Norjalainen villapaita Suaq Cedrosta

Marraskuun loppupuolella Tassun kummityttö Kaarina Kepposen äiti kysyi, jotta haluaisinko "suhauttaa" norjalaisen villapaidan lahjaksi Kepposen iskälle... Ensimmäinen ajatus oli että "En todellakaan!" Kirjoneuleet ei oo mun juttu ollenkaan! Eikä iso villapaita todellakaan ole mikään suhautus. Vaan... Tänä aamuna sain kuvia valmiista paidasta "tositoimissa"

Lupa kuvien julkaisuun on saatu tilaajalta ja lahjan saajalta. Kiitos!

Nuttuprojekti oli kirjaimellisesti oikea etätyö! Kaikki kommunikointi tapahtui meseviesteillä. Alkaen siitä, että asiakkaani sanoi, ettei vedä palkokasveja kuonoonsa jos kieltäydyn ja minä puolestani kerroin etten minäkään vedä palkokasveja kuonooni, jos hän ei oikeastaan haluakaan tilata :) 

Malli oli löytynyt ja sattumoisin mulla oli ohjekin. Suaq kirjasta Norjalaisia villapaitoja 2. Lanka- ja värivaihtoehdoista laittelin kuvia ja verkkokaupan sivuilta löytyi sopivat. Lanka oli Borgo di Pazzi Cedro (Lopissa ei oo värejä eikä tuu ku jotain joskus. Vanhimmat lopitilaukset on viime vuoden tammikuulta...). Ja kyllähän Cedro on paljon mukavampaa neulottavaa ku lopi eikä yhtään niin kamalan karkeaa.

Seuraavaksi otettiin mittoja. Koska välimatkaa on jotain 160 kilometriä niin etänä. Pyysin mittaamaan jonkun nykyisen sopivan kokoisen villapaidan. Vaikka ei nyt ihan ventovieraita ollakaan - kerran tai kaksi ollaan tavattukin, niin muistelin, ettei paidan saaja ole ihan pikkumies. Ja noissa islantilaisissa ja norjalaisissa ohjeissa muutenkin tuntuu mallit olevan varsin niukkoja.

Leveys 70 cm, pituus 75 cm, hihan pituus ennen kädentietä 49 cm. Ohjeessa suurin koko on XXL jonka ympärys on 124 cm. Siispä mallitilkkua tikuttelemaan ja taskulaskin käteen. 

Tein mallitilkkua kahden mallikerran leveydeltä ja valituilla väreillä. Onneksi. Huomasin, että vierekkäin vaalea beessi 38 ja vaalea sininen 47 "söivät" toisensa eikä kuvio erottunut ollenkaan vaikka vierekkäin kerät näyttää ihan hyvältä. Tikuttelin vielä pikkupikkumallitilkun muutamalla omalla väriehdotuksillani ja Tassu lähetti molemmat tilkut Kepposen joulupaketin kyydissä arvioitavaksi.

Lopulta joulun jälkeen aloittelin. Oikeasti vähän jo polttelikin ja melkein jopa innostuin. Paha juttu oli, ettei pohjaväriä 1 ollut tarpeeksi varastossa ja samaa värjäyserää (eikä mitään muutakaan) ei enää ollut saatavilla just nyt! 

Siispä päätin tehdä kaikki kirjoneuleosat valmiiksi ja odotella rauhassa miehustaan seuraavaa erää. Ohjeessa on neljä väriä, mutta toiveena oli et tassut ja miehusta olisivat samaa. Cedro on hyvä lanka, mutta värierot eri valmistuserien välillä on tosi suuret! Kuvissa puikko osoittaa vaihtumiskohdan. Miehustalanka on paljon tummempaa ku tassut.

Puikkoina oli resorissa KnitPro 3½ mm Symphonie Wood 80 cm kaapelilla ja miehustassa KnitPro 4½ mm Zing kärjet 80 ja 120 cm kaapelilla. Tässä nutussa tosiaan tuli hienosti esille miten mainio juttu nuo vaihtokaapelit on! Hihojen resorit tein 3½ sukkapuikoilla ja muut 4½ mm Addi CraSy Trio Bamboo -puikoilla. Välineurheilua kyllä, mut tosissaan varsinkin hihan kirjoneuleessa noi CraSyt on näppärät: Kuvion vaihtumiskohdan voi asettaa puikkojen vaihtumiskohtaan ja kerroksen tietenkin toiseen. 

Joskus jopa uneton yö ei haittaa, kun voi nousta aamuviideltä neulomaan ja kuunnella napit korvilla äänikirjaa.... 

Tassu tietenkin osallistui projektiin antaumuksella. Joskus jopa niin, ettei neulomisesta meinannut tulla mitään! 

Hänen mielestään norjalainen villapaita italialaisesta langasta vaatii ehdottomasti  norjalaisen metsäkissan karvoja! Samalla meni salainen tervehdys myös kummityttö Kepposelle <3

Kuvittelin, että kunhan tuosta kirjosta päästään, niin loppu on pelkkää pässinlihaa. No sitähän se oli, mutta oikeasti puuduttavan tylsää. Ympäriympäriympäriä loputtomiin. Onneksi oli sentään sopivan sävyinen silmukkamerkki kertomassa et kerros vaihtuu!

Etänähän nyt on  kaikki. Me ollaan vuoropäivinä Idan kanssa puodissa ja niin myös kaikki harrastukset on peruttu tai etää. Kakskertaseuran neulomakerhokin oli pari viikkoa sitten etänä kotisohvilla. Kakstuntinen Neulefriikki Piikun kanssa napit korvilla pyöröä tikutellen meni kuin siivillä ja samalla tuli vaihdettua kuulumiset ja "puhdistettua korvienväliä". 

Pikkuisen kuitenkin jänskätti... Onkohan tulossa oikean kokoinen nuttu? Miten toi kaaroke? Sovittelin yhtenä aamuna ittelleni:

Ja jatkoin loppuun:

Taas yhden unettoman yön jälkeen Nukkumatti lähti, mut Päättelykeiju tuli tilalle ja päätin nousta ylös puoli kuudelta ja päätellä kaikki langanpäät ja niitähän riitti! Yleensä viimeistelen kaikki pikkasen epätasaiset neuleet tuuppaamalla ne 30 asteiseen villaohjelmaan koneessa ja kuivaamalla tasona (ÄLÄ tee tätä itse, jos et ole kokeillut ja langan vyöte kertoo muuta), mutta tällä kerralla lopputulos näytti ihan kelvolta, joten päätin kastella nutun suihkupullolla ja kuivattaa tasona styroxlevyjen päällä talomme toisessa rapussa olevan kuivaushuoneessa märän froteepyyhkeen alla.

Sen verran intona valmiista olin, että mukana oli nuttu, suihkupullo, märkä froteepyyhe ja mittanauha, joka kilisi taskussa... Styrokseja säilytän kellarissa. Just ku ulko-ovi rämähti kiinni niin totesin, et taskussa kilisee mittanauha eikä avaimet! Laukkasin talon ympäri katsomassa olisko jollain naapurilla valot varttia vaille seittemän arkiaamuna... Ensimmäinen ovipuhelimen soitto ei tuottanut tulosta, mutta uudet naapurit pelastivat! Oman kämppäni ulko-oven jätän apposen auki vaikka viedessäni roskiksen, koska tämä ei oo ihan eka kerta kun avaimet jää sisälle, mutta rappiksiin sisälle ei pääse. Pisuhätäkin alkoi olla ja paniikki ja kattelin et näillä huudeilla ei yhtään soveliasta puskapissapuskaa näkösällä...

Lopuksi viimein pikkuinen Hand Made -merkki kiinni ja nuttu postiin. Ja mahahaavaa kasvattamaan. Oliko kelpo ja mieluinen?

Viimein viikolla tuli viesti, että saaja oli ihastukissaan ja tilaaja tyytyväinen. Ja mä kans:

Lanka: Borgo di Pazzi New Cedro.

Väri 31 farkku 12 kerää, (tassukuvioon 2 ja miehustaan 10), Väri 38 peessi 5 kerää (alaosan pääväri) ja kuvioväriä 2 kirkaan sininen (51) 2 kerää.

Olipahan "suhautus" :)

Tänään oli sunnuntai ja ikään kuin vapaapäivä, mutta huomiseks olen varannut jalkahoidon, näöntarkistuksen ja muuta pikkuasiaa. Siispä huomenna lorvin ja tänään olen "tehnyt töitä" eli tuhlannut tilaamalla Kamenaa ja tietenkin lisää Cedroa, koska siitä on kuulemana mukaan alkamassa Taito EP:n Neiti Kevät -KAL 21.2...

Vaikka en edellekään oo kirjoneuleiden fani niin pakostakin hiukan kutkuttelee osallistuminen.

P.S. Mun konmaritus etenee ihan mukavasti - enää 290 turhaketta kämpästä hävitettävänä tänä vuonna. Nyt menossa C-kasettimaratooni. En mitenkään voi hävittää Eaglesia, Anna Hanskia, Dave Lindholmia, Deep Purplea... Mut miten olis Annen Aerobic? 

Norjalainen villapaita täällä! 

Synttärit ja Cedro

Tänään on "synttäripäivä". Tasan 19 vuotta on kulunut siitä, kun haaveeni ikiomasta pienestä lankakaupasta toteutui! Eipä uskoisi. Tuntuu ihan siltä, että se oli just eilen! On ollut ylä ja alamäkeä. Varsinkin sitä alasellaista. Nolottaa sanoa, että kulunut kamala koronavuosi on kuitenkin ollut meille ihan onnekas! Liikkumisen rajoitukset ja kotoilu on aiheuttanut valtavan käsityöinnostuksen. Ja mulla ensimmäistä kertaa kaikki laskut maksettu ajallaan...

Onhan "urallani" kerran aikaisemminkin ollut hurja kässäbuumi. Kymmenen vuotta sitten oli röyhelöhuivivillitys. Nyt tehdään islantilaisia kaarrokepaitoja. Me Idan kanssa ollaan ihan murheellisia islantilaisten lampaiden puolesta. Ne varmaan palelee talvipakkasessa ihan nakupelleinä, koska me suomalaiset ollaan viety niiden kaikki villat! Itseäni tämä villitys hiukan huvittaakin. Aina aikaisemmin on puotiin tultu ostamaan lankaa, joka ei missään nimessä saa pistellä tai kutittaa...

Koska islantilainen villa on kiven alla, niin me ollaan yritetty löytää korvikkeita. Cedro tulee italiasta, mutta on 100% villaa, värit kauniita ja sopii Lettlopin ohjeisiin. 

 Lasten puseron ohje löytyy kirjasta "Islantilaisia lastenneuleita" ja malli on nimeltään "Hänen ylhäisyystensä". 1-2 vuotiaan kokoon meni pohjaväriä 3 kerää ja kuviovärejä 1 + 1 kerää. Lanka siis Borgo de` Pazzi Cedro, puikot 3,5 ja 4,5 mm. 

Koska viirusta en viitsi kiitellä, niin kiitokset menee kaikille asiakkaillemme niin kivijalkapuodissa kuin verkossakin. Verkkopuoti on varmasti ollut pelastuksemme näinä aikoina eikä sitä olisi olemassa ilman Ida-Mariaa. Hän on sen pystyttänyt ja ylläpitää tietoja ja lähettelee uutiskirjeitä kaiken muun työn lisäksi! Minä osaan lähettää paketin... Ja tietenkin iso hali äidille ja isälle, jotka ovat rohkaisseet, kannustaneet ja olleet tukenani kaikki nämä vuodet!

Synttärikahveja ei nyt voi puodissa tarjoilla, mutta tokihan synttäritarjoukset sentään pitää olla. Tiistaihin asti melkein kaikki normihintaiset neule- ja virkkauslangat -19% (hih hih). Verkossa kampanjakoodilla synttärit21 ja puodissa muuten vaan.  

Ja miten minä juhlin tänään? Päivä alkoi kuuraten Anjalinin laatupäällikön Tassun oksuja matoilta ja lattioilta. Sen jälkeen revin kuivia kakkapökäleitä sen peppukarvoista... Taitaa olla paikallaan tarjota sille juhla-ateriaksi kupillinen katkarapuja...

Toisaalta... Laatupäällikkö on yön aikana "lukenut" Strömsöpuseron ohjeen, joten pakko imuroida... Eli yhtä "juhlaa".

Kaarrokeneuleita lapsille ja muita juttuja

Kävin vieraissa. Kuulostaa varmaan aika pahalta, mutta mun tapauksessa se tarkoittaa käyntiä vieraassa lankakaupassa. Tai katsomassa vierasta kissaa. Tällä viikolla olen tehnyt molemmat synnit 😀

Synneistä voi olla ihan hyötyäkin. Oon kuullu, et kateus voi olla hyväkin asia. Tällä kerralla sen hyvän tunteen aiheutti uudessa turkulaisessa lankakaupassa olleet mallineuleet. Yhdeksän lasten kaarrokeneuletta! Ja meillä puodissa tällä hetkellä vaan yks aikuisten strömsöö.  Siispä päätin et kyl määki vaikka kirjoneuleet ei oo yhtään mun juttu.Strömsö-paidan ohje lapsille julkaistiin pari viikkoa sitten. Se löytyy YLEN sivuilta ja kokoja on 1-8 vuotiaille. Mun paita on kolmevuotiaan kokoa. Lankana Cedro, menekki 4 kerää punaista ja puolikas valkoista. Puikkoina Resoreissa 3½ mm vaihtopäiset Zingit ja miehustassa 4½ Symphonie woodit. Kuuskytsenttisellä kaapeleilla pärjäsin koko nutun.  Hihat tikuttelin 3½ ja 4½½ KnitPro sukkiksilla. Lankaa kului 199g.

Tykkään ja en tykkää ohjeesta. Siinä on monta lankavaihtoehtoa (=plus). Tosin tämä meidän "lopikorvike" ei ole listalla. Puikkosuositus sen sijaan hämmentää (=miinus). Ohjeessa on pyöröpuikko 3 ja 3½ mm. TOISAALTA ohjeessa on fiksusti neuvottu tekemään mallitilkku! (=plus) Jos minä käyttäisin mitä tahansa ehdotetuista langoista kolmosen puikoilla, niin peltipaitaa pukkais... Mulla puikolla 4½ tulee oikea neuletiheys ja käsiala on aika tavallinen - ei tiukka eikä löysä. Lasten ohjeessa ei ole niin kauhean pitkiä lankajuoksujakaan kun aikuisten mallissa (=plus).

Koska tää Strömsöö oli aika lailla tytön värinen, niin tikuttelin vielä toisen. Malli on "Hänen ylhäisyytensä" kirjasta Isalantilaisia lastenenuleita. Koko 4 v.

Samat puikot kuin strömsöössä. Menekki 1 kerä farkkua, puoli kerää valkoista ja neljä vaaleaa sinistä. Yhteensä 225 grammaa. Kauluksen resori olisi pitänyt tehdä farkulla, mutta siitä jäi vaan puoli metriä kirjon jälkeen, joten nuukana tein vaalean sinisellä.

Cedro käy ihan kivasti lopikorvikkeeksi. Se on 100 % villaa ja värit kauniit. Eikä yhtään niin karkeaa, kuin lopi. Tällä viikolla siihen saatiin 7 uuttakin väriä...

Vaikka blogi päivittyy nykyisin harvakseltaan, niin kyllä puikoilla sentään jotain on koko ajan. Jo vuosi sitten sain näytteeksi suloisen pehmoisen liukuvärjätyn merinolankakakun edustajalta. Sitä on silitelty ja paijattu pitkin vuotta, mutta odottelin ohjeita ja ja tilaamiani lankoja. Kun ne viimeinkin tulivat niin puikot heilumaan!

Vauvan unipussiin kului 150 g. Lankana Katian Baby Merino Degrade ja puikot 3 mm pyöröt. Kaakusta jäi vielä 50 g. Siitä sais kypärämyssyn tai junasukat ja lapaset... Ohje löytyy myös vaunupeitolle.

Junasukat tein kuitenkin Downownjämistä. Edelliset lähtivät lämmittämään jonkun pikkuisen tassuja samana päivänä ku sain ne valmiiksi. Kerästä siis saa kaksi paria. Ja pehmoista on! 

2½ mm puikoilla. 24 grammaa.

Sitten vähän isompaan tassuun... Isä on jo pitkään valitellut, että sukat pyörii jalassa! Arvatkaapa käykö pahasti lankakauppiastyttären itsetunnolle? Varsi on kuulemma liian löysä kun sen vetää kalsaritten päälle. Oon ehdottanu, et jos laittais ne sukat ens ja sit kalsarit, ni pysyis ihan hyvin... Mut kuuroille korville (ihan kirjaimellisesti - kuulolaitetta ei suostu käyttämään) on kaikunut! No nimpparilahjaksi sit pistin parastani... Joku 4-säikeinen Opali, varressa 14s/puikko ja puikoilla Zing 2,25 mm... Langat päättelemättä, koska en ollut ihan varma koosta ja olin ihan varma, ettei näin tiukat menis kantapään kohdalta läpi. On menny. Kuulemma. Äiti päätteli ja perästä kuuluu. Menekki 71 grammaa. Kantalappuun loin yhdet silmukat lisää ja teräosassa on 15s/ puikko.

 Sit ne pakolliset mökkisyysjutut... Viimeinkin täälläkin on satanut. Pikkuhiljaa sieniä alkaa putkahdella saareen ja uskalsin päästää sisäisen pyromaanini valloilleen ja  polttaa kesän aikana kaadetun kuusen oksat... Ensi kertaa heinäkuun jälkeen verkotkin on laskettu ja saalistakin tuli ainakin Tassulle... 13 ahventa ja 1 hauki!

Eikös kalaruoka olekin kevyttä ja laihduttavaa? Vaikka mullahan ei oo iso peppu? Mulla on komeet villapöksyt! t. Tassu

 

Neiti Kevät KAL

 Taas yksi yhteisneulonta, johon en aikonut osallistua! Taas yksi kaarrokeneule, jota en aikonut neuloa...

Taito Etelä-Pohjanmaa järjesti yhteisneulonnan, joka alkoi 21.2. Lankana Borgo Di Pazzi New Cedro ja mallin suunnittelijana Niina Laitinen.

Jotenkin nämä KALlit vaan vetää mukaansa, kun niin moni muukin... Etukäteen ohjeistetut värit ei puhutelleet, mutta nyt ymmärrän miksi kaikilla muillakin menee puodissa niin pitkään kaarrokeneuleiden värejä suunnitellessa! Mulla oli vaan yks varma eli vadelmanpunainen 53. Muita värejä sitten sovittelinkin monta päivää.

Jotenkin onnistun sössimään kuviovärien järjestyksen, mutta kai tuo ihan kelvollinen näinkin on. Selitän ittelleni syytä mustavalkoisessa ohjetulosteessa ja siinä, että kolmosvihjettä neuloin sinä surullisena maanantaiaamuna, kun Tassun kanssa oltiin lähdössä viimeiselle ellireissulle😢. En purkanu vaikka huomasin jossain vaiheessa.

Koska mulla oli jo aika monen paiden kokemus Cedrosta, niin jätin mallitilkun väliin. Ohjeessa on puikot 5 mm, mutta neuloin 4½ mm 80 cm Ergoilla. Niillä mun käsialalla tiheys on just se 18/10 cm.

Helmassa värit oli jo kohdillaan:

Faceryhmässä olen nähnyt moitteita siitä, että lankaa oli ohjeen mukaan liikaa. Itsellenikin jäi ainakin 5 kerää vaikka tein suurimman koon. Toisaalta on hyvä, ettei lanka lopu kesken ainakin jos niitä tilailee verkosta eikä hae kerä kerrallaan, kuten kivijalkapuodissa voi tehdä. Sitäpaitsi Cedrossa on harvinaisen isot värierot eri valmistuserien välillä. Nyt on vielä ilmestynyt pipo-ohje. Pipoon tai kahteen voi hassata loppulangat. Mun oma tuntuma näistä karrokeneuleohjeista on, et ainakin Islantilaisia neuleita-kirjassa langan menekki on aika jämptisti ilmoitettu. Jos vahingossa (tai tarkoituksella) tekee miehustasta tai hihoista ohjetta pidemmät, niin pohjaväri tahtoo loppua kesken.

Tykkäsin ja en tykännyt ohjeesta. Siinä ei ollut liian pitkiä lankajuoksuja ja lanka on kiva. Ja siinä pyydettiin tikuttelemaan se mallitilkku! Toisaalta tuo muotivillitys tehdä kaikki "väärinpäin" eli sukat kärjestä ja puserot pääntieltä pännii. Varsinkin hihojen neulominen viimeeks on tosi tympeää. JOS vielä joskus teen ylhäältä alas, niin tikuttelen hihat ensin ja lopuksi miehustan alaosan. Joka tapauksessa hihoissa ihan parhaaksi puikkovalinnaksi osoittautui jälleen kerran Addin CraSy Triot:

Hihoja tikuttelin muutama viikko sitten isän ja äidin luona mökillä. Siinä korttipelien ja letunpaiston lomassa ehti hyvin nauttia auringosta lämpimällä terassilla. Virvokekin oli ihan sävy sävyyn neuleen kanssa:

Siinä tunsi itsekin olevansa oikea Neiti Kevät!

Vesiväripolvarit ja korvike Tundralle

 Moni kysyy että riittääkö yksi 100 gramman kerä ohutta sukkalankaa nyt ihan varmasti! Päätin testata miten pitkään se riittää. Ja riittihän se: Polvareihin!

Laines du Nordin Watercolor Sock -lanka on hauskasti kartoilla. Langan väri liukuu vesivärimäisesti sävystä toiseen ja keskellä lankaa on merkkilanka, joka kertoo mistä kohtaa väriraportti alkaa uudelleen. Eli tuloksena kaksi tismalleen samanlaista sukkaa.

Tavoistani poiketen neuloin varpaista varteen. Ohjeen kasialoituksen sijaan virkkasin neulomakerhoystäväni neuvosta 6 ketjusilmukkaa. Silmukoiden reunoista poimin molemmista sivuista neljälle sukkapuikoille 3 silmukkaa. PALJON helpompaa kuin kasialoitus, jossa silmukat tippuu ja puikot lurvahtelee sinne sun tänne! Enkä loopannut vaan neuloin sukkiksilla, Kivaa oli todeta, että lanka tosiaan riittää ja riitttä. Kivaa ei ollu kantapään neulominen ja se et lanka ei tuntunut loppuvan ikinä. Joka tapauksessa: Nyt se on todistettu: 100 g:n kerästä, jossa on 400-420 m lankaa riittää polvareihin!

Palmikkosukkalanka Tundralle ollaan etsitty kelvollista korviketta kissojen ja koirien kanssa jo vuosia. Olisikohan viimeinkin tärpännyt?

Katian Alpacolor on 70% alpakkaa ja 30% polyamidia. Koostumus siis sama, kuin aikoihaan teetee Tundrassa. Metrejä pikkuisen enemmän eli 125 m/50g. Pakko oli heti heittää puikoille palmikkosukka. 3½ puikoilla kuten ennenkin. Ihana neuloa ja uskon, että kestää käyttöä... Muutkin on tykänneet, koska lisätilaus piti tehdä melkein samantien. Menekki siis kerä/sukka. Vähän jäikin.

Lisää tassuttimia: Schoellerin Filzistä huopatossut. Ohjeessa on kokoja pikkuisesta tassusta isokenkäiseen ja valitsin tosi ison (jotain 42-43). Menekki 4 kerää, puikot 6 mm CraSyt ja huovutuskin onnistui ilman kommelluksia. Filzi olis siitäkin mainio lanka, että sitä voi käyttää myös Alafosslopin pehmeänä korvikkeena. Itse neuloin siitä keväällä Jääkukan. 

Nykytrendi on et kaikki neulotaan "väärin päin" eli sukat varpaista varteen ja nutut pääntieltä helmaan. Kumpikaan tapa ei minulta saa hurraahuutoja. Eikä kaikilta asiakkailtakaan... Mut pikkukauppiaan on vaan pakko ottaa kaikki työt vastaan... Asiakkaan neuleeseen tein "aloituksen" eli pääntieltä kaarrokkeen loppuun ja vielä takappaleen korotuksen. Lankana Borgo di Pazzi Cedro, Puikot 3½ ja 4½ Zingit. Asiakas saa itse tikutella alaosan. Hihojen neulomisesta vielä neuvotellaan kunhan se on ajankohtaista:) Ohje on Novitalehden ja siitä pitää tämän ohjekiukuttelijan antaa positiivista palautetta: Ohje oli selkeä enkä ainakaan tähän mennessä ole löytänyt virheitä! 

Merinolanka Peo 30 on ollut marraskuun tarjouslankana. Suosio on yllättänyt meidät suoraan sanoen housut kintuissa ja parhaat värit on koko ajan lopussa. Piti testata myös miltä näyttää kirjava: Tästä paidasta jääneestä jämästä resori ja kerä kirjavaa lakkiosaan. Puikoilla 3½ pistelin menemään. Paidan tein aikoinaan 4½ puikoilla ja ainakin omalle käsialalle 4 mm olis paitapuikkona parempi. Merinolla kun on taipumus käytössä vähän venahtaa.

Suoraan sanoen itte en noista suhjukoista kauheesti tykkää, mutta voisi olla kiva kirjoneuleena yksivärisen langan kaverina. Mietintämyssyyn...

Kässämessuillakin tuli vierailtua. Neulefiikki Piikun kanssa oltiin perjantaina turistimatkalla. Pikkuisen mietittiin, että päästäänkö Tampesteriin ikinä, kun puolentoista tunnin matkustamisen jälkeen nähtiin kyltti, jossa luki: Turku 43 km... Päästiinhän perille ja jo vartin kuluttua saapumisesta molemmat oli tehneet tärkeimmät messuhankintansa! Loppupäivä saatiinkin sitten höntsiä ihan rauhassa. Piiku osti pöytäpuihinsa kaiteen ja minä...

Se oli heti ihan MUN! Ei haittaa yhtään, että tavoitteen oli ostaa PIENI laukku, johon mahtuu lompsa, kännykkä ja huulipuna... Tuon muoto on just oikea. Siis leveä ja matala ja mitä parhainta: vuorikangas EI oo musta! Ja sinne mahtuu myös sukankudin, joten pikkureissulle ei tarvita kässäpussia erikseen. Eikä mua yhtään haittaa se, että Karvinen sanoo mun näyttävän käsveskani kanssa ihan Mummo Ankalta! Odottakoon vaan ku mä suutun ja isken sitä käsveskalla päähän. Siinäpähän näkee mitä on mummoankkaenergia!

Messuilla oli tarkoitus lounastaa jossain vaiheessa. Kun nähtiin joulumaassa tarjolla riisipuuroa ja väskynäsoppaa, niin ei tarvinnut edes keskustella! Se oli molempien herkkuvalinta. Vielä ennen kotiinlähtöä leputeltiin tärviöllä olevia tassuja skumppabaarissa - punaisen juoman voimalla ja ilman kuplia.

Kiva reissu oli vaikka mitään uutta ja mullistavaa ei löytynytkään ja kotiin päästiin ihan hyvissä ajoin. Kiitos Piikun ja "poikaystävän". 

Viikkoa ennen messuja vietettiin isänpäivää Atussa. Aattona Tassu pääsi viimeinkin viimeiselle sijalleen, joka oli sovittu Mummin ja Pappan kanssa jo maaliskuussa Tassun lähdettyä sateenkaarisillalle. Tuolla katajien alla sillä oli tapana bongailla tirppoja ja välillä poiketa sisälle komentamaan Mummia syöttämään kädestä (salaa mukamas) Pappan ruodottomaksi perkaamia ahvenfielitä. "Muistotilaisuudessa" syötiin ahvenkeittoa. Olisikohan tässä viimeinen postaus tunnisteella Blogikissan seikkailut?

Saloneuleet aikuiselle ja lapselle

Kuten moni muukin paikkakunta, myös Salo sai omat nimikkoneuleensa viime syksynä. "Sattuneista syistä" en alkuun ollut kovin innostunut. Kuviot näyttivät jotenkin sekaisilta ja niitä oli mielestäni vähän liikaa. Kun huomasin, että kansalaisopistolla järjestetään keväällä Saloneulekurssi, niin päätin et jos mallineuleen tekisin sittenkin puotiin...

Kun neule oli valmis ja viimestelty, niin totesin ettei se sittenkään ihan kamala ole. Oikeastaan ihan kiva ja erilainen.

Kuvioiden teemat ovat Salon rikkaasta historiasta aina kivi- rauta- ja pronssikaudelta asti. Lisää kuvioiden taustasta voit lukea kaupungin nettisivuilta. Sieltä voi myös ladata ohjeet tai hakea printtiohjeen kaupungintalolta.

Ennen kuvioiden taustaan tutustumista mielikuvani tuosta linnusta oli Salojoen ankanuitto tai kotikaupunkini Turun Posankka. Tai olikohan se vanhassa Salon vaakunassa esiintynyt joutsen poikasena? Tosiasiassa (lainaus kaupungin sivuilta):

"Salo-neuleen lintukuvio on saanut innoituksensa lintuneuloista. Suunnittelussa apuna käytettiin useampia, keskenään vähän erilaisia lintuneuloja. Esineet ajoittuvat 500-luvulle – osa on vanhempia, osa nuorempia. Lintuneulojen löytöpaikka on Isonkylän Palomäen polttohauta."

Niin, et se siitä Posankasta... Myös muiden kuvioiden taustat löytyy kauoungin nettisivuilta.

Lankana tässä aikusten versiossa Borgo di Pazzi New Cedro. Menekki yhteensä 520g eli pohjaväriä 8 tai 9 kerää, ja kuviovärejä molempia 2. Resorit neuloin 3½ ja miehustan 4½ puikoilla. Ettei ihan menis niinku kuuluisassa Strömsöössä, niin hihat neuloin Addin CraSy Trio Bamboo -puikoilla. Kun eka hiha oli valmis, niin huomasin että yksi kolmesta puikosta olikin 4 mm... Joopa joo - piti sit vaan tehdä toinen hiha samoilla ja toivoa, että valmiin nutun viimeistelypyöritys villaohjelmassa hoitelisi tasoituksen. Purkaminenhan ei mulle ollut vaihtoehto! Ja pitäähän käsityössä aina olla "käsityön leima".

Ohje on suunniteltu niin, että se sopii kaikille sukupuolille ja myös lapsille on oma versionsa. Sekin piti tietenkin tikutella:

Lasten neuleeseen valitsin puodin suosituimman Arvier Silke Peo30 - merinovillalangan. Omakin kokemus osoittaa, että kiva neule jää käyttämättä, jos se pistelee ja kutittaa. Peo ei. Neuleessa toistuvat samat kuviot vähän "niistettyinä". 

Puikot resoreissa 3½ 60 cm pyöröt ja miehustassa 4 mm. Hihat tikuttelin 3½ ja 4,0 Ergosukkiksilla (kaikki samaa kokoa). Menekki 122 cm nuttuun 5 kerää pohjaväriä ja kerät kumpaakin kuvioväriä. Yhteensä 320 g.

Olisi ollut mukavaa kuulla neuleen suunnittelijan ajatuksia, mutta ensi maanantain kansalaisopiston (ilmainen!) infotilaisuus peruuntui, koska meitä osallistujia ei ollut tarpeeksi. Toivottavasti kurssi sentään alkaa! Itse olin ilmoittautunut myös kirjontakurssille, mutta sekin peruuntui osallistujien vähäisen määrän vuoksi 😥

Meillä on puodissa nähtävänä myös asiakkaamme neulomat lasten Salosukat. Lankana teetee pallas

Ja ettei susumainen ohjepoliisi jääsi ihan hiljaiseksi, niin sen verran kaarrokkeen ohjeesta, että pikkuisen vaikeasti luettavaa oli. Jos olisin osannut tehdä kaikki kavennukset ohjeen mukaan, niin pääntien silmukat olis ollu niin vähissä, ettei pienen vauvankaan pää olis menny siitä läpi ilman itkupotkuraivaria. Onneksi "unohdin" yhdet kavennukset. Aikuisten paidan varsin avaraa pääntietä taasen modasin vähän pienemmäksi... Mut Plussaa: Ohjeissa lukee "pääntie" eikä "kaula-aukko"😂 

Mun "oma" Neuleklubini jatkuu taas ensi lauantaina. Sielläkin olis tilaa vielä parille kevätkaudeksi (hinta jotain 41 €). Ilmoittautuminen soittamalla opiston numeroon. Siellä on rento meininki: Jutun juurta laidasta laitaan ja kaffepaussi kaikkest tärkein. Eka kerralla teemana on ideoita isoäidinneliöistä, mut jokainen tekee mitä tykkää ja saa neuvoja tarvittaessa. 

Kiva kun kaikki pyhät on ohi ja normiarki alkaa!

Koronakässyjä

Sain sen sitten minäkin. Tartunnan. Siis koronan... En ollut hirveän kipeä. Kuumettakin vaan pari päivää ja kolme yötä kurkku kamalan kipeänä. Töistä poissa viikonlopun lisäksi kolme päivää. Tosin ei ne varoitukset ihan turhia ole - vieläkin olo on hutera ja heikko, vaikka positiivisesta tuloksesta on jo melkein kaksi viikkoa! Joten ei ne varoitukset ihan turhia ole. Ekat uutiset koronan uudesta tulemisesta tulivat samana päivänä, kun itse sain positiivisen tuloksen.

Hehkuteltuani ankarasti ja monessa foorumissa kummityttöni kirjagarmissa suosittelmaa Marika Riikosen Yksin - kiitos -kirjaa tunnen kiitollisuustta ja vähän nolottaakin. Vaikka kaipaan usein yksinoloa ja tykkään hirveästi omasta seurastani, niin oli ihanaa huomata miten ystävät välittää ja huolehtii. Niin moni viestitteli, kyseli vointia ja voisko tuoda jotain. Tunnen olevani onnetyttö!  

Koska olin kotona ja mukana oli lankaa riittävästi niin... Opettelin intialaista peukalokiilaa:

Tein kolme kokoa. Lankana Cedro. leikittelin kämmenselän puikoilla erilaisilla pintaneuleilla. Puikoilla 3½ 15 cm Zingelillä ja menekki alle kaksi kerää kaikkiin.

Tilauksessa oli myös seuralapaset luistelijatytölle. Oli kämmenen kuvakin piirrettynä pahville, vaan liian pienet tuli. Menevät pikkusiskolleen ja isommat ovat passelit. Pienet Pallas ja 3,0 mm puikot, isommat Peo30 ja puikot 3½.

Koska sähkö oli halpaa, niin päätin taas kerran kokeilla huovuttamista. Tällä kertaa perinteisellä sukkamallilla. Varsi ensin teetee Sallaa 3½ puikoilla ja tossuosa SMC Wash&Filziä 5,0 mm puikoilla. Ihean perinteinen sukka 12 s puikko. Sallaaa 1 kerä ja Fliziä kaks. Pyykkikoneeseen froteepyyhkeiden kanssa 40 asteeseen ja ihan ookko lopputulos:

Hauskin koronäkässy syntyi ihan muutamassa tunnissa! Sain vinkin entisestä kollegaltani Käsityö-Elisan Maijelta! Itse en mitään golffaamisesta ymmärrä, mutta tässä mainio siilisuoja golfmailalle: Eipä mailat kolise ja kolhiinnu keskenään:

Hirmuisen hauskan näköinen tyyppi vai miten? Lankana varressa teetee Salla ja terässä  hapsulanka SMC Brazilia. Kenkkua et Brazilian valmistusta uhkaa taas kerran lopetus. Vielä on hiukan jäljellä. Joitain iloisenharmaita.

Pyhänpäivänä perinteisesti mökki talviteloille. Vaikka olo oli aika hutera, niin metsään piti päästä. Miten rentouttavaa onkaan metsässä kuljeskelu, vaikka vettä satoi ja ilma oli pirkkalonkeron harmaa. Musta tuntuu, etten ole saaren ainoa sienestäjä, koska saalis oli vajaat kymmenen litraa.

Tämä hauskanen metsänäkymä on tullut vastaan joka vuosi "pitkällä" sienikierroksella: Metsänpeikkojen neukkari ihan selvästi!

Tän neukkarin nähtyäni aina saan korvamadon. Tapio Rautavaaran Menninkäisten maa: Ihan paras biisi! TätäKIN biisiä harkattiin ainkoinaan tyttöenergialla möksän terassilla. Koreogafian kera ;) En muista onko esitetty livenä. Toivottavasti ei kukaan muukaan...