Kevään keltaista

Muutama kuukaus sitten mulla oli Piikulta lainassa joku hieno lontoonkielinen neulelehti. Niitä on kiva selata ja katsoa, mut harvemmin tulee tehtyä mitään. Monta kertaa olen kopioinut jonkun ohjeen hyvin aikomuksin vaan aina ne jää toteuttamatta... Laiskana on helppoa valita kotokielinen ohje.

Lontoolehdessä oli niin nätti eikä kovin monimutkaisen näköinen  pipomalli et päätin yrittää. Pirtin Kehräämön kampalanka on jo pitkään puhutellut, jostain syystä se vaan ei ole löytänyt oikeaa mallia. Nyt löysi:

Mallineule oli tosi nätti ja kiva tehdä. Nelosen pyöröillä tikutin ja lankaa meni sadan gramman vyyhdistä vain puolet. Ja kun lankaa jäi niin jatkoin samalla mallilla jotain, josta piti tulla joku kaulajuttu…

Puikoilla 4½ neuloin. Kokeilin pitkästä aikaa pitkiä puikkoja – Knit Picksin puikot oli tosi kivat!

No eihän se puoli vyyhtiä riittänyt mihinkään – toisen vyyhdin vielä pistelin. Vieläkään tuo ei ole mikään jättikaulaliina mut ihan kelpo. Huivi oli matkakässynä monta viikkoa ja jotkut hiidotkin sen seurassa on tullut katsottua. 

Olen pitkään lueskellut Villanen blogista Pirtin lankojen kehuja, mutta itselle ne on jäänyt muiden lankojen varjoon vaikka puodissa niitä on ollut myynnissä jo pari vuotta. Nyt tykästyin. Konstailematon perusvillalanka toimii just sellaisiin ajattomiin perusneuleisiin, joiden on tarkoitus kestää suunnilleen elinikä. Lanka ei nöyhtää ja neulontajälki on kaunista (jopa meikäläisen jälki). Värivalikoimakin on mahtava!

Huiviin olisin voinut käyttää vieläkin isompia puikkoja. Kolmella mallikerralla olis tullu pidempi mut tämä saa nyt kelvata.

Tänään oli niin aurinkoinen päivä, että kotimatkalla melkein luulin näkeväni leskenlehtiä ojanreunoilla. Vielä ei näkynyt, joten pitää toistaiseksi tyytyä keväänkeltaiseen lankaan...