Vauvan raivohaalari ja heinäkuu

 Heinäkuu on melkein lopuillaan ja valmiina on vaan yksi kässy! Taas sitä miettii, et mihin aika häviää. Aloitetaan siitä vauvan haalarista, niin päästään selityksiin.

Siispä: Mun ollessa etänä Ida ilmoitti et meillä on tilauksessa vauvalle myssy, lapaset, sukat ja haalari. Mulle nakitettiin se haalari. Oli mökillä mukana vajaa kerä, joten pääsin heti aloittelemaan. Ja tulihan se valmiiksikin:

Lanka: teetee Helmi 131 g. Puikkoja ihan hurjasti erilaisia: Lahkeiden resorit Zing sukkapuikoilla 2½, lahkeet Addi CrasyTrio 3,0 mm. Vartalo 3,0 mm KnitPro päillä ja 60 cm kaapelilla. Hihojen resori 2½ mm Zing sukkiksilla ja loput perinteisillä 3,0 mm Addin pitkillä puikoilla. Nappilistat ja pääntien viimeistely 2½ mm 60 cm Zing pyöröillä. Saumat kursin kokoon villaneuloilla. Olipa välineurheilua :)

Ja tulihan haalari. Vaikka ohje oli niin luokattoman huono ettei kovin usein tuu vastaan! Näyttää siltä, että joku on neulonut mallihaalarin, joku toinen hätäpäissään kirjoittanut ohjeen vasemmalla kädellä jonkun vanhan ohjeen päälle, eikä kukaan ole edes oikolukenut saati koeneulonut... En kuitenkaan alkanut purkuhommiin, vaan yritin parhaani mukaan säätää haalarista jotenkin järkevän. Huomatessani kaikki hässäkät, niin olin jo neulonut molemmat lahkeet. Ei ole ihan turha maininta, että "lue koko ohje läpi ennen kuin aloitat"...

Tässä yks mun "säätö":

Keskellä takana olisi varmaan ollut tarkoitus jatkaa mallineuletta 6 o, 2 n... Samaten vaippavaran kohta oli monta senttiä sen jälkeen ku olis pitänyt. Siis jos olisin tehnyt järjestyksessä kuten ohjeessa luki, ni vaippavara oli tullu suunnilleen keskelle selkää. Kaiken lisäksi siellä oli sellaisetkin jutut ku lisää kunnes puikolla on 54 CM!!! Ei 54 S. En yhtään ihmettele, että moni varsinkin aloittelija jättää neulomiset sikseen. Arvostan todella kaikkia suunnittelijoita, jotka pyytävät koeneulojia ennen kuin julkaisevat ohjeensa. Ugh. Tämä tästä.

Kesäkauppamme Mathildedalissa sulkeutui viime viikon keskiviikkona. Kivaa oli ja kiitokset vielä tätäkin kautta kaikkien meidän kahdeksan puolesta. Toivottavasti taas ensi kesänä..

Siinä eka selitys. Vaikka omia puotipuksvuoroja ei kesäkaupassa ollut kolmea enempää. 

Alkukuun helteissä kutsuin itseni karvislandiaan, koska kotona on melkein 30 astetta ja Karvisella ilmalämpöpumppu. Kerran työmatkalla poikkesin aamu-uinnille:

Ihan uskomattoman hieno pieni lampi! Olen tästä ajanut ohi aamuin illoin 20 vuotta. Nähnyt Paimionmäessä pienen mustan kyltin, jossa lukee "Uimapaikka", mutta en koskaan aikaisemmin ole pysähtynyt. Aamulla Hiekkahelmessä sai uiskennella ihan rauhassa.

Tämmöinen merielävä kun olen, niin aamu-uinti järvessä tuntuu melkein siltä, kuin olis ulkomailla! Tämä oli 11. 7. ja paikka Matildanjärvi. Ennen kesäkaupan työvuoroa ja Sypressin aamupalaa. 

En niitä aamu-uinteja omassakaan rannassa ole jättänyt väliin, vaikka välillä ranta on näyttänyt surkealta levämössöltä:

Ihan niin pahaa ei ole kuin Naantalissa unikeonpäivänä. Ja kun tuuli nousee ja veneliikenne vilkastuu, niin mössö ainakin hajoaa.

Vaikka ei edes asuta yhdessä, niin mökillä on kiva kun voi ottaa asumuseron. Minä kärsin kuumuudesta ja Karvis taas ei voi nukkua edes ikkuna auki koska vetää ja linnut alkaa aamuyöllä "karjua". Sain tarpeekseni ja otin vuoteeni ja kävelin:

Pömpelissä nukuin pitkästä aikaa yhdeksän tuntia putkeen! Seuraavana yönä nukuin vaan neljä. Herättyäni auringon noustessa avasin oven, luin kirjaa monta tuntia eikä lintujen karjunta ja oravan katolle heittelemät kävyt haitanneet yhtään!

Alkukesä mökillä oli kuivaa. Vettä lupailtiin, mutta kuurot menivät ohi molemmilta puolilta. Alkoi olla huoli sekä sienistä että mustikoista. Vaan alkoihan niitä ilmestyä. Kasteisten öiden vuoksi vai?

Mustikat kiljuu puskissa ja äänikirjan kanssa sitä kerää vielä yhden mukillisen, kun ei malta lopettaa.

Kesän eka kanttarellisoosikin saatiin viime viikonloppuna! Kyllä tämä tästä... Ja jokunen kuuro on kohdallekin osunut. Tai ainakin naapurisaaren rannassa oli yhtenä lauantai-iltana ruukullinen kultaa:

En sit viittiny lähteä soutaen sitä hakemaan.

Ja viimevuotisten kalojen kera salaattia syötävien kukkien kera:

Loppuun epäviherpeukalon puutarhavinkki:

Älä turhaan kastele!

Hyvää kesänjatkoa!

Loma, sukkia ja juhannus

 Lomallla "putki" vaan jatkui...

Teetee helmi, menekki kaikkiin yhteensä 53 grammaa. Puikot 2½. Vihreät oli puikoilla tiistaina, kun veneilin laiturineulomaan vastarannalle. Hih - mä olin se, joka tuli meritse :)

Loma alkoi susumaisella kelillä, eli sunnuntaina tuuli ja aallokko oli ihan komea vaahtopäineen kaikkineen:

Varsinainen lomapuuhan "työkalu" jäi siis edelleen vastarannalle... Piti (lue: Sain) ottaa puikot esiin.

Uutisissakin puhuttiin, että pukeutuminen on paras suoja kiukkuisia hyttysiä vastaan. Ja Mökkinaapureilta olen jo vuosia sitten oppinut, että paras tapa suojata nilkat inhottavilta kutisevilta paukamilta on kunnolliset paksut villasukat!

Lankana Perfect premium, menekki 137 g ja puikot 3½ Ergot. Koko näissä 42-43, joten 150 g kerä tuli käytettyä melkein kokonaan.

Maanantaiaamuna sukat oli valmiina ja tuulikin tyyntynyt. Joten viimeikin päästiin itse asiaan...

Karvinen on oikea propellihattu. Aina en ole ihan innoissani sen keksinnöistä, mutta tämä Latosaaren Funikulaari oli ihan huippurakennelma! Julmetun painava klapikone hilattiin pitkin kalliota ylös ja vielä perille puuvajalle asti! Hissi toimi hienosti - toisin kuin nimikaimansa Kakolanmäellä. Sitähän kutsutaankin nykyään Jumikulaariksi...

Harmi vaan, että hissi toimi kyllä hienosti, mutta Karvis tärvelsi selkänsä jo nostaessamme klapilaitetta veneestä laiturille. Siispä sain ihan itsekseni nauttia PUUhailusta...

Mikäs siinä hissukseen klapitellessa äänikirjan parissa. Kuuntelin Hilduria. Dekkarissa on yhdessä osassa suomalainen mies, joka neuloo islantilaisia villapaitoja... En ole vielä ihan lopussa, mutta suosittelen!

Kyllä huomaa, ettei Tassu enää ole vahtimassa. Sorsat ei pelkää yhtään vaan hävyttömästi könyävät pitkin rappusia kohti mustikoita, jotka eivät vielä ole edes kypsyneet! Ei auttanut vaikka ajoin niitä takaisin mereen. Ne ovelat pirulaiset kiersivät puskiin mökin toiselta puolelta ja vetelivät marjoja raakana! 

Juhannusruusu oli pikkuisen etuajassa.

Perinteiseen tapaan juhannusta vietettiin ystävien seurassa. Vain yksi oli joukosta poissa... Patekin näytti hiukan hämmentyneeltä, kun kaveri ei tullutkaan vastaan...

Helle ei hellinyt vaan pisti ruoka- ja kylpemissuunnitelmatkin uusiksi. Onneksi vissy ei loppunut kesken ja merivesi oli uitavan lämmintä ja kuitenkin vähän viilentävää. 22,3 asteista jo sunnuntaina. Ja illaksi jo hiukan viileni ilmakin.

Lomat on lomailtu ja nyt ajatukset on jo kohti jo perinteiseksi muodostunutta kahdeksan salolaisen yrityksen yhteistä Pop-Up kesäkauppaamme Matildedalissa. Perjantaina avaamme klo 11. 

Tervetuloa!

Koukussa palmikkosukkiin ja lomalle

 Pikkuisia palmikkosukkia oli niin hauskaa tikutella, etten mitenkään saanut "putkea" poikki!

Puodin jämälankakoreista löytyneet alpakkanyssykät anelivat pääsyä puikoille. Ja minähän annoin niille periksi. 

Zingit piti vaihtaa KnitPro puisiin 2½ puikkoihin, koska alpakkalanka on niin liukasta, että Zingit luiskahtelevat kärkikavennuksissa lattialle. 15-senttiset on varsinkin näissä pikkusukissa kivat.

On ne vaan niin söpöjä!

Pinkit teetee Alpakka, menekki kahteen pariin 39 g. Valkoiset Helmiveneen Baby Alpakka, menekki 67g. Siniset Bermont Carmen (siinä on silkkiäkin), menekki 35g. 

Se mun rakas ja superhelppo palmikkomallini, jota Iso Gnu kysyi edellisen postauksen kommentissaan, löytyy täältä. Vauvakoossa 10s/puikko ja palmikoiden molemmilla puolilla on vaan 1 nurja silmukka. Varressa 5 palmikkoa ja terässä 4. Kärkikavennukset joka kerroksella. 

Loma alkaa olla näillä näppäimillä muillakin ku mulla. Aina ennen lomaa mulla on kamala stressi siitä, että mukana on tarpeeksi lankaa, puikkoja ja ohjeita. Muistan edelleen elävästi sen yhden kauhean viikonlopun, kun kässäpussi oli unohtunut Saloon ja minä onnettomana yrittämässä tehdä puikkoja varrastikuista santapaperilla! Sen seurauksena syntyi Neulojan Ensiapupakkaus. 

Nämä sukat on olleet puikoilla ja pitkään. Ovat lojuneet puodissa esimerkkinä Addin Cra Sy Trio -puikoista. Tikuteltu kerros silloin ja toinen tällöin. Viime viikolla tikuttelin ne loppuun. Lankana teetee Pallas kirjava ja puikot 3,0 crasyt. Ideana puikoissa on, että puolet silmukoista on yhdellä puikolla, puolet toisella ja kolmannella neulotaan. En itse oo kauheen innostunut crasyista sukkien neulomisessa, mutta pipojen ja pyörönä neulottujen hihojen kanssa ne on ihan mainiot. Oikeastaan monimutkaisten kirjoneule- tai pitsisukkien neulomiseenkin ne on hyvät.

Siis loma. Tänä vuonna en pitänyt itseni kanssa yyteeneuvotteluja. Ne on pidetty jo vuosia sitten, joten juhannusviikko on sovittu jo aikaa sitten niin, et mä lomautan itseni. Ida pitää puotia pystyssä sillä välin, kun minä klapisulkeistelen mökillä. Loma alkaa lupaavasti: Sataa kaatamalla. Istun lepakkotuolissa, kuuntelen äänikirjaa ja tikuttelen palmikkosukkaa.

Pitkän harkinnan jälkeen pakkasin lomakässäkassiin pelkkää huvittelua. Eli suunnitelmissa on sukkia eikä mitään sen kummempaa! Siis oikea loma.

Sade on jo huuhdellut siitepölyt mökin katolta. Virittelin sadevesitynnyrit paikoilleen. Päiväsauna lämpeemässä. Kohta saunaan, uimaan ja hiukset voin varmaan jo huuhdella sadevedellä.

Hyvää lomaa mulle ja hyvää juhannusviikkoa kaikille lukijoilleni!

Palmikkosukkia

 Laiturineulonnat alkoivat viime tiistaina. Piti keksiä mukaan joku helppo ja kiva.

Mun palmikkosukka on helppo ja menee jo korvakuulolta monien vuosien jälkeen. Varakässykin oli. Onneksi, sillä ennekuin ehdin ensimmäistäkään puikollista, niin puikko sukelsi laiturin raosta mereen. Illan opetuksia oli kaksi: JOS neulot laiturilla, niin varaa mukaan bambupuikot! Ne kelluu. Testattu on pari kesää sitten. Koivupuikkokin meni upoksiin, mutta bambu ei. Toinen opetus oli et kannattaa varata reissuun aina varakässy.

Lankana teetee Salla, menekki 106 g eli vähän kolmatta kerää, puikot 3½ mm Prym Ergonomics. Seuraavana päivänä sain veistin, että emäntämme Kulhon saaressa oli "sukeltanut" mereen lurvahtaneen puikkoni talteen.

Koska malli on kiva ja helppo, niin päätin kokeilla sitä myös vauvasukkaan. Ekan (kuvassa vasemmalla) tein ihan samoilla silmukoilla, seuraavissa vähensin yhden silmukan palmikon molemmilta puolilta.

Lanka kaikissa teetee Helmi, puikot 2½ mm 15 cm Zingit. Jämäkeriä yhteensä 62 g. Hirmuisen kivoja tikuteltavia ja näitä on tulossa lisää. 

Ekan neulomakerhon sää ei olisi voinut olla hienompi! Meitä oli isäntäväen lisäksi 10 ja aika kului taas liian nopeasti. Kotimatkan alkaessa oli peilityyntä:

Pitkä viikonloppu mökillä alkoi jo torstai-iltana. Perjantaina pääsin toteuttamaan itseäni, eli polttamaan oksia. Pakko oli käyttää tilaisuus hyväksi - ei sitä tiedä koska seuraavan kerran tulee tilanne, ettei ole metsäpalovaaraa... Aamukasilta sytytin nuotion, puolilta päivin oli valmista. Loppupäivä menikin "ruuanlaiton" parissa. Tällä kertaa rosvopaistinyhtöpossuni onnistui hienosti. Edellisestä kokeilusta ei kannata muistuttaa...

Valkoposkihanilla on jo vauvoja:

P.S. Otin sitten minäkin kommenttien valvonnan käyttöön. Ikävä juttu, mutta intialaisten pornosivujen linkit kommenteissa ei oo kivoja :(

Rubiini huivi Rainbow Sockista

Rubiini-huivin tikuttelu on ollu mielessäni jo pitkään. Helatorstain pitkälle viikonlopulle pakkasin mukaan langat ja ohjeen. Ja kun alkuun pääsin, niin malli vei mukanaan!

Tässä se näyttää vielä epämääräiseltä sotkulta, mutta vesi ja pingotusraudat tekivät jälleen ihmeitä!

Lanka: teetee Rainbow Sock (50 g=200m, 75% merinovillaa 25% polyamidia). Menekki kolme kerää. Puikot oli KnitPro Symphonie 4 mm 80 cm kaapelilla. Huivista tuli ihan kunnon kokoinen. Sitä voi pitää hartioilla tai niin kuin itse tykkään kaulalla "väärin päin".

Rainbow Sock on pieni kakkukerä, jossa liukuväri on toteutettu niin, että neljästä säikeestä aina yksi kerrallaan vaihtaa väriä. Huivi aloitettiin ekan kerän sisältä, seuraava kerä taas ulkoreunasta ja viimeinen taasen sisältä. Näin huivissa värit liukuu kauniisti ees ja taas. Tykkäsin. Huiveja on sit kiva neuloa!

Tulihan sitä pitkänä viikonloppuna "vähän" puuhailtuakin. Naapurisaaressa oli omasta mielestämme ihan käsittämätön ongelma: Siellä oli liikaa puuta! Miten missään saaressa voi olla liikaa puuta? No mehän lähdettiin pelastamaan tilannetta. Pikku vene lastattiin täyteen pöllejä. Vähän pelotti, että pysytäänkö edes pinnalla... Kahden reissun jälkeen olikin ongelma: Mitenkäs noi saadaan rannasta eteenpäin? 

Pienennät jaksoin kantaa, mutta suuremmat painoi niin paljon, ettei niitä mitenkään olis jaksanut. Kottikärryillä rappunen kerrallaan? Ei mitenkään. Karvis taas keksi konevoiman:

Liina pöllin ympärille ja sähkövinssillä ylös! Olishan ne noussut varmaan ihan kiskomallakin, mutta tuo oli paljon hauskempaa.

Hullun hommaahan on kuskata saareen puuta, kun omissakin puissa on ihan tarpeeksi tekemistä... Tässä osa vappuna kaadetusta:

Sadetta luvattiin joka päiväksi, mutta sitä ei vaan kuulunut. Kaislat ja risut (ja minä) odotteli metsäpalovaroituksen poistumista koko viikonlopun, mutta turhaan. Tämän viikon sateiden jälkeen pitäisi päästä pyromaanin hommiin!

Pöllien pyörittelyn lomassa tuli mökki siivottua kesäkuntoon, vähän haravoitua ja tietenkin joka välissä tikuteltua huivia. Kalasaaliskin oli ihan sopiva: 2 kuhaa ja 4 ahventa. Sunnuntai-iltana kultapeliä odotellessa oli harvinainen mökkikeli: Ei tuullut luoteesta. Ei tuullut mistään. Oli miltei lämmintäkin!

Tällaisella kelillä voi jo lauleskella et Saaressa on aina sunnuntai!

Hamppua ja puuvillaa

Hamppu on pellavan kaltainen materiaali ja ekologinenkin. Sen kasvattamiseen tarvitaan vähemmän vettä kuin puuvillaan, eikä lannoitteita ja torjunta-aineita tarvita. Lisäksi hamppu suojaa ihoa auringolta, sillä se suodattaa UV-valoa.

Jo viime kesästä asti on kutkutellut hyllyssä oleva ohut hamppulanka. Viimein kerin yhden vyyhdin, loin sata silmukkaa ja pistelin menemään. Kerin toisen ja kolmannenkin. Tuli kesäriepu.

Lankana Borgo di Pazzi Hemp 100. Menekki 3 vyyhtiä eli 150 g. Puikoilla 3 mm tikuttelin. Mun ilmeet kuvissa on kamalia, mut Ida lohdutteli, et ainahan voi leikata kuvista pään pois. No jätin nyt kuitekin...

Kappale on suorakaiteen muotoinen 55*140 cm. Ompelin lyhyen sivun pitkään ja siinä se!

Tässä työssä taas huomasin pari ihan käyttökelpoista "neulojan apulaista": KnitPron puikkosuojus pyöröpuikoille pelasti tällä kertaa kolmosen puupäät katkeamiselta ja liukkaiden silmukoiden karkaamiselta kuljetuksen aikana. Toinen oli Prymin keräkotelo, joka piti langan järjestyksessä. Yleensä tuollainen jäykähkö lankakerä menee ennemmin tai myöhemmin sotkuun ja sen selvittelemisessä menee aikaa ja hermot.

Tähän aikaan vuodesta ei neuleet edisty. Vähätkin aloitukset menee usein purkuun. Onneksi äiti purki viimeisimmän yritelmäni. Pitäisiköhän alkaa merkitsemään ylös myös kaikki puretut (=takaperin neulotut) metrit? 

Mökkikausi on alkanut ja PUUhaa riittää. Viikko sitten alettiin pikkuhiljaa tekemään selvää vappuna kaadetusta isosta koivusta. Karvis karsi ja sahaili oksia akkusahalla ja minä juoksutin poltettavia ja kirveellä karsittavia risuja toiseen suuntaan ja sähkösahalla katkottavia oksia toiseen. 

Oksiakin on pienen puun verran ja se varsinainen runko odottelee honkamopoa edelleen! Ja kunto kasvaa: Illalla vilkaisin askelmittaria ja lukema oli yli 20000 askelta! Kun kerroin lukeman hyvälle ystävälleni, hän tokaisi: "Ei voi olla totta! Sul on niin pieni tonttikin!" Ja KristiinaS:lle tiedoksi: Pakkohan niitä puita on kaataa. Tämäkin yksilö oli vahingoittunut ja jos oltais jätetty sen kaataminen myrskyn tehtäväksi niin siinä olis menny muutama naapurin mökkelö tai koko saaresta sähköt... Ja jos tuo naapurimaan sekopääjohtaja tekee kyberiskun meidän sähkönjakeluun, niin ainakin saadaan torppa lämpimäksi ja hellalla lämpätyks hernesoppaa.

Katialta tuli puotiin ihanan pehmoinen puuvillalanka Pure. Se on valmistettu tosi hienosta ja pitkäkuituisesta Pima-puuvillasta. Lanka on jännän kuohkea ja rakenne on ketjumainen. Paksuhkoksi langaksi siinä on yllättävän paljon metrejä: 50g=100m. Loin innoissani silmukoita tehdäkseni mallitilkun. Silmukoita oli mallitilkuksi aika monta ja viiden tunnin kuluttua mallitilkusta olikin kehkeytynyt kappaleet pikkuiseen vauvan puseroon!

Lanka: Katia Concept Pure, puikot 4½, menekki 2 kerää.

Tällä viikolla pidin keskellä viikkoa vapaapäivän. Kävin Atussa porukoiden mökillä "toimittamassa" lupaamani äitienpäivälahjan. Lähdettiin tiistaina äidin kanssa kahdestaan. Aamulla piti odotella äidin heräämistä ennen kuin aloin riehumisen. Siispä laskeuduin rantaan ihailemaan aamun aurinkoa.

Meri, aurinko, linnunlaulu... Kuulin käen kukkuvan ekan kerran tänä vuonna. Lopetin laskemisen sadan jälkeen.

Että voi sammalkin näyttää näin kauniilta kevätaamussa!

Kun päivän homma tuli valmiiksi ja isäkin oli liittynyt seuraan, niin pitihän sitä juhlistaa!

Kesäsukat, kesätuubi ja vapun susukatastrofit

Alkaa pikkuhiljaa olla kesäsukka-aika lähellä! Regian iloiset raitalangat on kivoja, mutta joskus kaipaa yksiväristä ja pitkän haeskelun jälkeen se löytyi!

Lankana King Colen Cotton Socks. Teki mieli pitkästä aikaa tikutella pitsiä. Mallin olen joskus ammoin tulkinnut jostain sukkamainoskuvasta. 100 g:n kerästä meni vain 46 grammaa, joten toisenkin parin siitä tikuttelee. Vyötteessä on puikkosuositus 3,25 mm. Nämä tikuttelin kolmemillisillä, mutta puikko olisi saanut olla vielä pienempi. 

Tiedättekö tunteen, kun eteen sattuu se herkkulanka, jota pyörittelee ja pyörittelee käsissään eikä löydä sitä maailmankaikkeuden parasta mallia vaikka kuinka selaa lehtiä ja kirjoja ja nettiä? Eikä osaa päättää väriäkään kun kaikki on kauniita ja sopivat keskenään. Olen pyöritellyt Austermannin Merino Cottoneita yli vuoden... 

Mallitilkkujakin olen tehnyt vaikka kuinka monta. Loin silmukat puseroon, neuloin tovin ja purkuun meni. Huiviakin yrittelin. Sekin purkuun. Kesäistä "roikkoa" suunnittelin. Purkuun... Langat pyöri kässäpussin pohjalla yli talven. kunnes vaan päätin et jotain niistä pitää tikutella. Ennen Utöön lähtöä loin 300 silmukkaa ja pistelin pyörönä menemään randomeita raitoja kerän kerrallaan ilman päämäärää. Paitsi se Utö ja olikin hyvä, et lankaa oli mukana riittävästi. Lopulta neljä eriväristä kerää oli lopussa. 

Lankaa oli ihana neuloa ja vaikka olen aina ollut vähän skeptinen puuvillan ja villan yhdistämisestä, niin tässä kohtaa voin uskoa että laatukin on kohdallaan. Lukemattomien purkujen jälkeen lanka ei ole yhtään nuhjaantunut! 

Merino Cotton on ekologisesti tuotettu luomumerinovillan (55%) ja luomupuuvillan (45%) yhdistelmä. 50 gramman kerässä on hurjasti metrejä eli 230. Lanka on jotenkin jännä - samalla kertaa pehmeä ja rustiikkinen. Tämän tekeleen tikuttelin 3½ mm Zingeillä. Ida suostui malliksi kun testasin uutta puhelintani...

Vappuna alkoi mökkikausi viimeinkin. Sain kokonaista neljä päivää olla saaressa. Perjantaina heitettiin talviturkit 4-asteiseen mereen. Vaikka mulla oli vapaata, niin ihme ja kumma: Räntää ei satanut ollenkaan! Tuuli sentään oli luoteessa melkein koko ajan. Ulkoilutin saunan jälkeen mökkisukkiani, jotka tikuttelin vuonna 2011 pitäessäni itse itseni kanssa yyteeneuvotteluja. Tarinoita yyteistäni löytyy vielä vanhasta vuodatuksen blogista,  Olenpas joskus ollut hauska :)

Seuraava päivä menikin perinteisesti Vapun eli työn juhlan merkeissä. Kaisloja oli kertynyt rannalle hirveät määrät. Tämä pyromaani oli ihan onneton - kuinka hauskaa ja helppoa olisikaan ollut kerätä ne kasaan ja tuikata tuleen! Mutta on ruohikkopalovaara ja kaikki kaislat piti nostella merestä isolle pressulle ja raahata monta lastia kompostiin! Iltasaunana jälkeen laskettiin toiveikkaana verkot.

Yhdeksän komeaa ahventa oli saaliina! Vaikka Tassun lähdöstä sateenkaarisillalle on kulunut jo kaksi kuukautta, niin vieläkin tulee ikäväitkuja ja mökillä annoin ittelleni luvan surra. Kun kukaan ei tule herättämään läppäämällä tassulla päin naamaa... Eikä kukaan ole vastassa kun tullaan verkoilta... Eikä kukaan seuraa aamupissalle huussipolkua pitkin... Ei kuulu kulkusen kilinää kotiintuloaikaan eli auringon laskiessa...

Joka tapauksessa hommien pitää jatkua kuten ennenkin. Eli iso koivu nurin ennekuin lehdet puhkeaa. Eipä tällä kerralla kaikki sujunutkaan ihan mallikkaasti. Vinssi hajosi ja honkamopon lisäksi tarvittiin vähän Karvisen taikatemppuja. Lopulta puu oli nurin ja nurin meni myös puun kaataja. Onneksi mitään pahempaa ei sattunut. Sillä kertaa...

Maanantaina siivosin vielä hiekkarannan ja laskettiin soutuvene. Karvis alkoi perkaamaan kaloja ja minä tyhjentämään kaivoa. Olikin aika jo lähteä sivistyksen pariin, mutta mun mielestäni perkuu sujui liian hitaasti, joten tokaisin et "Annaskunmää!" Rojautin itteni jakkaralle ja plumps! Puhelin luiskahti taskusta suoraan kalaämpäriin! Sain sitten itse perata ne kalat sillä välin ku Karvis kuivatteli luuria hiustenkuivaajalla. Ei se heränny...

Illalla vielä nauratti koko juttu, mutta yöllä heräsin ajatukseen, et ilman puhelinta ei toimi yhtikäs mikään! Ei ole nettiä, ei voi maksaa laskuja, mikään ei toimi! Olen ollut sitä mieltä, että me ollaan liian riippuvaisia netistä ja nyt se ihan oikeasti konkretisoitui.

Luuri vietti yön suolapaketissa kylppärin lattialämmössä ja yllättäen käynnistyikin aamulla! Kauhealla kiireellä varmuuskopioimaan ja lähettelemään pilveen tietoja talteen. Ja hankkimaan uutta luuria ennen kuin vanha päättää päivänsä lopullisesti. 

Tämäkin toukokuu siis alkoi perinteisellä tavalla - susukatastrofilla... Ei aihetta juhlaan, mutta laitanpa loppuun kuvan Vappubrunssilta. Samppakalja oli yli 10-vuotiasta!

Seuraavaksi valmistaudutaan äitienpäivän viettoon ja sen jälkeen viikon kuluttua perinteiseen HuHan, joka kestää perjantaista sunnuntaihin ja parin vuoden koronatauona jälkeen voidaan hullutella verkon lisäksi ihan livenä puodissa! Pysy kuulolla :)