Kässämessuilla Turussa

Viima viikonloppuna Anjalinillakin oli oma pikkuinen loossi Turun Kädentaitomessuilla. Ihan ensimmäiset messuni olivat ja etukäteen jännitti ihan kamalasti!

Perjantai-iltana hurautettiin Mulperin Minnan kanssa peräkanaa Salosta Turun Messukeskuksen. Siellä meitä odotteli viikon verran flunssaa sairastanut Neulefriikki Piiku ja yhdessä alettiin laittelemaan pikkuruista yhteisosastoamme kuntoon:

Varsin kaoottisen alun jälkeen homma sujui mallikkaasti ja iltayhdeksältä oltiin valmiita lähtemään kotiin.

Mulperin Askartelupuoti oli tehnyt meillekin hienon nimikyltin:

Harmi vaan, ettei suunnittelemani ripustussysteemi toiminutkaan... Paria reikää oli kyltti vailla. Kaikkihan tietää, et omistan kaksikin porakonetta, mutta ne molemmat oli Salossa ja sinne en yön pimeinä hetkinä halunnut lähteä. Karvislandia olisi ollut lähempänä, mutta olin edellisen illan hysteerispaniikkikohtauksen jälkeen saanut luurin korvaani, joten hänellekän en tohtinut soittaa... Onneksi Piikun mies pelasti tilanteen ja aamulla kyltissä oli oivat ripustusreijät!

Illan kuluessa hävitin myös kotiavaimeni. Tiesin et jossain kassinpohjalla ne varmasti ovat, mutta väsyneenä ja kylmissäni en jaksanut edes ajatella sitä, että levittäisin meidän pihalle kaikki kassit, pussit ja nyssäkät... Onneksi äiti kiikutti vara-avaimet kadulle kun ajettiin siitä ohi. Lopulta avaimet löytyi - omasta povitaskustani!

Saunan ja kunnon yöunien jälkeen maailma näytti taas ihan mukavalta.

Viime hetken valmistelut:

Sain ylleni Salkkarin. Piiku oli senkin ehtinyt viikon aikana neulomaan. Vaikka pitkin viikkoa sain monta kiukkuista tekstaria ja meiliä inhokkimallista ja inhokkilangasta niin aika nätisti on omaan blogiinsa nutusta kirjoittanut...

Puotipuksu Piiku oli lankamyyjänä elementissään:

Vilskettä ja vilinää riitti heti kymmenestä ainakin iltapäiväkolmeen! Oli tosi kivaa tavata monta tuttua. Entisiä työkavereita, blogituttuja, salolaisia ja muualta tulleita. Äiti ja isäkin viettivät messuilla pitkän päivän - ei kyl kauheesti ehditty juttelemaan, mutta iltapäivän kahvikupillinen tuli enemmän kuin tarpeeseen!

Piikun hieno villatakki herätti ansaittua ihastusta molempina messupäivinä:

Myös naapurin tytöt Minna ja Murulan Askartelujen Tuikku alkoivat iltapäivällä näyttämään vähän...väsähtäneiltä;-)

Päivän jälkeen oli hieno fiilis ja jalat tärviöllä... Kotona sauna ja aikaisin nukkumaan. Viikon valvomisten jälkeen uni maistui ja sunnuntaiaamuna valmistauduin päivän seisomisiin rivakalla lenkillä ja pannullisella kahvia.

Messumiehistö vähän väheni ja vaihtui. Päivään valmistautumassa Mulperin Minna ja Anjalinin verkkokauppapäällikkö Ida-Maria (Idalla päällään teetee bambu&kumppanista virkattu verkkonuttu, jonka ohje löytyy uusimmasta verkkolehdestä).

Minnan villatakki "muodikkaan epäsymmetrisesti" puettu :-) Eli ei suinkaan juopponapissa!

Päivä oli mukava - paljon rauhallisempi kuin lauantai. Oli jopa aikaa jutella ihmisten kanssa ja iltapäivällä itsekin vähän kierrellä. Kotiin ehdin vielä näkemään auringonlaskun.

Ekat messuni oli hieno kokemus! Kiitokset kaikille asiakkaille ja varsinkin Mulperin Minnalle (kun yllytit mut mukaan), Piikulle avusta ja mallitöistä ja hyvistä hermoista messuja ennen ja niiden aikana (ja Piikun miehelle niist reijist) kuten myös Ida-Marialle, joka kesti ruljanssin tyynenä ja rauhallisena mun ollessa hysteerinen sekopää ja Karviselle taustatuesta ja Äidille ja Isälle ja monelle muulle kannustuksesta!

Sen verran väsyneitä Minnan kanssa sunnuntai-iltapäivänä oltiin et me hullut varattiin sama nurkkaus samantien myös ensi kevään Kässämessuille!

Kotona purin auton, inventoin vähän tavaroita ja pakkasin auton uudelleen vähän liikenneturvallisemmin... Jos joku lankakori messuilla tyhenikin niin kyllä meillä aina lankakoriin täytettä löytyy: