiin mittoja. Koska välimatkaa on jotain 160 kilometriä niin etänä. Pyysin mittaamaan jonkun nykyisen sopivan kokoisen villapaidan. Vaikka ei nyt ihan ventovieraita ollakaan - kerran tai kaksi ollaan tavattukin, niin muistelin, ettei paidan saaja ole ihan pikkumies. Ja noissa islantilaisissa ja norjalaisissa ohjeissa muutenkin tuntuu mallit olevan varsin niukkoja.

Leveys 70 cm, pituus 75 cm, hihan pituus ennen kädentietä 49 cm. Ohjeessa suurin koko on XXL jonka ympärys on 124 cm. Siispä mallitilkkua tikuttelemaan ja taskulaskin käteen. 

Tein mallitilkkua kahden mallikerran leveydeltä ja valituilla väreillä. Onneksi. Huomasin, että vierekkäin vaalea beessi 38 ja vaalea sininen 47 "söivät" toisensa eikä kuvio erottunut ollenkaan vaikka vierekkäin kerät näyttää ihan hyvältä. Tikuttelin vielä pikkupikkumallitilkun muutamalla omalla väriehdotuksillani ja Tassu lähetti molemmat tilkut Kepposen joulupaketin kyydissä arvioitavaksi.

Lopulta joulun jälkeen aloittelin. Oikeasti vähän jo polttelikin ja melkein jopa innostuin. Paha juttu oli, ettei pohjaväriä 1 ollut tarpeeksi varastossa ja samaa värjäyserää (eikä mitään muutakaan) ei enää ollut saatavilla just nyt! 

Siispä päätin tehdä kaikki kirjoneuleosat valmiiksi ja odotella rauhassa miehustaan seuraavaa erää. Ohjeessa on neljä väriä, mutta toiveena oli et tassut ja miehusta olisivat samaa. Cedro on hyvä lanka, mutta värierot eri valmistuserien välillä on tosi suuret! Kuvissa puikko osoittaa vaihtumiskohdan. Miehustalanka on paljon tummempaa ku tassut.


Puikkoina oli resorissa KnitPro 3½ mm Symphonie Wood 80 cm kaapelilla ja miehustassa KnitPro 4½ mm Zing kärjet 80 ja 120 cm kaapelilla. Tässä nutussa tosiaan tuli hienosti esille miten mainio juttu nuo vaihtokaapelit on! Hihojen resorit tein 3½ sukkapuikoilla ja muut 4½ mm Addi CraSy Trio Bamboo -puikoilla. Välineurheilua kyllä, mut tosissaan varsinkin hihan kirjoneuleessa noi CraSyt on näppärät: Kuvion vaihtumiskohdan voi asettaa puikkojen vaihtumiskohtaan ja kerroksen tietenkin toiseen. 

Joskus jopa uneton yö ei haittaa, kun voi nousta aamuviideltä neulomaan ja kuunnella napit korvilla äänikirjaa.... 

Tassu tietenkin osallistui projektiin antaumuksella. Joskus jopa niin, ettei neulomisesta meinannut tulla mitään! 

Hänen mielestään norjalainen villapaita italialaisesta langasta vaatii ehdottomasti  norjalaisen metsäkissan karvoja! Samalla meni salainen tervehdys myös kummityttö Kepposelle <3

Kuvittelin, että kunhan tuosta kirjosta päästään, niin loppu on pelkkää pässinlihaa. No sitähän se oli, mutta oikeasti puuduttavan tylsää. Ympäriympäriympäriä loputtomiin. Onneksi oli sentään sopivan sävyinen silmukkamerkki kertomassa et kerros vaihtuu!

Etänähän nyt on  kaikki. Me ollaan vuoropäivinä Idan kanssa puodissa ja niin myös kaikki harrastukset on peruttu tai etää. Kakskertaseuran neulomakerhokin oli pari viikkoa sitten etänä kotisohvilla. Kakstuntinen Neulefriikki Piikun kanssa napit korvilla pyöröä tikutellen meni kuin siivillä ja samalla tuli vaihdettua kuulumiset ja "puhdistettua korvienväliä". 

Pikkuisen kuitenkin jänskätti... Onkohan tulossa oikean kokoinen nuttu? Miten toi kaaroke? Sovittelin yhtenä aamuna ittelleni:
Ja jatkoin loppuun:

Taas yhden unettoman yön jälkeen Nukkumatti lähti, mut Päättelykeiju tuli tilalle ja päätin nousta ylös puoli kuudelta ja päätellä kaikki langanpäät ja niitähän riitti! Yleensä viimeistelen kaikki pikkasen epätasaiset neuleet tuuppaamalla ne 30 asteiseen villaohjelmaan koneessa ja kuivaamalla tasona (ÄLÄ tee tätä itse, jos et ole kokeillut ja langan vyöte kertoo muuta), mutta tällä kerralla lopputulos näytti ihan kelvolta, joten päätin kastella nutun suihkupullolla ja kuivattaa tasona styroxlevyjen päällä talomme toisessa rapussa olevan kuivaushuoneessa märän froteepyyhkeen alla.

Sen verran intona valmiista olin, että mukana oli nuttu, suihkupullo, märkä froteepyyhe ja mittanauha, joka kilisi taskussa... Styrokseja säilytän kellarissa. Just ku ulko-ovi rämähti kiinni niin totesin, et taskussa kilisee mittanauha eikä avaimet! Laukkasin talon ympäri katsomassa olisko jollain naapurilla valot varttia vaille seittemän arkiaamuna... Ensimmäinen ovipuhelimen soitto ei tuottanut tulosta, mutta uudet naapurit pelastivat! Oman kämppäni ulko-oven jätän apposen auki vaikka viedessäni roskiksen, koska tämä ei oo ihan eka kerta kun avaimet jää sisälle, mutta rappiksiin sisälle ei pääse. Pisuhätäkin alkoi olla ja paniikki ja kattelin et näillä huudeilla ei yhtään soveliasta puskapissapuskaa näkösällä...

Lopuksi viimein pikkuinen Hand Made -merkki kiinni ja nuttu postiin. Ja mahahaavaa kasvattamaan. Oliko kelpo ja mieluinen?

Viimein viikolla tuli viesti, että saaja oli ihastukissaan ja tilaaja tyytyväinen. Ja mä kans:

Lanka: Borgo di Pazzi New Cedro.

Väri 31 farkku 12 kerää, (tassukuvioon 2 ja miehustaan 10), Väri 38 peessi 5 kerää (alaosan pääväri) ja kuvioväriä 2 kirkaan sininen (51) 2 kerää.

Olipahan "suhautus" :)

Tänään oli sunnuntai ja ikään kuin vapaapäivä, mutta huomiseks olen varannut jalkahoidon, näöntarkistuksen ja muuta pikkuasiaa. Siispä huomenna lorvin ja tänään olen "tehnyt töitä" eli tuhlannut tilaamalla Kamenaa ja tietenkin lisää Cedroa, koska siitä on kuulemana mukaan alkamassa Taito EP:n Neiti Kevät -KAL 21.2...

Vaikka en edellekään oo kirjoneuleiden fani niin pakostakin hiukan kutkuttelee osallistuminen.

P.S. Mun konmaritus etenee ihan mukavasti - enää 290 turhaketta kämpästä hävitettävänä tänä vuonna. Nyt menossa C-kasettimaratooni. En mitenkään voi hävittää Eaglesia, Anna Hanskia, Dave Lindholmia, Deep Purplea... Mut miten olis Annen Aerobic? 

Norjalainen villapaita täällä! 

sunnuntai 16. tammikuuta 2022

Vanha ja alkanut vuosi tilastoineen ja suunnitelmineen

Pitkällehän on tämä uusikin vuosi jo vierähtänyt ennen kuin viime vuoden metritilasto julkaistaan... Minähän lasken perinteisesti neulottuja ja virkattuja metrejä kilojen sijaan. Ja perinteisesti mulla on ollu tavoitteena se puolimaratooni.

Vuoden viimeinen työ ja eka oli samat. Pari tuubia SMC Lovely Mohairista. Tein ennen joulua vahingossa yhden peessin ja tilaukseen tuli kaks samanlaista - valkoinen ja musta. 

Musta menee viime vuodelle ja valkoinen tälle. Kuvasta ei mitään selvää saa, mut ihan samoja kuin edellinen beessi. 

Siis ne metrit: Surkeat 19518 metriä lankaa kulutettu vuonna 2021. Neulottuja 18168 ja virkattua 1350. Tosin sen verran pitää puolustella, että kaikkia en oo punninnut ja mitannut ja olen myös tutustunut takaperinneulomisen jaloon taitoon eli purkanut aika pal...  Miks ihmeessä pitää selitellä? Kilpailenhan vaan itse itseäni vastaan!

Vuosi vaihtui taas hyvien ystävien seurassa Tassun 15-vuotisjuhlien merkeissä.

Uudenvuodenpäivänä päästiin kokemaan verkkoja Pyhäjärven jäälle ja juhlan kunniaksi molemmat "pojat" eli Tassu ja Pate saivat kummatkin oman komean ahvenfileensä!

Oliskohan tässä The Blogikissan The Virallinen synttärikuva? Tassu 15-vee! 

Arki on alkanut ja sen myötä tietenkin se jokavuotinen "uusi elämä. "Lenkkeilyä, painonpudotusta ja sen semmoista... Mutta yhden otan (ainakin alkuun) tosissani. Jo viime vuonna ostaessani uuden vaatteen tai tavaran kotiin niin hävitin tieltä yhden vanhan. Nyt tavoitteena on jatkaa samaa ja lisäksi hävittää yks turhake joka päivä. Alku oli vauhdikas:

Painonvartija-kirjekurssit vuodelta 2000 ja kaikki ikivanhat kalenterit, joihin en koskaan palaa... Oikeasti vartsuijen aikana laihtusin ainaki 12 kiloa! Mistä sama puhti nykyään?

Ryjää ja roinaa kirjoituspöydän laatikoista ja vanhentuneita meikkejä ja noi kakkulat... Toivon saavani näkimet johonkin kierrätykseen, muut meni roskikseen.

Kaikki ei sentään mene roskiin ja jotain ihan uutta ja itseltäkin "piilotettua" löytyy. tähän mennessä 11 kansiollista "opintoja" kellarikomerosta mennyt jätepaperiastiaan, mutta Lakrisalit säästän ja syön vaikka parasta ennen oli vuonna 2018. Verenpaine vaan kasvaa :) Ja noiden 250 käyntikorttien nurjat puolet toimii ihan hyvin muistilappuina. Kakspuoleiset meni roskikseen, koska osa on niin vahoja et firmoja ei enää oo ja osa tyypeistä on vaihtanu somettamaan korkeampiin sfääreihin...

Tän viikonlopun konmaritusta on ollut hiutuneita froteepyyhkeitä ja rikkinäisiä lakanoita (TESYYN) sekä lisää kansioita (=esim. Johtamistaidon Opiston Rationalisointikurssi vuodelta 1991 ym ja  Kirjanpidon lakiasioita vuodelta 1995). Jos en niitä yli kolmeen kymmeneen vuoteen ole katsonut, niin... Kirjanpitäjäni lupais huolia tyhjät kansiot ja välilehdet menee säästöön, koska niitä pitää kuitenkin ostaa. Kaikkesta hauskin ihan roskiin mennyt juttu oli mustat stringit. Arvatkaapa onko ollut käytössä kertaakaan. En nyt laita kuvaa niistä...

Jotain sentään säilyy... Mulle lahjaksi saadut sukat on pyhiä. Sain viime jouluna kahdet villikset Mopsineulojalta ja yhdet hassut Idalta. Ida ajattelin että nauraisin, mutta oikeasti paketteja avaessani purskahdin ilon kyyneliin. Et joku tekee MULLE lahjasukat <3

Siispä rikkinäisien sukkien inventaarissa vain yhdet päätyivät roskiin.  Muita vielä yritän tekohengittää. Kuten näitä yllä olevia. Varret on Mopsineulojalta vuosia sitten saadut rakkaat lahjasukat. Pari kertaa parsin ja paikkasin, mutta viimein oli vaan pakko luovuttaa. Tein uudet terät, mutta eikös vaan näytäkki ihan uusilta?


perjantai 31. joulukuuta 2021

Hyvää uutta vuotta 2022!

 Aloitin tämän vuoden joululahjaprojektini hyvissä ajoin eli heti vuoden vaihduttua. Tavoitteena oli olla kerrankin ajoissa ja päätin neuloa kaikille lähisukulaisille sukat ohuista langoista. Tammikuussa syntyi neljä paria:

Päätin käyttää kaikki ohuet jämälangat ja tehdä raitasukkia. Näissä on käytetty Rubinia, ja Regiaa. Kuinkas kävikään? Homma tyrehtyi... Heinäkuussa neuloin vielä parit. Joulukuussa huomasin, et mulla on vaan 6 paria vaikka 12 oli tavoite! 

Karvis ei tarvinnut sukkia. Ei paksuja eikä ohkasia, mutta kirjoitti joulupukille uusista huopatossuista. "Joulupukki" ei luvannut, kun kokemukset huovutuksista on vähän niin ja näin. Päätin kuitenkin yrittää:

Ohjeita katselin sieltä sun täältä, mutta kaikki ohjeet oli paljon paksummalle langalle. Sävelsin, otin mittoja joulutontusta ja pistelin menemään. Ja ihan hyvinhän siinä kävi! Lankana Wash&Filz-It Fine, puikot 5 mm ja menekki pikkasen päälle 3 kerää. Oikean jalan tossun kärki on vihreä. Lankakauppiaalle iski nuukuus, enkä viitsinyt korkata uutta kerää muutaman silmukan tähden. Uskoin Karvisen huumorin riittävän. Näissä koko semmoiset 43.

Äiti puolestaan innostui huopalapasista, jotka tein hänen marttakaverilleen. Sellaiset olisi tosi lämpimät kun joutuu kulkemaan ulkona kyynärsauvojen kanssa. Siispä samaan pesuun vielä lapaset. Ihan hyvin kävi näissäkin!

Sama lanka, menekki 3 kerää, Ergo sukkikset nro 5.. Sen verran innostuin onnistumisista, että riipustin näihin molempiin ohjeetkin!

Vielä yhdet lapaset pikkuneidille. Hapsulankaa ja pallasta:

Joulua vietettiin pitkästä aikaa koko suvun kesken Atussa. Ennen lähtöä tehtiin vielä koronatestit. Yksi viiva vain. Naurettiin, et isoista mahoista huolimatta kumpikaan ei ole raskaana :)

Huopajutuista tykättiin, mutta sukista en kuullut juuta enkä jaata, joten ensi vuoden alussa päätänkin aloittaa uuden sukkaprojektin. Teen sukkia vaan itselleni. Aluksi teritän kaikki omat rikkinäiset villasukkani. Ja niitä riittää...

Tapaninpäivän iltana availin omia pakettejani. Purskahdin ilon kyyneliin kun löysin paketeista kolmet villasukat! Kiitos "pukeille".

Meilläkin oli taas pitkästä aikaa oikea valkoinen joulu! 

Kaikki eivät olleet siitä kovin mielissään...


Eilen sain tosi kivan kuvan! Kissasukkien kokoontumisajot Tottijärvellä:


Samaan suuntaan mekin tästä lähdemme kohtapuolin. Viettämään Tassun 15-vuotissynttäreitä ystävien kanssa:

Hyvää alkavaa vuotta 2022 kaikille blogiystäville!


tiistai 21. joulukuuta 2021

Kissasukkia ja kaulureita

Iloisenharmaa taitaisi olla tämän postauksen oikea otsikko. No onhan sentään piristeenä pikkuisen rohkeaa peessiä!

Pari kuukautta sitten ystäväni soitteli ja halusi tilata omille ystävilleen kissasukkia jouluksi. Hänelle oon tehny kissasukat 50-vee lahjaksi kymmenen vuotta sitten. Ei hirveesti tehnyt mieli suostua, olishan sitä ollut muutakin puuhaa, mut kuis kävikään...

Vaikeeta sanoa ei, jos ne ekat sukat on mieleiset ja meillä yhteistä historiaa jo vuodesta 1988 tai jotain ja meidän ekat kissatkin oli sisaruksia ja nykyiset hyviä kamuja! Siispä... Tavoitteena oli sukka viikossa siinä muiden juttujen sekaan. Ei paha.

Sukkiahan kutilois ihan miten vaan, mut nassut, tassut, hännät, viikset sun muut... Puhumattakaan silmistä ja peppunapeista... Toivottavasti ovat kelpoja! 

Lankana teetee Salla, puikot  3½ mm Ergot ja menekkiä monta kerää kaikkia värejä. 

Tiedoksi Velsa: Käytä vaan niitä omiakin sukkias! Niit ei kuulu säästellä. Niillä on elinikäinen takuu. Jos kuluu puhki ni tää tekee uudet terät. Mun omissa kissasukissa on jo kolmannet terät meneillään. Sukat on tehty käytettäväks! 

Siispä väliin jotain simppeliä eli tilauksesta perussukat. Edelleen Sallasta 3½ mm Ergoilla. Kaksi kerää ei ihan riitä miesten 43 sukkiin jos tekee kunnolliset varret:

Kaulurit tuntuu olevan nyt tosi suosittuja. Olisko taas koronajuttu tämäkin? Fiinit huivit on kauniita, mutta jos oikein lähdetään ulkoilemaan, niin kauluri pysyy paikoillaan ja lämmittää. Eikä kutita.

Katia Kirei oli just sopivainen kaulurilanka. Itsenäisyyspäivän iltana heitin uuden langan puikoille ja aloin tikuttelee. Illan kuluessa syntyi:

Yhden illan juttu.

Lanka Katia Kirei, puikot 4½ mm Crasyt. Neuloin ekaks kaulusresorin, jaoin sit silmukat kahteen ja tikuttelin menemään etu- ja takalaput. Meni 1 kerä. Ei kutita ja pysyy kivasti takin alla vaikka meno olis vauhdikkaampaakin.


Lopuksi vielä se päivän piristys - rohkean beessi pitsituubi mohairlangasta!

Tähänki liittyy aika hassu juttu. Lanka on SMC Lovely Mohair. Muhkea kerä, jossa iso määrä metrejä. Lankojen mukana tuli pitsihuivin ohje. Huivia tikuttelin silloin tällöin pikkuhiljaa matkakässynä sun muuten. Sit yhtenä päivän puotiin tuli tytteli, jolla oli akuutti tarve kevyelle pitsituubihuiville. Eihän sellaista valmiina ollut. Sit kekkasin et kässäpussin pohjalla matkusti tällainen tekele! Silmukoin päät yhteen ja siinähän se oli! Tällaisia tulisi kerästä kolme.

Puikot 5 mm ja menekkiä 31 grammaa. Koko jotain 25 cm leveyttä ja 80 cm ympärystä. Tämä meni uuden perustettavan yrityksen kuvaussomisteeksi. Kerron lisää, kunhan tiedän. Sillä välin teen vielä mustan ja valkoisen samanlaisen härpäkkeen.

Joulutunnelma on etsinnässä. Koronapassit mukana hiukan pelokkaanakin mentiin äidin kanssa Kakskerran kirkkoon Kauneimpia joululaulua laulamaan. Eipä ollut pelkoa - turvavälit toimi, koska paikalle oli uskaltaunut vain kourallinen. Kuusi oli kaunis ja pianisti ihan mahtava! Pappi tuntui välillä olevan vähän omissa ajatuksissaan :)

Nyt odotellaan joulua. Valmisteluita tehtiin sunnuntain "koko perheen" voimin. Karvinen kuori punaisia juuria, minä pilpuin sipulia ja Tassu..."voiteli" uunivuokaa:

Paketteihinkin jotain pientä on vuoden aikana kertynyt, mutta niistä sitten joulun jälkeen!