maanantai 21. syyskuuta 2015

Vitamiinisukat



Räsymattosukkia on viime aikoina vilahdellut siellä sun täällä. Ideahan on et kahdesta erivärisestä raitalangasta tikutellaan sukat 2-3 krs/väri. Lankakauppiaanahan jämälankasukat ei kauheesti kiinnosta, mutta jos jämälankapussissa on ihanaa raitalankaa niin nuukuus ja laumasieluisuus vie voiton hyvistäkin periaatteista…

Viikko sitten tiistaina alkoi pukkaamaan räkätautia. Ensin tuli kurkku kipeeks, sitten alkoi aivastelu ja nuhatus. Vitamiiniahan siihen tarvittiin:


Ja niinhän siinä kävi, ettei jämälangat riittäneet vaikka tein normivartta (=20 cm vähintään) lyhyemmän varren (vaan 17 cm)… Keskenhän se vihreä sit loppui. Kärkikavennuksiin tarvittiin pikkuisen paikkalankaa, joka oli pätkä vihreää Regian Fluormaniaa, jonka nyppäsin yhden keränlopun välistä. 

Aurinkoisesta lopputuloksesta päätellen saatiin sukkiin vielä D-vitamiinia jatkoksi. Luut tykkää. Raitasukka on raitasukka vaikka sitä räsymatoksi kutsutaan. Olisi ehkä pitänyt valita selkeästi toisistaan poikkeavat värisävyt (kerällä ne keltainen ja vihreä näyttivät ihan eriltä).


Räkätautia ei parantaneet vitamiinisukat vaan se, että vihdoin ja viimein neljän kuukauden pakollisen tauon jälkeen pääsin ihan itte pikkuveneellä saareen:
Sinne Vapparille jäi räkätauti kun Merkkurin kaasukahva kaakossa lauantai-iltapäivänä hyppelehdin yli aaltojen riemusta kiljuen! Voi sitä iloa, vauhdin hurmaa ja itsenäisen liikkumisen vapautta! Onneksi tähän aikaan vuodesta on aika vähän muuta veneliikennettä… Harmitti vaan kun kukaan ei nähnyt mun TÄYDELLISTÄ rantautumista (Karvis ehti perille omalla veneellään monta minuuttia myöhemmin).

Lauantai-iltana saunan jälkeen jättirankkasade yllätti saarelaiset. Nopeastihan se meni ohi, ja  siivestimme naapurien grillivalkeaa iltapalan kypsentämiseen. 
Sapuskan jälkeen kotipolku kutsui ja iltapimeällä oli kässäpussin vakiovarusteena oleva otsalamppu jo tarpeellinen.
Peilityyni syysaamu oli upea ja hiukan harmitti ettei illan aallokossa ja sateen pelossa laskettu verkkoja.

Mökin katto on pahasti sammaloitunut ja männynneulaset saa sen sammaloitumaan koko ajan pahemmin. Oon siitä Karviselle vähän vihjaillut (lue: jäkättäny) pitkin kesää et asialle tarttis tehdä jotain ennekuin vesi tulee taas läpi. Alkaahan sitä tapahtua kun projektiin saadaan koneita!


Motonetin tarjouksesta lehtipuhallin...

Ja sammalmyrkkyä kera suihkutusvälineen.

Sunnuntaina sit Karvis oli Katto-Kassisena ja minä seisoin kädet taskussa alhaalla valmiina soittamaan 112 siltä varalta et jos se putoo alas:
Nyt sit odotellaan mitä sammaleille seuraavaksi tapahtuu…

Myöhemmin me Tassun kanssa jatkettiin iloitsemista liikkumisen vapaudesta ja lähdettiin sienimetsään:
Yksi suppilovahvero löytyi ja piirakallinen kanstuja.
 Ja sukkasatoiluhan jatkuu kommelluksien merkeissä koska meillähän ei pureta!

12 kommenttia:

  1. Oltiin Naulanlahdessa myös nauttimassa syysviikonlopusta. Aivan ihanaa istua tähtitaivaan alla. Tänään kävin pikaisesti hakemassa unohtuneet leivät mökiltä ja arvaa tekikö mieli jäädä sinne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi teillä näkyy vielä ilta-aurinkokin! Meillä pitää jo lähteä veneellä sitä katsomaan...
      Leivät ne meilläkin aina unohtuu... Oli vielä pakko venyttää viikonloppua maanantaiaamuun ku ei millään malttanut lähteä kaupunkiin.

      Poista
  2. No kova oli tautisi, kun ei noilla vitamiineilla lähtenyt, mutta onneksi löytyi vielä tehokkaampi lääke. ;) Tuo sukkien raidoittuminen kahdella kirjavalla langalla kudottaessa onkin aina jännittävää, kun ei koskaan tiedä, miten ne värit elävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värien elämä tuo jännitystä elämään :)

      Poista
  3. Pirteät sukat; vitamiinilataus välittyy tänne ruudun toiselle puolellekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva. Vitaminia sinnekki. Seuraavat vitamiinit pitää ottaa purkista...

      Poista
  4. No mulla on kans kurkku kipee. Ei oo kesämökkiä, joten pitäisi varmaan kokeilla vitamiinisukkia, jos ne kuitenkin auttais.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin sulla pitäis olla sopivia värejä :)

      Poista
  5. Jee, mä iloitsen ku oot päässy liikkeelle hienosti ja oot tosi hyvällä mielellä. Niin sitä pitää.
    Mä kyll ens kesänä otan Uskon mukaan metsäkävelyille ja sienestämään. Miten tää loppukesä menikin niin että unohdin Uskon kouluttamisen sienikissaksi. Noh, eihän niitä sieniäkään siellä ollut.
    Ei ollut uutisissa mitään katolta pudonneesta eli ilmeisesti Karvinen sain työn tehtyä ja tuli ite alas;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu Karvis selvis hengissä kattokassistelustaan. Tassu kulkee metässä mukana, mut sienet pitää löytää ihan itte. Me kyl jutellaan koko ajan et kuullaan mis toinen liikkuu. Ei koskaan olla kaukana toisistamme. Vois olla aika noloa jos samas mettäs tulis joku vastaan ja kuulis meidän jutustelun :)

      Poista
  6. "Tauti lähtee sillä millä on tullutkin" .....sanotaan . Olisimpa halunnut nähdä sinut viilettämässä veneellä aallokossa =)
    Minullakin noita jämäkeriä olisi ja sormet syyhyää sukkaa tekemään, mutta vielä ei ole ehtinyt. Ensin pitää saada virkkaukset alta pois.
    Voi Tassu parka. Kohta tuo metsässä vaeltelu on ihana muisto vaan kun meri jäätyy ja mökille ei enää pääse. Mahtaa se nauttia tuosta vapaudesta ja luonnosta täysin rinnoin.

    VastaaPoista
  7. Voi kuinka hienoa, että oot päässyt saareen ihan itte <3 Arvaanpa, että siinä on hymy yltänyt korvasta korvaan.

    Mun tekis jostain syystä mieli ihan hirmusti kokeilla noita räsymattosukkia, jotain höpöhöpölankojakin ois tuolla. Mut ku ei kerkee. Huivi ja sukat puikoilla, pari korua työn alla, sylihoivaa vaativa koira (pieni palkeenkieli jalassa, mut se on poika, niin se on k_i_p_e_e) päivätyöt ja nyt menin vielä innostumaan ompeluksistakin. Huoh. Ooksää jo saanu kauppaan sen lisäajan? Ois varma myyntimenestys <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!